Ajankohtaista

”Nyt on isketty kultasuoneen”, Lapin edustaja kertoo Berliinin ruokamessuilta – Jyrki Sukula listaa 5 asiaa, joita Suomessa pitäisi vaalia

Julkaistu:

Ruokala
Peräti 80 suomalaista ruoka- ja matkailuyritystä esittelee tuotteitaan parhaillaan käynnissä olevilla Berliinin ruokamessuilla. Millä asioilla suomalaiset voivat erottua isojen ruokamaiden tarjonnasta?
Ison virvoitusjuomabrändin mainostiedote julisti viime vuonna, että ”Suomi ei ole mikään ruokamaa”. Kyseessä oli kaupallinen tiedote, jossa tunnettu kokki kertoi, ettei Suomen ruokakulttuuria tunneta muualla, eikä Suomessa tehdä ruokatrendejä.

Tiedote levisi useisiin medioihin sen puhtaasti kaupallisista tarkoitusperistä huolimatta, ilman suurempaa analyysiä aiheesta. Kiinnostavia debatteja se sosiaalisessa mediassa kuitenkin nostatti.

Suomi on pieni ja syrjäinen maa, mutta suomalaiset pienyrittäjät uskovat kotimaisten tuotteiden kiinnostavuuteen muuallakin kuin kotimaassa.

Siitä kertoo esimerkiksi valtava satsaus parhaillaan Berliinissä käytäviin ruokamessuihin, jonne Suomesta lähti edustajia 80 ruoka- ja matkailuyrityksestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kysyimme Lapin, Lounais-Suomen, Saimaan ja Kainuun alueen messuedustajilta, millaiset tuotteet ovat kiinnostaneet yleisöä eniten.

– Aika hyvin on tuotteita mennyt, sinne on tilattu jo täydennyskuormaa, Hannele Hynninen kertoo Saimaan edustajien tilanteesta.

Hynninen kertoo yleisöä erityisesti kiinnostaneista tuotteista.

– Erikoisuudet ovat kiinnostaneet. Esimerkiksi ruusunlehtihillo, pakuritee, mehut ja gluteenittomat tuotteet. Yllättäen myös suomalaisten pienpanimoiden oluet ovat kiinnostaneet, vaikka Saksa on olutmaa, Hannele Hynninen luettelee esimerkkejä.


Myös Lounais-Suomen osastolta kerrotaan, että suomalainen olut on ollut kansainvälisten messuvieraiden kiinnostuksen kohteena.

– Myös yksi mikä on herättänyt innostusta, on alkoholipitoinen jäätelö, Paavo Myllymäki Lounais-Suomen osastolta kertoo.

Turkulaisen yrityksen jäätelön alkoholipitoisuus on reilut 3–4 prosentin luokkaa.

– Hämmästys on ollut suurta, osa on ollut innoissaan, että tällaistakin voi tehdä, Myllymäki kertoo.

Suomalaisten vahvuus

Paavo Myllymäki on havainnut Suomen edustuston erityisen vahvuuden ruokamessuilla.

– Kun monilla muilla osastoilla on enemmän kalaa, lihaa ja juustoja, Suomen osastolla on kasvipainotteisia ja innovatiivisia tuotteita, myös tulevaisuuden tuotteita, Myllymäki sanoo.

Lapland Food Clubin edustaja Juho Ikonen kertoo, että erityisesti marjatuotteet ovat saaneet kiitosta.

– Ylivoimaisesti suosituimpia ovat olleet kylmäpuristetut marjamehut, kuten mustikkamehu, puolukkamehu ja variksenmarjamehu. Messukävijät ovat arvostaneet niiden runsasta marjapitoisuutta ja erityisesti sitä, että niissä ei ole lisättyä sokeria. Mehujen puhtaita makuja on kehuttu. Nyt on isketty kultasuoneen, Ikonen kuvailee.

– Myös puolukkajauhe, mustikkajauhe ja kuusenkerkkäjauhe ovat olleet suosittuja, Juho Ikonen kertoo.

Kainuun pöydässä eniten kiinnostusta herättäneet ruokatuotteet ovat leipäjuusto ja proteiinipatukat, Salli Mikkonen kertoo.

Berliinin ruokamessuille osallistuu vuosittain noin 400 000 kävijää sekä 1700 näytteilleasettajaa. Messut päättyvät sunnuntaina 27. tammikuuta.


Jyrki Sukula: Näitä asioita pitäisi vaalia Suomessa

Tunnettu kokki Jyrki Sukula on aina puhunut suomalaisen ruoan puolesta. Hän uskoo kotimaisten vahvuuksien kantavan pitkälle, jos niitä ymmärretään, tuetaan, vaalitaan ja kehitetään ajanmukaisiksi.

Keskusteluissa on hyvä muistaa myös historia.

– Suomi on saanut vaikutteita niin Ruotsista kuin Venäjältäkin ja viime vuosikymmeninä kaikkialta maailmalta. Suomen historiassa on myös vuosia, jolloin ruokakulttuurissa ei tapahtunut pitkään aikaan juuri mitään. Vaikka toisaalta on eineksetkin hyväksyttävä osaksi sotien jälkeisen Suomen ruokakulttuurin kehitystä, Sukula toteaa.

Suomessa seurataan muuta maailmaa

Lisäksi ruokakulttuurista käytävissä keskusteluissa ei voida tehdä laajoja yleistyksiä, eikä suoria rinnastuksia. Esimerkiksi monissa Euroopan maissa arvostetaan enemmän paikallisia erikoisuuksia, kuin pelkästään tietyn maan edustamia asioita.

– Eihän esimerkiksi Italiassa ole ainuttakaan italialaista ravintolaa, Italiassa kahdeksan vuotta asunut Sukula sanoo.

– Siellä ollaan kiinnostuneita ja ylpeitä vain oman alueen tai maakunnan ruoista ja juomista, eikä muun maailman asioista edes tiedetä. Tiedonnälkäisinä me Suomessa tiedämme paljon siitä, mitä ruokamaailmassa tapahtuu ja nykyään osaamme reagoida muuttuvan maailman tarpeisiin, Jyrki Sukula toteaa.

Jyrki Sukula listaa 5 asiaa, joista Suomessa saisimme olla ylpeitä ja joita pitäisi vaalia:
  1. Suomalaisilla on jäljittelemättömät kilpailuedut ruoan tuotannossa: Puhdas ilma, vesi ja maaperä. Näistä meidän tulisi pitää kiinni kaikin keinoin. Maailmasta löytyy varmuudella riittävä määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita niistä maksaan.
  2. Kasvu- ja viljelykautemme on poikkeuksellinen. Muun muassa valon määrä kasvukauden aikana sekä yön ja päivän lämpötilaerot, jotka tuottavat maailman parhaat juurekset, ohran ja kauran. Parempaa perunaa kuin suomalaista on mahdotonta löytää.
  3. Harvaan asutun maan metsien raaka-aineet ovat iso mahdollisuus: Esimerkiksi riista, marjat, sienet, järvikalat ja jatkojalostetut viljat.
  4. Sekä Suomessa, että maailmalla on suomalaisia huippukokkeja enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä rakentaa omalta osaltaan Suomen mainetta ruokamaana. Maineemme on toki vaatimatonta ja liian harvan tiedossa. Nyt kun matkailu elää vahvassa hypessä, meillä on oiva mahdollisuus parantaa tunnettuuttamme.
  5. Kouluruoka on investointi, ei kulu. Kouluruokailu on loistava instituutio opettaa lapsille ja nuorille suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria.
– Toistamalla vahvuuksia muutkin alkavat ymmärtää niitä paremmin, sillä kiistaton tosiasia on, että suomalaista ruokaa ei tunneta vielä missään, Jyrki Sukula toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt