Kommentti: Suuri kansallisruokapettymys – mitä ihmettä Suomen kansallisruoka -äänestyksellä haetaan?

Julkaistu:

Kansallisruoka
Makuasioista on aina ihana kiistellä. Tässä kansallisruokasopassa on koko joukko omituisia asioita, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Juhani Tolvanen.
Vuonna 2004 pidettiin äänestys Suuresta suomalaisesta. Suurimmaksi suomalaiseksi äänestettiin C.G.E. Mannerheim. Vähältä piti, ettei kisan finaalissa olisi ollut mukana myös todella suurin suomalainen, 247-senttinen Väino Myllyrinne. Se todistaa suurten äänestysten leikkimielisen ilon: saadaan aihetta kiistaan siitä, mikä on oikeasti suurta ja mikä ei.

Nyt Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö on äänestyttämässä meillä, onko pitsa tai maksalaatikko kymmenen muun aineksen ohella Suomen kansallisruoka.

Ällöttävää.

Juuri kun ollaan pääsemässä irti siitä harhaluulosta, että Suomessa ei olisi ruokakulttuuria, tämä nimellisesti ruokakulttuuriamme ajava säätiö alkaa tällaisella äänestyksellä inttää, että meillä ei todellakaan ole kansallista ruokakulttuuria – tai jos on niin kansallinen ruokakulttuurimme rakentuu eineksille.

Kuvottavaa.

Makuasioista on aina ihana kiistellä. Tässä kansallisruokasopassa on koko joukko omituisia asioita:

Kun ruoka-Suomi oikeasti jakautuu alueellisesti useampaan osaan, joilla monella on omintakeinen historia, niin miksi ihmeessä meidän pitää sotkea näiden alueiden suuri perinne yhteen – toisaalta tässä äänestyksessä ei pahemmin ole mukana mitään alueellista herkkua.

Ruokaan ja juomaan erikoistunut toimittaja Sakari Nupponen kysyi kesällä Helsingin Uutisissa, että miksi Suomeen ei valittaisi 20 kansallisruokaa.

Käsittääkseni missään maailman maassa, jossa arvostetaan omaa ruokakulttuuria, ei yksinkertaisteta maan ruokahenkeä tällä tavalla. Pizza on osa italialaista ruokakulttuuria siinä missä hapansilakka on osa ruotsalaista ruokakulttuuria tai hanhenmaksa osa ranskalaista ruokakulttuuria tai hapankaali osa saksalaista ruokakulttuuria. Mutta mikään noista ei ole maan kansallisruoka.

Oksettavaa.

Äänestyksen kohteena olevista ruoista maksalaatikko, pitsa, hernekeitto ja karjalanpiirakka ovat myös tutkimusten mukaan suomalaisten kymmenen suosituimman einesruoan eli teollisesti valmistetun ruoan listalla.

Jokainen noista äänestyslistan 12 ruoasta on ”suomalainen ruoka-aarre”, jolle taataan 2017 oma nimikkokuukautensa.

No, maksalaatikolle on ainakin pakko laittaa omaksi kuukaudeksi joulukuu, jolloin tämä suomalainen perinneruoka kypsyy muutamassa kymmenessä tai sadassa kotiuunissa ympäri maan joulupöydän aarteeksi. – Oma äitini valmisti vielä 1970-luvulla jouluksi pitkän kaavan mukaan iki-ihanaa maksalaatikkoa, mutta kun olen 1990-luvulta lähtien yrittänyt saada jälkikasvuni ymmärtämään kotona valmistetun maksalaatikon ainutlaatuisen ihanuuden ja tarjoutunut vääntämään sitä imelletyn perunalaatikon ja lanttulaatikon seuraksi, niin minut on torjuttu hyvin tylyllä tavalla.

Suomen kansallisruoka -äänestyksen tiedotteessa sanotaan:

“Kansallisruokahankkeen tavoitteena on saada ihmiset näkemään suomalaisen ruokakulttuurin erikoispiirteet, jotta osaamme olla niistä ylpeitä ja samalla kehittää ruokakulttuuriamme vahvuutemme ymmärtäen.”

Miten einespitsa tai einesmaksalaatikko kehittävät ruokakulttuuriamme?

Miten nuo äänestettävät ruoat edistävät “yhdessä syömisen ja päivän tarinoiden ja touhujen jakamista”? Monethan niistä ovat nopeasti yksin hotkittavia sooloruokia kuten karjalanpiirakka, viili tai pitsa.

Viisi tähteä -verkkolehden toimittaja Heikki Kähkönen tiivistää hyvin äänestyksen hengen: ”Suomen kansallisruoka löytyy lähikaupasta”. Niinpä. Ja eineksenä.

Miksi?

Kielo on Suomen kansalliskukka, karhu on Suomen kansalliseläin, laulujoutsen on Suomen kansallislintu, ja Kalevala kansalliseepokseemme.

Tuntuu etovalta ajatukselta liittää tuohon ylevään joukkoon pitsa tai einesmaksalaatikko Suomen kansallisruokana.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt