Lokakuun alussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti oli karua luettavaa. Yksi sen keskeinen sanoma oli tämä: on mahdollista, että 1,5–2 asteen lämpenemisen jälkeen tapahtuisi peruuttamattomia muutoksia mannerjäätiköissä.
Tämän takia olisi tärkeää saada lämpeneminen rajattua 1,5 asteeseen. Jo 0,5 asteella on valtava merkitys maapallon tulevaisuudelle. Päästövähennykset ovat keino maailman pelastamiseksi.
Asiantuntijat peräänkuuluttavat erityisesti valtioiden, teollisuuden ja yhteiskunnan mittavaa reagointia, mutta he painottavat, että aikaa on vähän.
Kuluttajilla on merkitystä ja valtaa
Lihansyönnin vähentäminen on yksi niistä keinoista, joita tavallinen ihminen voi tehdä päästöjen vähentämiseksi ja katastrofin välttämiseksi.
Vaikka valtioilla ja teollisuudella on keskeiset roolinsa, tavallistenkin kuluttajien toimilla on merkitystä, sekä valtaa. Siksi lihansyönnin vähentämisestä puhutaan niin paljon.
Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että lihansyönti pitäisi lopettaa kokonaan.
Jo yhdelläkin kasvisruokapäivällä viikossa on merkitystä. Kasviproteiinit ovat yksiselitteisesti vähempipäästöisiä verrattuna lihaan. WWF suosittelee yhdeksi ratkaisuksi lihan ja maitotuotteiden vähentämistä:
Korvaa osa lihasta kasviksilla
Suosi kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa
Vaihda maito ja kerma kauratuotteisiin
Vähennä ruokahävikkiä
Seuraavat neljä grafiikkaa esittävät tärkeitä syitä vähentää lihansyöntiä.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Eri ruokien vaikutukset
Ilta-Sanomat kertoi aiemmin lokakuussa, mitä arjen tekoja yksittäinen ihminen voi tehdä.
Jutussa kerrottiin, että Suomessa syötiin vuonna 2017 naudanlihaa keskimäärin 19,4, sianlihaa 33,4 ja siipikarjanlihaa 24,9 kiloa henkeä kohti. Vuodessa näistä syntyy yhteensä 555 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on keino ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Lukuja katsoessa on hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että kasvihuoneessa talvella tuotetut kurkut ja tomaatit saattavat tuottaa jopa enemmän päästöjä kuin broileri.
Ilmastovaikutus kg CO2-ekv/kg tarkoittaa kuinka paljon kilon tuottamisesta syntyy hiilidioksidia vastaavia päästöjä:
WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää lisää vielä seuraavat faktat lihansyönnin vähentämisen tarpeeseen liittyen:
Suomalaisten ruuan kulutukseen tarvittavasta maa-alasta 40 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella. (Lähde: Syken policy brief: maapallolle mahtuva tulevaisuus)
Suomalaisten kulutustasolla maapallon tuottava ala ei riittäisi tuottamaan ruokaa kaikille maailman asukkaille.
Lähteet: WWF, Ourworldindata.org, Yinon M. Bar-On, Rob Phillips, and Ron Milo (2018): The biomass distribution on Earth. PNAS
