Kasvissyönti kasvaa ja 8 muuta trendiä suomalaisen lautasella - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Kasvissyönti kasvaa ja 8 muuta trendiä suomalaisen lautasella

Vastuullisuus ja kestävän kehityksen tiedostaminen korostuvat suomalaisten ruokailussa vuonna 2017.

Kasvissyönti on kasvussa. Ihanaa hyvää saa vaikkapa paahdetusta kukkakaalista.

23.11.2016 7:02

Unileverin toimitusjohtaja Erja Hyrsky on perehtynyt suomalaisten kuluttajien ruokatottumuksiin. Hän ennustaa vuoden 2017 ruokatrendeissä korostuvan etenkin vastuullisuuden, ympäristöystävällisyyden ja digitalisaation.

Hyrsky kertoo Ilta-Sanomille yhdeksän tärkeää kohtaa, jotka tulevat korostumaan vuoden 2017 aikana yhä selvemmin suomalaisten ruoka- ja kulutuskäyttäytymisessä.

Terveellisyys

Ruokailussa terveellisyys on ollut trendinä jo pidemmän aikaa. Se tulee korostumaan vielä entisestään. Kuluttajat haluavat muokata ruokavaliotaan nyt terveellisempään suuntaan. Pienillä arjen valinnoilla on suuri merkitys.

Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä on kasvussa läpi kaikkien tuotekategorioiden.

– Etenkin vegaanisten tuotteiden kysyntä on kasvussa ja ihmiset suosivat tuotteita, joilla on positiivinen vaikutus terveyteen. Kasvissyönti on lisääntymässä, lihansyönti muuttaa muotoaan ja kasvisruokapäivät ovat kasvussa, Hyrsky sanoo.

Maidottomat tuotteet koetaan terveellisiksi ja maidoton trendi on nouseva. Korvaaviksi tuotteiksi ovat nousseet soijapohjaiset ja riisipohjaiset tuotteet.

Unileverin teettämien kyselyiden mukaan Pohjoismaissa ihmiset haluaisivat syödä myös enemmän kalaa. Jopa yli 70 % ilmoittaa haluavansa lisätä kalaa ruokavalioonsa.

Suomalaiset ostavat margariinia enemmän kuin voita, mutta rasvan käyttö ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista.

– Suomalaiset kotitaloudet ostavat sekä margariinia että voita, joten asia ei ole niin, että ostettaisiin vain toista eikä lainkaan toista, Unileverilta kerrotaan.

Margariiniostojen osuus koko rasvatuotetyhmästä on noin 42 % ja voin noin 25%, loput ovat voi-kasviöljyseoksia. Suomalainen kotitalous ostaa noin 17 kappaletta margariinituotteita vuoden aikana, ja voita keskimäärin 10 kappaletta.

Tuoreet raaka-aineet ja luonnollisuus

Ruoanlaitossa tuoreet raaka-aineet ja luonnollisuus ovat pinnalla Pohjoismaissa. Valtaosa nostaa tuoreuden kolmen tärkeimmän ruoanlaittoon liittyvän asian joukkoon.

Kasvisten riittävä syönti on ollut perinteisesti suomalaisille kompastuskivi. Kiinnostus kasviksia kohtaan on kuitenkin nousussa ja voisi jo melkein puhua kasvisbuumista.

Arjessa arvostetaan yhdessä kokkauksen tunnetta ja ruoanlaitosta tulevaa hyvää fiilistä, mutta halutaan suoriutua siitä kuitenkin nopeasti.

Unilever on vastannut kysyntään muun muassa tuomalla markkinoille ruoanlaittoa helpottavia tuotteita, joihin vain lisätään esimerkiksi tuoreita vihanneksia. Ihmiset ovat kiireisiä ja haluavat helpotusta ruoanlaittoon.

– Näillä tuotteilla kotiruuanlaittaja saa helpon ruoanlaittokokemuksen ja onnistumisen tunteen. Tuoreet raaka-aineet on helppo lisätä valmiiseen pakettiin ja perheen ruoka on helposti ja nopeasti pöydässä, Hyrsky sanoo.

Vastuullisuus

Ihmisillä on huoli maapallon tulevaisuudesta ja eettisesti tuotetut sekä kestävän kehityksen mukaan kasvatetut ja tuotetut raaka-aineet ovat kuluttajalle tärkeitä.

– Maku on avainasemassa kun valitsemme ruokaa, jota ostamme ja syömme. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kuluttajista (64%) on sitä mieltä, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan kasvatetut vihannekset myös maistuvat paremmalta, Hyrsky kertoo.

Ruokahävikkiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Hukkaan heitetyn ruuan tuottaminen on suuri sekä täysin turha taakka ympäristölle, ja jokainen kuluttaja voi vaikuttaa siihen omalta osaltaan. Suunnitelmallisuus ruoanlaitossa, ylijääneen ruuan hyödyntäminen ja raaka-aineiden oikeanlainen säilytys helpottaa tätä taakkaa.

– Olemme edelläkävijä ja meillä on globaali vastuu ihmisten että maapallon hyvinvoinnista. Pyrimme olemaan hiilipositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että 100 prosenttia kaikessa toiminnassamme käytetystä energiasta tullaan saamaan uusiutuvista energian lähteistä, Hyrsky kertoo.

Yksilöllisyys

Yksittäiset ruokatrendit ja yhtenäiskulttuuri eivät nouse voimakkaasti vaan trendikenttä tulee olemaan pirstaloituneempi kuin ennen ja kuluttajien toiveet ovat yhä moninaisempia. Yksilöllisyys ja omien tarpeiden kuuntelu tulee olemaan tärkeää.

Digitalisaatio

Ruuan kuvaamisella ja sen jakamisella erilaisissa sosiaalisen median kanavissa tulee olemaan suuri rooli. Tällä tavalla rakennetaan ikään kuin omaa henkilöbrändiä tai omaa ruokaminää.

Digitalisaatio tuo kuluttajalle myös muita ruokaan ja arkeen liittyviä ratkaisuja kuten reseptipalvelut ja ruoanlaittoa helpottavat videot verkossa, sähköiset kauppalistat, mobiilimaksamisen ja aterioiden tilaamisen ruokapalveluiden kautta kotiin.

Kotimaisuus

Suomalaisia kiinnostaa yhä enemmän ruuan alkuperä sekä tieto siitä, missä se on valmistettu. Kiinnostus kotimaisiin raaka-aineisiin on poikkeuksellisen vahva ja suomalaiset suosivatkin vahvoja paikallisia brändejä.

– Meillä Suomessa on poikkeuksellisen vahvoja vanhoja kotimaisia brändejä, joita suomalaiset suosivat. Joidenkin tuotteiden kohdalla, kuten sinapin kohdalla suomalaisuus on todella tärkeää. Sinappi on suomalaisille sydämen asia.

Maailman maut ja keittiöt

Kotimaisuuden toisella puolella on kansainvälisyys. Suomalaiset matkustavat todella paljon ja ulkomailta tuodaan omaan kotikeittiöönkin uusia makuja. Kuluttaja haluaa kokeilla uusia ja jännittäviä ruokaohjeita ja suomalainen onkin vastaanottavainen uusille makuyhdistelmille.

Erilaiset ateriaratkaisut tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden kokeilla helposti erilaisia uusia makuja ja tapoja tehdä ruokaa.

– Ateriaratkaisut tuovat helpotusta arjen kiireeseen ja antavat kotikokille ikään kuin makutakuun ja onnistumisen ilon.

Sosiaalinen syöminen

Ruokailu on yhdistävä voima perheissä. Ruokapöydän äärellä keskustellaan päivän kuulumiset ja kerätään koko perhe yhden pöydän ääreen.

ELO-säätiön vetämä ”Syödään yhdessä ”-hanke on valittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan, joka tulee näkymään erilaisissa tapahtumissa sekä kotikeittiöissä.

– Olemme todella innoissamme tästä ja uskomme, että yhdessä syöminen tulee korostumaan ensi vuoden aikana erityisesti. Kiireinen arki saa voimaa yhdessä tekemisestä ja yhdessä syöminen tulee korostumaan.

Tietoisuus ja vaativuus

Kuluttajat ovat yhä tietoisempia raaka-aineista, sen alkuperästä ja valmistustavoista. Tietoisuus ympäristöstä ja sen tilasta kasvaa.

Kuluttajat osaavat vaatia lisää tietoa ja haluavat läpinäkyvää ja aktiivista vuoropuhelua myös ruuan toimijoilta.

Ekologisen tietoisuuden kasvaessa halutaan tietää raaka-aineiden hiilijalanjäljestä, raaka-aineiden alkuperästä ja kuljetuksesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit