Ajankohtaista

Aidot kuvat nuorten kouluruoka-annoksista: Silmään pistää lautanen, jolla on hädin tuskin lusikallinen ruokaa

Julkaistu:

Kouluruoka
THL kuvasi eri puolilla Suomea nuorten valintoja kouluruokaloiden linjastoista. Moni korvaa ilmaisen ruoan välipalapatukoilla, makeisilla ja leivällä.
Suurin osa nuorista osallistuu kouluruokailuun ja syö koululounaan, mutta vain harva koululainen syö kaikki aterian osat, THL tiedotti tiistaina tuoreen tutkimuksen tuloksista.

Laajassa tutkimuksessa oli mukana 20 kuntaa ja tutkimuksen kyselyyn vastasi 2941 kuudennen ja kahdeksannen luokkien oppilasta. Tutkimusryhmä kävi myös kuvaamassa nuorten annoksia kuudessa koulussa.

Kun katsoo tutkimuksen kuvamateriaalia, silmiin pistää lautanen, jossa on hädin tuskin lusikallinen ruokaa.

Selvityksessä kerrotaan, millä koululaiset korvaavat lounaan, jos kouluruoka ei maistu: tilaston kärkeen nousivat välipalapatukat, makeiset, hedelmät, hedelmäsoseet, smoothiet ja leipä. Välipalapatukat olivat etenkin kuudesluokkalaisten keskuudessa suosituin tuote. Karkki ja suklaa nousivat kahdeksasluokkalaisten valinnoissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nuoret eivät olisi kiinnostuneita, mitä koulussa on tarjolla.

Koululounaalle kertoi osallistuneensa joka arkipäivä 90 prosenttia kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista.

Syy sille, miksi kouluruokaa ei oteta, oli vastauksissa selvä: kyselyn mukaan lounas jäi yleensä väliin siksi, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta.


Lisää kuvia jutussa alempana.

Salaatti ei maistu

Juhlapuheissa ja tavoitteissa kouluruoan tulisi kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen. Jotta tämä toteutuisi, ateria koostuisi pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä sekä leipärasvasta. Ateriat tulisi syödä säännöllisesti.

Tavoitteet eivät täyty. Kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä vain seitsemän prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista. Kahdeksasluokkalaisten keskuudessa vain neljä prosenttia tytöistä ja kahdeksan prosenttia pojista söivät kouluruokaa suositusten mukaan, THL kertoo.

Vaikka salaatin osat saa monissa kouluissa valita itse esimerkiksi 5–6 erilaisesta aineksesta, se jätetään usein ottamatta, THL havaitsi tutkimuksessa. Päivittäin noin puolet kuudesluokkalaisista kertoi ottavansa salaattia päivittäin. Kahdeksasluokkalaisista tytöistä salaattia kertoi valitsevansa päivittäin runsas kolmannes ja pojista vajaa kolmannes.

Kymmenen prosenttia kaikista vastanneista ei käyttänyt maitoa. Eniten heitä oli kahdeksasluokkalaisten tyttöjen keskuudessa. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti kasvisten ja maidon kuluttamiseen.

Kun ruoka maistuu, hävikkiä tulee vähän

Kun tutkijaryhmä kuvasi nuorten valintoja ruokalassa, biojäteastiaan päätyi useimmin joko pääruokaa tai salaattia. Pääsääntöisesti kuvatut annokset syötiin kuitenkin kokonaan.

Jos ruoka on mieluista, se näkyy heti.

Niin kutsutut lempiruoat näkyivät valinnoissa ja hävikin pienuudessa. Esimerkiksi Riihimäellä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä tarjolla ollut puuro ja Vantaalla lihapullat olivat oppilaiden herkkuruokia, jolloin hävikkiä ei luonnollisesti tule niin paljon kuin vähemmän suosittujen ruokien päivinä, THL kertoo raportissaan.

THL:n raportissa todetaan, että järkevältä vaikuttava periaate, ”ota ensin vähän ja hae vasta sitten lisää” ei välttämättä toimi:

Tämä on hyvä käytäntö ruokahävikin kannalta, mutta ravitsemuksen kannalta tulisi kiinnittää huomiota siihen, mitä haetaan lisää, raportissa todetaan.

– Ravitsemuksellisesti laadukkaiden aterioiden tarjoaminen ei kuitenkaan riitä, jos lounas ei syystä tai toisesta maistu oppilaille, THL:n blogissa todetaan.

– Oppilailta saatua palautetta hyödynnetään myös koko vuoden ruokalistojen ja tuotevalikoimasta päätettäessä, Helsingin koulutuksen toimialan ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki kertoi maaliskuussa, kun Helsingissä kerättiin koululaisten mielipiteitä ja toteutettiin lempiruokapäiviä.


Budjeteissa isot erot

Kouluruoan budjetit vaihtelevat kunnittain. Ilta-Sanomat teki elokuussa vertailun eri paikkakuntien kouluruoan kustannuksista: Koululaisten ruokailujen hinnoissa on jopa kuuden euron hintaero ympäri Suomen

Vantaalla koululaisten ruokailut maksavat vähiten: 1,67 euroa oppilasta kohti päivässä. Puumalassa Etelä-Savossa hinta on suurin, 7,71 euroa.

Jutussa todetaan lisäksi, että koululounaita tekevien tahojen on täytettävä ravitsemussuositukset, mutta ruoan maustamisessa on koulukohtaisia eroja.

Euronkin budjetilla voidaan silti yltää hyviin tuloksiin, selvisi muun muassa kouluruoan laadun ja arvostuksen nostattamista edistävässä valtakunnallisessa kouluruokakilpailussa. Kilpailussa menestyneet reseptit on tarkoitettu koko Suomen koulujen käytettäväksi.

– Haluamme muistuttaa, että Suomen kouluissa ja koulukeittiöissä tehdään jokaisena koulupäivänä arvokasta työtä kouluruokailun ja yhdessäolon onnistumiseksi, Parempaa kouluruokaa -kilpailun sivuilla todetaan.

Kaikkien aikojen suosituimmat kouluruoat ovat Fazerin elokuisen selvityksen mukaan lihapullat ja perunamuusi, makaronilaatikko, pinaattiletut ja kalapuikot.

Onko ruokailuun liian vähän aikaa?

– Koulun keittiössä työskentelevät ammattilaiset tekevät arvokasta ja suurta ammattitaitoa vaativaa työtä. Miten valmistaa sopivan lämmintä, hyvältä maistuvaa ja kauniin näköistä ruokaa pienellä budjetilla? Se jos mikä vaatii ammattitaitoa. Koulukeittiöiden henkilökunnan pitää arvostaa omaa ammattitaitoaan ja työskennellä työnsä arvokkuuden mukaisesti, lukuisia kouluja kiertänyt Jyrki Sukula kommentoi muutama vuosi sitten Ilta-Sanomille kouluruoan haasteista.

– Suomalainen kouluruokasysteemi on ihan älyttömän hyvä! Näistä asioista valitetaan suulla suuremmalla tietämättä, mitä kouluissa oikeasti tapahtuu. Korjattavaa toki on, erityisesti asenteissa, Sukula totesi myös.

Hän ehdotti lisäksi lounaaseen varatun ajan pidentämistä.

– Suomalaisissa kouluissa ruokatunti on liian lyhyt ja ruokailu on useimmiten liian varhain, jolloin nälkä voi iskeä iltapäivästä, Sukula pohti myös.

THL näkee tilanteen parantamisen onnistuvan kodin ja koulun yhteistyöllä. ”Myönteisen ruokaympäristön luominen” voisi tarkoittaa positiivisemman asenteen omaksumista ja siihen kannustamista.

– Terveellisen ruokavalion toteutus ei onnistu ilman koulun aikuisten ja vanhempien tukea. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on keskeinen rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa ja oppilaiden opastamisessa terveelliseen syömiseen, THL toteaa tiistaina julkaistussa tiedotteessa.



Lähde: Mitä löytyy koululaisten tarjottimilta? (THL 2018)

Mukana tutkimuksessa olivat Helsinki, Hämeenlinna, Iisalmi, Ilmajoki, Jyväskylä, Joensuu, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Lieksa, Loimaa, Loviisa, Muurame, Oulu, Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Mikä on tai oli sinun herkkuruokasi koulussa? Keskustele aiheesta alla!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt