Lähellä Helsingin keskustaa on ruokakauppa, joka on kuin hyppy menneeseen: kuvat paikasta, jollaisia ei juuri enää ole - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Lähellä Helsingin keskustaa on ruokakauppa, joka on kuin hyppy menneeseen: kuvat paikasta, jollaisia ei juuri enää ole

Helsingissä sijaitseva kauppa on pysynyt samanlaisena yli 40 vuotta.

Julkaistu: 19.11.2018 16:48

Pieni kivijalkakauppa aivan Helsingin keskustan kyljessä on nostalginen.

Harmaana marraskuisena päivänä pieni ja värikäs ruokakauppa erottuu muista liikkeistä. Lähellä Helsingin keskustaa, Museokadulla, sijaitsee pienen pieni ruokakauppa, joka ei ole muuttunut juuri lainkaan 1970-luvulta.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina 18. lokakuuta ilmestyneessä jutussa Helsingin Etelä-Töölön vanhoista kivijalkakaupoista. Yksi kuvauskohteista oli tämä kauppa, Elintarvikeliike Heinonen, jota Liisa Heinonen on luotsannut jo 44 vuotta.

Kuva samaisesta kaupasta ihastutti myös aiemmin marraskuussa Facebookissa Helsingin kaupunginosat ennen ja nyt -ryhmässä. Muutama kuvaa kommentoinut kertoi muistavansa kaupan lapsuudestaan.

Kun kauppaan astuu sisään, se on todella kuin hyppy menneeseen.

Liisa Heinonen kertoo Ilta-Sanomille, että kaupan väritys on 1970-luvulta ja seinät on maalattu vain yhden kerran uudestaan putkiremontin yhteydessä.

Museokadulla sijaitseva kauppa on samanlainen, kuin se oli jo 1970-luvulla.

Liisa Heinonen toteaa, että asiakkaat ovat hänen työnsä suola. Muutama hymyilevä ja kauppiasta tervehtivä asiakas piipahtaa kaupassa samaan aikaan, kun keskustelemme. Kaupan ohi kävelevät vilkuttavat Heinoselle.

Varsinkin lapset ilahduttavat Liisa Heinosta aina.

– Yksikin pieni lapsi huikkaa minulle välillä ovelta, että ”hyviä kauppoja ja paljon rahaa”, Heinonen kertoo hymyillen.

Lapsen tervehdys on huvittava, mutta myös liikuttava, sillä pienillä kivijalkakaupoilla ei ole samankaltaisia volyymeja kuin isoilla marketeilla.

Tällä korttelikaupalla on kuitenkin yhä oma merkityksensä ja arvonsa. Heinonen toteaa, että varsinkin iäkkäämmille ihmisille pienet kaupat sopivat paljon paremmin, kuin isot marketit.

Perheillä oli kauppaverkostonsa

Liisa Heinosen puoti ilahduttaa monesta syystä. Kun ruokaostokset tehdään nykyään suurimmaksi osaksi isoissa, jättimäisissä marketeissa kirkkaiden loisteputkien valossa, pienet ruokakaupat tuntuvat erityisen kodikkailta.

Sellaisiin törmää enää harvemmin, mutta aiemmin niillä oli iso merkitys.

Historiantutkija Laura Kolbe kuvaa tuoreessa kirjassaan Koti, katu, kortteli – kaupunki ja moderni mieli (Kirjapaja 2018) entisaikojen korttelikauppojen merkitystä kaupungeissa.

Jokaisella perheellä oli oma korttelilähikauppojen verkostonsa, joten kaikilla kaupoilla oli riittävä asiakaspiiri. Ratkaisevaa kauppojen säilymisen kannalta oli, että ne olivat lähellä asiakkaita ja niiden valikoiman taso vastasi korttelin asukkaiden elämäntapaa, Kolbe kirjoittaa kirjassa.

Valintamyymälät alkoivat vähitellen yleistyä 1960-luvulla ja kaupat alkoivat erikoistua tiettyihin tuotteisiin. Myös kulutuksessa tapahtui muutoksia erityisesti 1970-luvulla, kun teollisten elintarvikkeiden tuotevalikoima alkoi monipuolistua, Tilastokeskus kertoo sivuillaan.

Tilastokeskuksen mukaan lihan kulutus kasvoi ja markkinoille tulivat esimerkiksi jogurtit, erilaisia juustolaatuja ja tuoremehuja sekä enemmän tuoreita hedelmiä.

Helsingin eri kaupunginosissa kivijalkakauppojen tilalle on vuosien saatossa tullut kasvavassa määrin muun muassa arkkitehti- ja mainostoimistoja ja teknologiayrityksiä, mutta aiemmin peruspalveluita tuottaneet liikkeet olivat tärkeitä jokaiselle korttelille, Laura Kolbe kirjoittaa.

Muun muassa autojen ja markettien kasvu vaikutti muutokseen, jossa ostoksille voitiin lähteä kauemmaksi. Pikkuhiljaa korttelikauppojen aiempi merkitys väheni, Kolben kirjassa kuvaillaan.

Laura Kolbe kirjoittaa myös, että kaikissa Euroopan kaupungeissa ei ole ollut aivan samanlaista kehitystä pikkuliikkeiden osalta, kuin esimerkiksi Helsingissä.

Liiketiloja omistavilla taloyhtiöillä lienee myös merkittävä vaikutuksensa siihen, kannattaako kivijalkakauppojen pitäminen.

Kerroimme myös aiemmin Espooseen avatusta, pienestä kalakaupasta, joka on löytänyt paikkansa jättimarketeista huolimatta. Isoilla marketeilla on selkeä tarkoituksensa ja paikkansa, mutta kenties myös esimerkiksi Espoossa sijaitseva pieni kalakauppa on löytänyt asiakkaansa isojen kauppojen johdosta.

Sillä edelleen on kuluttajia, joille isojen markettien jättialennukset eivät ole keskeisin motiivi kauppaa valitessa.

Elannon liha- ja leikkelemyymälä n:o 49 osoitteessa Museokatu 20-22, mikä on sama, kuin Elintarvikeliike Heinosen. Kuva on vuodelta 1934.

Laura Kolbe kuvaa kirjassa suomalaista kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaisten identiteettiä.

Lähteet: HS, Tilastokeskus, Laura Kolbe: Koti, katu, kortteli - kaupunki ja moderni mieli (Kirjapaja 2018)

Oletko sinä nähnyt vastaavia pikkukauppoja tai kaipaatko niitä? Keskustelu aiheesta alla!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit