Ajankohtaista

Kokenut sienestäjä kertoo kolmesta herkullisesta sienestä, joita kaikki eivät tiedä: ”Ja heti syttyi rakkaus”

Julkaistu:

Sienestys
Sienestys vaatii oman opettelunsa, mutta voi todella palkita.
Metsissä on runsaasti ruoka-aarteita ja sienimetsään ehtii vielä hyvin!

Syötävistä metsäsienistä tunnetuimmat ovat ainakin kantarelli, herkkutatti ja suppilovahvero. Sienien tunnistamisen opetteluun täytyy käyttää rauhassa aikaa, mutta aloitteleville sienestäjille sopivia ruokasieniä ovat edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi haaparousku ja kangashapero, Suomen sieniseura kertoo sivuillaan.

Yhdessä Anu Palevaaran kanssa sienikirjan Sienikoto – luonnosta lautaselle (Readme.fi 2018) kirjoittanut Päivi Henttu vastaa Ilta-Sanomille kysymykseen siitä, mitä hieman tuntemattomampia, suhteellisen yleisiä ja herkullisia sieniä kannattaa myös etsiä, jos oppii tunnistamaan ne.

Päivi Henttu on kokenut ja intohimoinen sienestäjä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vaaleaorakas on erittäin hyvä sieni, helppo. Se on myös suhteellisen yleinen, Henttu kertoo.


Muun muassa sienten ruokakelpoisuuksista tietoa jakava Luontoportti kertoo sivuillaan, että vaaleaorakasta löytyy lähes koko maasta. Parhaiten sitä voi löytää paksusammaleisista vanhoista kuusikoista tiheinä ryhminä tai kaarina, sivustolla kerrotaan.

Palevaara ja Henttu kirjoittavat, että vaaleaorakasta voi löytää myös tuoreista kangasmetsistä ja lehtomaisista metsistä.

Kirjassa kerrotaan, että vaaleaorakas on lisäksi myös hyvä sieni aloittelijalle, sillä se on helppo tunnistaa. 1–3 sienilajin opettelu vuodessa on kirjan mukaan hyvä tahti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lampaankääpä on lihaisa

Tunnistamisen opettelu on tärkeää, jotta ei poimisi myrkyllisiä sieniä, mutta myös siksi, että sienillä on näköislajikkeita. Vaaleaorakkaan voi helposti sekoittaa myös lampaankääpään sekä rusko-orakkaaseen. Molemmat ovat kuitenkin ruokasieniä.

– Lampaankääpä on herkullinen sieni, Henttu sanoo.

Sienikoto-kirjassa kerrotaan, että lampaankääpä sopii rakenteensa puolesta erinomaisesti vaihtoehdoksi lihalle. Sen voi jopa paistaa pihviksi.


Henttu suosittelee lisäksi mustavahakasta.

– Sillä on ihan oma makunsa, Henttu sanoo.

Luontoportin luokittelussa se määritellään ”erinomaiseksi ruokasieneksi”.

Mustavahakas on Suomen helttasienilajiston parhaita ruokasieniä. Se on mainio kaikin tavoin laitettuna ja paistettaessa siitä leviää miellyttävän makea, hajuvesimäinen aromi, Luontoportti-sivustolla kerrotaan.

– Ja heti ensimmäisen maistamisen jälkeen syttyi rakkaus tähän hienostuneeseen makuun. Kun mustatorvisieni on Päkän lemppari, mustavahakas on Anun suosikki numero yksi, Henttu ja Palevaara kehuvat sitä kirjassaan.


Palevaara ja Henttu vinkkaavat, että jos mustavahakkaita löytää, paikka kannattaa merkitä muistiin, sillä sieni on hyvin paikkauskollinen vuodesta toiseen.

Mustavahakkaan näköislajeja ovat nokivahakas, kupukirjovahakas, isojuurekas sekä nuijamalikka, jota ei kannata syödä.

Oli sitten kyseessä mikä sieni tahansa, erittäin tärkeää on se, että tunnistamisesta on varma sekä se, että on riittävästi tietoa niiden käsittelystä.

Näihin sieniin voi sekoittaa vaaleaorakkaan, lampaankäävän tai mustavahakkaan

Vaaleaorakkaan näköislajike on rusko-orakas. Se on myös ruokasieni.


Lampaankäävän näköislajike on jutussa mainittu vaaleaorakas. Sen lisäksi lampaankäävän voi sekoittaa vuohenkääpään ja typäskääpään.


Mustavahakkaan saattaa sekoittaa nuijamalikkaan, jota ei juurikaan käytetä ruokasienenä ja se voi alkoholin kanssa aiheuttaa myrkytyksen. Luontoportti kertoo, että mustavahakas on kuitenkin nuijamalikasta isompi, mustempi ja sen heltat ovat selvästi harvemmassa.


Mustavahakkaan voi lisäksi sekoittaa muihin näköislajeihin, kuten nokivahakkaaseen (syötävä), kupukirjovahakkaaseen (syötävä) ja ei hyvin ruokasieneksi sopivaan isojuurekkaaseen.


Jos et ole varma sienilajikkeesta, älä poimi sitä.

Tietoa ja kuvia myrkyllisistä sienistä löytyy muun muassa Suomen sieniseuran sivuilta.

Lähteet: Suomen sieniseura, Luontoportti.fi, Anu Palevaara ja Päivi Henttu: Sienikoto – luonnosta lautaselle (Readme.fi 2018)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt