Ruotsissa nousi tunneryöppy lihapullista: ”Olen elänyt valheessa koko elämäni” - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Ruotsissa nousi tunneryöppy lihapullista: ”Olen elänyt valheessa koko elämäni”

Ruotsalaiset ovat pitäneet lihapullia omana perinneruokanaan, mutta totuus on toinen: ne ovatkin Turkista, New York Times kirjoittaa.

Niin kutsutut ruotsalaiset lihapullat ovatkin turkkilaista alkuperää.

4.5.2018 11:05

Ruotsilla – Ikean ja hyvinvoinnin luvatulla maalla on jotakin kerrottavaa maailmalle, New York Times kirjoittaa.

Kyse on Ruotsin valtion virallisella Twitter-tilillä julkaistusta tiedosta, joka sai ihmiset reagoimaan:

– Ruotsalaisten lihapullien resepti perustuu kuningas Kaarle XII:n Turkista 1700-luvulla tuomaan reseptiin. Pysytään faktoissa, ilmoitus kuuluu.

Vaikka lihapullat kuuluvat monen eri maan ruokarepertuaariin, ruotsalaiset lihapullat ovat eläneet ympäri maailmaa aivan omana ”brändinään”, kenties Ikean maailmanvalloituksen vaikutuksesta. Tieto siitä, että kotoisat ja lähes perinneruoan statuksen saaneet pullat ovatkin alunperin turkkilaisia, on nostattanut ruotsalaisten tunteita, New York Times kirjoittaa.

– Olen elänyt koko elämäni valheessa, yksi ilmeisen huvittuneista, aihetta käsittelevistä Twitter-lausunnoista kuuluu, mikä sai jatkokseen vilkkaan kommenttivyöryn.

New York Times kirjoittaa, että kommenteissa on kehotettu vaihtamaan ruotsalaisten lihapullien nimi ”koftaksi”. Sekin olisi tosin väärin, sillä nimi viittaa marokkolaisiin pulliin.

Turkissa lihapulla-gatesta innostuttiin kuitenkin jopa niin, että turkkilaisen median edustaja kiersi lihapullistaan tunnetussa Inegolin kaupungissa tiedustelemassa reaktioita ruotsalaisten uutispommiin. Paikallisen ravintolan edustaja kuvaili lihapullien saamaa, maailmanlaajuista tunnettuutta kunniaksi, New York Times kirjoittaa.

Lehti toteaa artikkelissaan, että kiihkeitä ruokadebatteja on syntynyt aiemminkin. Esimerkiksi croisanttien alkuperästä kasvoi kiihkeä keskustelu vuonna 2015.

Olivatpa pullat mistä tahansa, niin kutsutut ruotsalaiset ja Suomessakin tunnetut peruspullat eroavat ainakin nykyturkkilaisista lihapullista merkittävästi: kotoisissa pohjoisissa lihapullissa maistuvat vahvemmin sipuli, sika ja nauta, turkkilaisissa pullissa taas lampaanliha ja yrtit.

Lihapullat turkkilaiseen tapaan, tässä tarjoiltuna tomaattikastikkeen, kikherneiden ja mintun kera.

”Omitut” ruoat

Koska ihmiset ovat luonnollisesti liikuskelleet ja kulttuurit ovat sekoittuneet kautta historian, monet tietyillä alueilla perinneruokina pidetyistä ruoista voivat olla alunperin mistä tahansa maailmankolkasta.

Muun muassa ruokakirjailija Tiina Rantanen kertoo tänä vuonna julkaisemassaan Klassikkoruokia -kirjassaan (Otava 2018) muutamia tarinoita perinneruokien historiasta: esimerkiksi argentiinalaisten ”kansallisruoka” Chimi Churri onkin irlantilaista alkuperää, hyvin suomalaiseksi jouluruoaksi mielletty rosolli on ollut tunnettu myös koko Pohjois-Euroopassa sekä Venäjällä ja Itävallan omima wiener schnitzel, eli wieninleike onkin alkujaan italialainen herkku. Sen resepti tuotiin Itävaltaan ”sotasaaliina” vuonna 1848, kirjassa kerrotaan.

Kirjassa kerrotaan myös, että lihamureke on tunnettu vuosisatoja eri maissa. Myös Kiovan kanan alkuperä ei olekaan Kiovassa, vaan sen kerrotaan olevan joko Pietarista tai Moskovasta, Rantanen kertoo kirjassaan.

Lihapullat ruotsalaiseen tapaan, tarjoiltuna perunamuusin, puolukkahillon ja persiljan kera.

Lihapullat tulivat säätyläisten keittiöistä

Ruokatieto kertoo verkkosivuillaan suomalaisista perinneruoista. Ruokatiedon mukaan aiemmin eroja eri paikkakuntien välillä oli enemmän, mutta esimerkiksi koululaitos ja sodan jälkeinen kotitalousneuvonta ovat yhdenmukaistaneet ruokakulttuuria.

Sivuston mukaan Suomessa on karkeasti sanottuna läntinen ja itäinen ruokaperinne. Ruokatiedon mukaan erot näkyvät vahvimmin leivissä ja juhlaruoissa.

Ruokatieto kertoo myös, että monet nykyisinkin suomalaisina perinneruokina pidetyistä ruoista ovat alkujaan säätyläisten keittiöistä. 1900-luvulla hienoina pidetyistä ruoista alkoi tulla vähitellen kuitenkin myös tavallisen kansan arkiruokaa.

Näistä alunperin säätyläiskeittiöiden ruoista, jotka muodostuivat yleisiksi suomalaisiksi arkiruoksi, mainitaan perunalaatikon ja luumukiisselin lisäksi muun muassa lihapullat.

Suomen ruokakulttuuriin on aikojen saatossa vaikuttanut vahvasti itä ja länsi, Ruokatieto kertoo.

Lähteet: New York Times, Ruokatieto.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit