Ajankohtaista

Lapsiperheessä tehtiin ”ihmiskoe”, jossa kodin roskatkin tutkittiin: Älytön ongelma voi estää hyvät yritykset jätteen vähentämisessä

Julkaistu:

Kotikeittiö
Ammattijärjestäjä testasi, millä tavoin jätteitä ja erityisesti muoviroskaa voisi vähentää lapsiperheessä. Keittiönpöydän ääressä on paikka, jossa jätteen vähentämiseen voi erityisesti vaikuttaa.
Oletko nähnyt netissä kuvia ja videoita ihmisistä, jotka esittelevät kotinsa sekajätteen äärimmäisen vähäistä määrää? Ihailtavissa kuvissa kotitalouden kaikki sekajätteet mahtuvat vain pieneen, lasiseen purkkiin.

Ammattijärjestäjä Ilana Aallon 10-vuotias lapsi oli nähnyt sellaisen. Keskustelu alkoi ruokapöydässä, kun Aalto oli lukenut lapsille muoviroskasta kertovaa lehtijuttua.

– 10-vuotias kommentoi, että hän oli nähnyt YouTubesta videon perheestä, jonka vuoden roskat mahtuivat litran purkkiin, Aalto kirjoittaa Paikka kaikelle -blogissaan.

– En osaa sanoa, mitä siinä sitten tapahtui, mutta yhtäkkiä olimme päättäneet pitää viikon mittaisen ihmiskokeen, jossa pyrkisimme minimoimaan perheemme tuottamat jätteet. Samalla tarkkailisimme kokeilun vaikutusta kaupassakäyntiin ja ruuanlaittoon käytettyyn aikaan, Ilana Aalto kuvailee kirjoituksessaan.


Esimerkiksi Suomessakin toimiva Zero waste -yhdistys pyrkii kannustamaan ja opettamaan jätteiden vähentämistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhdistys kertoo sivuillaan, että sen tavoite on ”muuttaa suomalaisten suhtautumista kuluttamiseen ja tehdä kestävästä elämäntavasta valtavirtaa”. Yhdistys listaa sivuillaan periaatteita, joiden avulla kotona kertyvän roskan minimointi onnistuu: muun muassa turhan kuluttamisen vähentäminen, karsiminen ja kierrättäminen, ovat avainasemassa jätteiden vähentämisessä.

Ilana Aalto ihailee zero waste -toimintamallia noudattavia, mutta hän pohtii, kuinka jätteen vähentäminen onnistuu lapsiperheissä?

Ruokakaupassa tulee eteen haaste

Aalto toteaa blogissaan, että viikko on lyhyt aika ja esimerkiksi kuukauden kestävällä kokeilulla voisi saada erilaisia tuloksia. Silti viikon kestäneen kokeilun tuloksista löytyy kiinnostavia havaintoja.

– Kierrätys on vain oireen hoitamista, Aalto toteaa kokemuksestaan.

– Se tarkoittaa sitä, että vaikka kierrättäminen on tärkeää, vielä tärkeämpää on vähentää jätettä, etenkin muovijätettä, Ilana Aalto kertoo Ilta-Sanomille.

Kodin jätteiden vähentäminen ei ole kuitenkaan välttämättä helppoa.

Suurin osa suomalaisista hakee ruokansa kaupoista, jossa lähes kaikki on pakattu muoviin. Yksittäinen kuluttaja on ahdistavan ongelman edessä: jos haluaa olla mukana maailmanlaajuisen muoviongelman ehkäisemisessä, pitää oikeasti nähdä vaivaa.

– Monet sellaisetkin tuotteet, joita ei tarvitsisi pakata muoviin, kuten esimerkiksi popcornjyvät, ovat muovikääreissä, Aalto kertoo esimerkin.

– Muovilla on paikkansa, mutta sitten on esimerkiksi musta muovi, jota ei voi kierrättää, hän kuvailee.


Tavoite oli ostaa mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita

Perheen kauppareissuilla kiinnitettiin viikon ajan erityistä huomiota pakkauksiin ja pyrittiin välttämään muovipakkausten lisäksi myös kaikkia muita pakattuja tuotteita.

Niitä ei voi kuitenkaan täysin välttää.

– Jos voisikin käydä ostamassa jauhoja omaan laariin. Tai jos kaikissa kaupoissa olisi palvelutiskit. Mutta eivät kaikki pysty siihen, Aalto kuvailee muovipakkausten välttämisen haasteellisuutta.

Vaikka yksittäinen ihminen haluaisi tehdä ekologisempia valintoja arjessaan, tuottajat pitävät hanakasti kiinni muovipakkauksista. Sellaisen edessä yksittäisellä ihmisellä voi olla voimaton olo.

Kokeilujakson aikana Ilana Aalto havaitsi muutoksen arjessa. Käynnit kaupassa ja kotikokkailu lisääntyivät. Vaikka sekajätteen määrä väheni, se ei tullut ilman työtä.

Bioroskien määrä taas kasvoi testijakson aikana.

– Onnistuimme tekemään roskapussiin ihan mojovan loven, mutta seurauksena oli se, että kaupassa käymiseen ja ruuanlaittoon käytetty aika lisääntyi niin, että sietoraja ylittyi, Aalto kirjoittaa blogissaan.

Omien roskien tutkiminen avaa silmät

Hän toteaakin, että varsinkin lapsiperheen kiireisessä arjessa kannattaa aloittaa esimerkiksi yhdestä muutoksesta kerrallaan.

Omasta kodista syntyneeseen jätteeseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Aallon perhe esimerkiksi tutki testiviikon aikana, mitä kaikkea roskikseen lensi.

– Omien roskien tonkiminen on ihan mielenkiintoista, silmiä avaavaa, Ilana Aalto sanoo nauraen.

– Kun omia roskia tarkastelee, näkee heti, mistä roskat syntyvät. Esimerkiksi vaikka keksit yksittäispakattuna muovissa, kun ne voi pakata myös kotoa jo löytyvään rasiaan, Aalto antaa esimerkin.

Voi aloittaa vaikkapa tutkimalla, millaista roskaa syntyy eniten ja voisiko sitä vähentää esimerkiksi tuotetta vaihtamalla, sen pakkauksen perusteella?


Yksi muutos kerrallaan

Yksi merkittävä keino vähentää lapsiperheen jätteiden määrää lähtee myös suoraan ruokapöydästä.

– Ruokahävikin vähentäminen olisi yhtä tärkeää kuin muovin vähentäminen. Lapselle ei kannata annostella isoa määrää ruokaa lautaselle, vaan antaa kerralla vähemmän. Lisää voi aina ottaa, mutta useimmiten lapsiperheissä ruokahävikkiä tulee paljon möhjääntyneistä, syömättömistä annoksista, jotka eivät kelpaa enää kenellekään, hän sanoo.

Ilana Aalto painottaa sitä, ettei hävikin tai muoviroskan pienentäminen saa tuntua kilpailulta, tai että siihen liittyisi jatkuvaa syyllisyyttä.

– Se ei ole kilpailu. Voi tehdä myös pieniä asioita. Esimerkiksi vauvaperheissä voi aloittaa sillä, että edes yksi päivän vaipoista on kestovaippa. Eikä syyllistyä siitä, jos kertakäyttövaipat yksinkertaisesti toimivat esimerkiksi öisin paremmin, Aalto toteaa.

”On älytöntä, jos muovinkeräyspisteelle pitää mennä autolla”

Monet pienet suomalaiset keittiöt eivät ole myöskään suunniteltu monien erilaisten jätteiden lajitteluun. Tiskialtaan alle mahtuu usein vain pieni roskis.

– Voi myös olla luova ja rakentaa eri keräyspisteet paikkaan, johon ne mahtuvat. Muistan nähneeni esimerkin sisustussuunnittelijasta, joka oli tehnyt kauniista korikasseista seinälle paikat kartonki- ja pullonkeräyksille, ne toimivat ihan sisustuselementteinä, Ilana Aalto kertoo.

Muovinkeräyspisteitä voi joutua etsimään, mikä on käsittämätön ongelma. Jos niitä ei ole lähistöllä, harva näkee suurempaa vaivaa löytääkseen niitä. Yle kirjoitti aiheesta vuonna 2017 kertomalla, että vaikka muovinkeräyspisteitä pyritään lisäämään, muovinkeräys on vielä kannattamatonta toimintaa.

– Tavoite on tärkeä. Mutta sekä kauppojen pakkaukset, sekä infrastruktuuri aiheuttavat haasteita muoviroskan vähentämiselle. Kaikkialla ei ole muovinkeräyspisteitä. Ja on aivan älytöntä, jos muovinkeräyspisteet ovat niin kaukana, että niille pitäisi ajaa autolla, Aalto toteaa.

– Jos uusien ostospaikkojen etsiminen nostaa kynnystäsi nollahukkaamiseen, tutki mieluummin lähikaupan antimet ja anna niistä palautetta. Zero waste -valintojen pitäisi olla helposti jokaisen ulottuvilla, Aalto painottaa blogissaan.

Aalto listaa blogissaan muun muassa seuraavia keinoja jätteiden vähentämiseen kotona:
  1. Tutki roskiksesi
  2. Tee helpoin mahdollinen muutos ensin
  3. Vähennä kodin eri huoneiden roskiksia (edistää lajittelua)
  4. Tutki pakkauksia kaupassa, anna palautetta kaupoille
  5. Osta isompia pakkauksia
  6. Vaihda kestoliinoihin ja kasseihin

EU kieltämässä kertakäyttömuovia

Muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma.

Laajalti käytetyistä ja pitkäikäisistä muovituotteista on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Muovia päätyy lintujen ja kalojen ruuansulatukseen ja muovinsiruja on löytynyt jopa merenpohjan eliöistä. Jos jatkamme roskaamista nykytahdilla, on vesistöissämme vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja, WWF kertoo sivuillaan.

WWF kertoo sivuillaan, että suurimmat muovijätteellä meriä saastuttavat maat ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Sivuilla kerrotaan lisäksi, että jopa 60 prosenttia merten suurikokoisesta muoviroskasta tulee näistä viidestä maasta. Merkittävä ongelma on maiden kehittymätön jätehuolto.

Suomessa jätehuolto ja kierrätys ovat paljon kehittyneempiä. Ympäristöministeriö kertoo sivuillaan, miksi myös Suomessa pitäisi vähentää muoviroskan määrää.

– Muovien käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia, joista polttavimpia on muovien päätyminen ympäristöön, muun muassa mereen ja mahdollisesti myös ravintoketjuihin, sivuilla kerrotaan.

Yksi iso ongelma on myös se, ettei muoviroskaa pystytä hyödyntämään kunnolla.

– Muovien kierrätyspotentiaali on suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Kierrätetyn muovin kysyntä on nykyään vain 6 prosenttia muovin kysynnästä Euroopassa, ministeriön sivuilla kuvaillaan.

EU:ssa tehtiin viime vuonna merkittävä äänestys kertakäyttökuluttamiseen liittyen. Ilta-Sanomat kertoi lokakuussa 2018 Euroopan parlamentin äänestäneen tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin kieltämisen puolesta.

Jutussa kerrottiin, että kertakäyttöisten muovituotteiden myynti on tarkoitus kieltää, jos tuote on mahdollista valmistaa vaihtoehtoisista materiaaleista. Kertakäyttöiset lautaset, aterimet, mehupillit ja vanupuikot aiotaan kieltää vuodesta 2021 lähtien.

Kiellon taustalla on WWF:n kuvailema huoli merten roskasta.


Lähteet: Paikkakaikelle.fi, WWF, Ym.fi

Ota kantaa

Onko kotisi lähistöllä riittävästi roskien lajittelu- tai kierrätyspisteitä?

Kyllä 58% Ei 42%
Ääniä yhteensä 1045

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt