Ajankohtaista

Lama vei 1980-luvun suosituimman kouluruoan listoilta, pian lähti myös inhokki – muistatko nämä kouluruokaklassikot?

Julkaistu: , Päivitetty:

Kouluruoka
Maksutonta kouluruokaa on saatu koko Suomessa 70 vuotta, mutta Helsingissä se aloitettiin muutama vuosi aiemmin. Juhlavuosi näkyy tällä viikolla helsinkiläiskouluissa.
Suomessa säädettiin vuonna 1943 laki, joka velvoitti maksuttoman kouluruoan järjestämisen vuoden 1948 alusta koko maan kansakouluissa.

– Aina oli lusikkaruokaa: soppaa, puuroa tai velliä. Ei koskaan leipää tai juomaa, Ilta-Sanomien lukija kertoi muistoistaan ilmaisen kouluruoan alkuvuosilta 1950-luvulta juhlavuotta koskevassa jutussa.

Vielä 1960-luvun lopussakaan kouluruokaloissa ei edes ollut haarukoita ja veitsiä, sillä niillä syötäviä ruokia ei ollut tarjolla.
  • Katso yllä olevalta videolta, mitä mieltä tämän päivän koululaiset ovat nykyisestä kouluruoasta: mitkä ovat inhokkeja ja mitkä suosikkeja?
Juhlamenussa klassikoita
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helsingissä ilmaisen kouluruoan tarjoileminen aloitettiin heti vuonna 1943. Tällä viikolla helsinkiläiskouluissa juhlitaankin kouluruoan 75-vuotista historiaa ja kouluissa tarjotaan erikoismenu, kaupunki kertoo tiedotteessaan.

Paljon on siis muuttunut lukijan kuvailemista ajoista.

Helsingin kaupunki kertoo, että tämän viikon erikoismenussa on tarjolla kestosuosikkeja eri vuosikymmeniltä. Ruokalistoilla on tällä viikolla esimerkiksi jauhelihakastiketta, tortilla-annoksia sekä lihakeittoa.

Perjantain juhlaruokana on 1980-luvun suosikkiruokaa, broilerinkoipia, tiedotteessa kerrotaan. Kasvisvaihtona on silloin juustoista quornkastiketta.

Koivet ja maksa poistuivat

Kaupungin tiedotteen mukaan broilerinkoivet tulivat kouluruokalistoille 1980-luvun nousukauden aikana. Nousukausi näkyi lisäksi kouluruoissa myös erilaisten pastaruokien, kuten cannelonien ja spagettivuoan tulemisena, Helsingin kaupunki kertoo.

Broilerinkoipien tarjoileminen kouluissa päättyi 1990-luvulle tultaessa laman seurauksena. Myös maksaruoat poistuivat 1990-luvun aikana silloisen A-vitamiinikeskustelun tuloksena. Lisäksi listoilta poistuivat tilliliha ja piparjuuriliha.

1990-luvulla koulunsa käyneet saattavat myös muistaa muita lama-ajan säästötoimenpiteitä. Saattoi olla esimerkiksi päiviä, jolloin margariinia ei saanut leipänsä päälle.

1980-luvun koululaisten lempiruokia olivat kalapuikot, lihapyörykät, lihamakaronilaatikko, kanaviillokki, hernekeitto ja jauheliharisotto. Joitakin samoja lempiruokia mainitaan edelleen kouluruokaa koskevissa kyselyissä.

Tammikuussa 2018 Helsinki kertoi, että koululaisten ruokasuosikeiksi ovat nousseet broileri- tai kasviscurry, hampurilaiset jauhelihapihvillä tai härkäpapupihvillä, uunimakkara tai soijanakit perunasoseella, tortillat broileri- tai kasvistäytteellä sekä pinaattiletut.


Helsingin kaupunki koosti kouluruoan historian virstanpylväitä:

1896: Kouluruokailuasioita käsitellään virallisesti ensimmäisen kerran.

1905: Augusta af Heurlin perustaa koulukeittoyhdistyksen, valtuusto myöntää raha-avustuksen toiminnan tukemiseksi.

1918: Avataan kaupungin keskuskeittola.

1925: Valtuutettu Miina Sillanpää tekee valtuustoaloitteen ilmaisesta kouluateriasta, ei toteutunut vielä.

1943: Maksuton kouluruoka helsinkiläisille: kerran päivässä tarjotaan liha-, kala- tai vihanneskeitto tai velli.

1950-luku: Kahden viikon kiertävällä ruokalistalla lihakeittoa, hernekeittoa, puuroja, kuivamuonaa (grahamsämpylä ja sulatejuusto/nakki). Maitoa tarjotaan syys-, loka- ja toukokuussa, muulloin vellejä. Kouluruokakomitea suosittelee ensimmäisen kerran kouluruoan ravitsemuksellisen laadun parantamista.


1968: Saadaan haarukat ja veitset käyttöön. Aterimet tilattiin jo edellisenä vuonna, mutta silloin ei ollut vielä haarukalla ja veitsellä syötäviä ruokia tarjolla. Vuoka- ja kastikeruoat tulevat ruokalistoille ja neljän viikon kiertävällä ruokalistalla on muun muassa lihapyörykät, tilliliha, maksahöystö ja jauhelihakastike. Ainoa tarjottava salaatti on punajuurisalaatti ja juurekset paloina.

1970-luku: Erityisruokavalioiden huomioiminen (diabetes, keliakia, kala-allergia, laktoosi-intoleranssi) ja ruokalistojen systemaattinen kehittäminen alkaa. Kuuden viikon kiertävät ruokalistat, joissa tavoitteena on täysipainoinen ateria, huomio aterioiden ravintoarvoihin. Juures- ja kaalisalaatit tulevat punajuuren rinnalle.

1977: Peruskouluun siirtyminen nostaa päivittäisten aterioiden määrän 29 500 ateriasta 47 500 ateriaan ja jakelupisteitä on 138 (ennen 100).

1980-luku: Taloudellinen nousukausi alkoi näkyä ruokalistalla vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1984 tehdään ensimmäinen laaja mielipidekysely oppilaille.


1990-luku: Lama vie broilerinkoivet lautasilta ja maksaruoat poistetaan A-vitamiinikeskustelun tuloksena. Tilliliha ja piparjuuriliha poistuvat ruokalistalta. Esikäsitellyt raaka-aineet yleistyivät ja tuotevalikoimat monipuolistuivat. Kansainvälistyminen tuo listoille chili con carnen, tortillat, wokit ja lasagnen.

2000-luku: Kouluruokaloista tulee kouluravintoloita, ruokahuollosta ruokapalvelu, oppilaista tulee asiakkaita. Suosikkiruokina ovat kalapuikot, pinaattiohukaiset, lihamakaronilaatikko, ohrapuuro ja tortillat. Kouluihin oppilaista koostuvat ravintolatoimikunnat tulevat osaksi kouluruokailun suunnittelua. Hävikkiruokaan kiinnitetään huomiota.

2003: Vegaaniruokavaliota noudattavat huomioidaan.

2004: Maksullinen välipalamyynti alkaa, tarjolla ravitsemuksellisia välipaloja.

2007: Päivittäin kaksi ateriavaihtoehtoa kaikkien vapaasti otettavissa (kasvisvaihtoehto), Helsinki edelläkävijänä Suomessa.

2011: Kaupunginvaltuuston päätöksellä aloitetaan kaikissa kouluissa kasvisruokapäivä kerran viikossa, tarjolla on kaksi kasvispääruokavaihtoehtoa.

2013: Salaattikomponentit tulevat salaattipöytiin, lisää kasvisten ja vihannesten käyttöä. Suuri ruokalistauudistus, jossa erityinen huomio ruokien ulkonäköön, rakenteeseen, väreihin ja makuun. Ruokaraadit elvytetään Helsingissä osaksi ruokalistan kehittämistä: oppilaiden osallistaminen.

2017: Kouluruokapäivää aletaan viettää vuosittain maksuttoman kouluruoan kunniaksi.

2018: Vastuullisuus, sesongin raaka-aineet ja ruokatrendien seuraaminen sekä globaali vastuunottaminen ja hiilijalanjäljen seuraaminen oleellisesti mukana kouluruokailun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jatkuva kehittäminen ja oppilaiden osallistaminen.

Lähde: Helsingin kaupunki

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt