Nostalgiaa ja onnellisia lehmiä – lue suomalaisen jäätelön koko tarina - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Nostalgiaa ja onnellisia lehmiä – lue suomalaisen jäätelön koko tarina

Pienessä pajassa valmistettu jäätelö tuli Suomessa kärrymyyntiin yli sata vuotta sitten. Nyt kylmän herkun tarina on palannut alkutilanteeseen: luomujäätelöä tekevät pienet tehtaat ovat kuuminta hottia.

­

13.8.2016 19:09

Maito-niminen lypsylehmä tuikkaa turpansa jäätelöpurkkiin, tuhahtaa ja kääntyy pois. Sitruunajäätelö ei maistu, vaikka tuttu ihminen Olli Suominen tarjoaa.

Maito-lehmä laiduntaa Vennan maatilalla, Turun koillisrajalla, noin sadan muun lypsylehmän kanssa. Muutkin lehmät kiertävät jäätelöpurkin kaukaa, ovathan ne ruohonsyöjiä ja sitruunan hapokkuus on niille vierasta. Silti lehmät ovat sekä jäätelön alkulähde että avainasemassa sen myymisessä ihmisille. Puolitoista vuotta sitten toimintansa aloittanut Suomisen Maito Oy valmistaa Jymy-merkkistä luomujäätelöä, jonka markkinointi nojaa lähituotettuihin raaka-aineisiin ja onnellisiin lehmiin.

Jäätelö palaa alkulähteelleen Vennan maatilalla Turussa, kun Olli Suominen tarjoaa Maito-lehmälle maistiaista.­

Olli Suominen on Suomisen Maidon talousjohtaja. Yritys on tarttunut nostalgiabuumiin, jonka nosteessa jäätelöä massatuotantona valmistavien jättiyritysten rinnalle on noussut lukuisia pientuottajia. Ne vievät niin mielikuvamarkkinoinnissa kuin valmistusprosessissa jäätelön takaisin tarinansa alkulähteille – aikaan, jolloin jäätelöä valmistettiin pienissä tiloissa ja yksinkertaisilla menetelmillä ilman lisäaineita.

Suomisen Maidon hallituksen puheenjohtaja Erkki Mikolakin kuvaa brändiä retrohenkiseksi:

– Raaka-aineiden ja tekotavan kannalta tässä on vanhan ajan tekemistä. Tuotannon ja tekotavan kannalta taas olemme paljon kehittyneempiä.

Jymy otti makuvalikoimaansa sitruunan, sillä se oli ensimmäisiä makuja, kun jäätelö tuli Suomessa ensin Venäjältä katumyyntiin ja sitten Italiasta teollisesti valmistettavaksi ja myytäväksi. Yritystoiminnassa eroa sen sijaan on. Suomisen Maidolla on tuotteensa takana ammattibrändääjien ja -verkostoitujien tietotaito: yhtiön osakkaat ovat Olli ja hänen veljensä Samuli Suominen, mainostaustainen Mikola, valokuvaaja Horst Neumann ja julkkiskokki Jyrki Sukula. Jäätelön varhaisvuosina moisista markkinointikoneistoista ei ollut hajuakaan.

TÄRKEÄ vaihe suomalaisen jäätelön historiaa lepää hiljaisella sisäpihalla Liisankadulla, Helsingin Kruununhaassa. Asfalttipiha on heinäkuun aamuna hiljainen ja siisti, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten tässä kävi kesäpäivisin vilske.

Piha oli 1960–70-luvulla sotkuinen ja täynnä autoja. Kaakoissiivessä majaili Urho Kekkosen rakastajatar, kirjeenvaihtaja Anne-Marie Snellman. Itäpuolella sijaitsi Mikko Monosen hautaustoimisto, jossa nikkaroitiin ruumisarkkuja, ja pohjoisrakennuksen yläkerrassa oli koulu.

Koulun alla oven 31 takana pyöri vuoteen 1998 asti Suomen vanhin yhä olemassa oleva jäätelötehdas. Helsingin Jäätelötehdas oli silloin kahden huoneen kokoinen, ja ovella riitti vilskettä. Jäätelömestari Oreste Magi annosteli kylmää herkkua jonottaville koululaisille – ja se maistui myös presidentille ja hänen salarakkaalleen.

Tällä sisäpihalla pyöri neljä vuosikymmentä jäätelötehdas. Päivisin jäätelöä jonottivat ovella niin koululaiset kuin presidentti Kekkonen.­

Italialaisen Magin suvun vesat lähtivät täältä aamuisin kärräämään kylmää ympäri keskustaa, ja tuote oli pyrittävä myymään loppuun joka päivä. Oresten setä Bartolomeo piti katraalleen ankaraa jöötä.

Magin veljekset Bartolomeo, Isidoro, Adriano, Alessio, Giuseppe ja Agostino pakenivat Pietarista Helsinkiin vallankumouksen alta 1917. Pietariin he olivat muuttaneet kotikylästään Toscanan Limanosta tekemään kipsikuvia. Samassa laivassa Venäjältä Suomeen olivat myös Halva-makeistehtaan perustajat, veljekset Jean ja Michael Karavokyros.

Osa veljessarjasta jatkoi muualle, mutta Agostino, Adriano ja Bartolomeo asettuivat Helsingin Keskuskadulle. Ensimmäiset vuodet he tienasivat leipänsä kipsitöillä ja vuodesta 1922 myös jäätelöbisneksellä. Jäätelötehtaan perustaminen kylmään ja syrjäiseen maahan oli riski ja sen pyörittäminen vaati kesäisin työtä kellon ympäri.

Jäätelön ystävä lähetti Helsingin Jäätelötehtaalle tämän kirpputorilta löytämänsä vanhan kuvan yhtiön jäätelökärrystä.­

– Alkuvuosina jää haettiin talvella merestä ja vietiin säilöön hiekkakuoppiin sahanpuruun. Sieltä sitä haettiin kesällä joka aamu kärryyn, kertoo Annette Magi, Bartolomeon pojan Aldon tytär.

Annette ja hänen siskonsa Tina Magi istuvat pihapöydän ääreen ja selaavat vanhaa leikekirjaa. Siskokset ja heidän miehensä pyörittävät Helsingin Jäätelötehdasta, kolmannessa polvessa, vuodesta 1991. Yritys on ensimmäinen, joka valmisti ja myi jäätelöä Suomessa kaikelle kansalle yhtiömuotoisena liiketoimintana.

LEIKEKIRJASTA löytyy kuvia veljeksistä jäätelökärryjen ääressä. Alkuun kärryillä mentiin pitkin kaupunkia. 1950-luvul­la siirryttiin päiväksi paikalleen sijoitettaviin kärryihin. Ne vietiin yöksi varastoon.

Vanhan ajan eskimopuikot kuuluvat yhä monien jäätelövalmistajien valikoimiin.­

Ensimmäisiä hittituotteita oli tinakuoreen kääritty eskimo eli Esquimaux Brick, joka saatiin valikoimiin 1926. Kolme vuotta Magien jälkeen perusti italialainen Giuseppe Minetti jäätelötehtaansa Tampereelle. 1928 toimintansa aloitti Pietarsaaren jäätelötehdas ja 1936 Valio perusti Helsingin Lasipalatsiin jäätelöbaarin.

– Olisikohan tuo jonkun veljeksen vaimo, Tina arvuuttelee leikekirjan kuvassa jäätelökioskin edessä essussa seisovaa naista.

Entisajan jäätelömyyjät olivat usein arvonsa tuntevia keski-ikäisiä naisia. Kuvassa Magin jäätelökärry 1920-luvun Helsingissä.­

Nainen voi olla myös perheen ulkopuolelta palkattu työntekijä. Pitkään suuri osa myyjistä oli kypsään ikään ehtineitä naisia. Lukioikäisten hommaa jäätelönmyynti on ollut vasta viime vuosikymmenet.

Liisankadun ahtaisiin tehdashuoneisiin mahtui jäätelökoneiden lisäksi kaksi ihmistä. Osa koneista palvelee yhä yhtiön tehdastiloissa Espoossa: vaikka esimerkiksi jotkin väriaineet ovat erilaisia ja makuja on enemmän, valmistusprosessi ja perusmassa ovat pysyneet käytännössä samoina.

SOTA pysäytti jäätelön valmistuksen koko maassa. Magit muuttivat takaisin Italiaan. Sodan jälkeen kerman säännöstely lopetettiin ja Bartolomeo ja Adriano palasivat 1946 Suomeen. Vuonna 1950 tänne muuttivat myös Bartolomeon pojat Aldo ja Giuseppe sekä veljenpojat Oreste ja Matteo. Tehdas löysi uuden osoitteen Eerikinkadulta, josta se siirtyi Liisankadulle 1960.

Oreste Magi hymyili ylpeänä jäätelökärrynsä kanssa Kauppatorilla 1950-luvulla.­

Oreste Magi, 82, viettää eläkepäiviään Limanossa, mutta vastaa mielellään Annetten puheluun. Kännykän kaiuttimesta kuuluu sisäpihalle italialaisittain soiva ääni. Miltä 16-vuotiaasta tuntui juosta jäätelökärryjen kanssa pitkin kaupunkia?

– Vein jäätelöä kolmepyöräisellä polkupyörällä Eerikinkadulta Kalevankadulle, Mannerheimintielle, Rautatieasemalle ja Kaisaniemen puistoon. Asemalta tultiin isoa tietä ylös. Se oli raskasta eikä jarru aina pitänyt.

Työpäivä alkoi aamukahdeksalta ja päättyi iltakymmeneltä. Makuja oli neljästä kuuteen: vanilja, suklaa, mansikka ja myöhemmin ananas, banaani ja krokantti. Oreste muistelee, että tötterö maksoi 1950-luvulla kymmenen markkaa. Jäätelö myi silloinkin vain hyvällä ilmalla: olympiakesänä 1952 satoi eikä kauppa käynyt.

Jäätelö oli ensimmäisiä ulkomaisten ruokamuotien jatkumossa. Suomeen muuttaneet tekijät kohtasivat ennakkoluuloja.

– Kerran opettaja osoitti kioskissa työskentelevää Aldoa ja sanoi, että tuolta ei saa ostaa jäätelöä, Tina Magi kertoo.

Magin siskokset kävelevät Suomen Pankin etupihan kautta Kauppatorille Havis Amandan patsaalle. Näillä paikoilla Helsingin Jäätelötehdas myi aikanaan puikkoja ja tötteröitä. 1950-luvulla otetussa kuvassa Oreste Magi poseeraa patsaan juurella myyntikärryn kanssa kasvoillaan ylpeä hymy. Nyt paikalla on Ingmanin kioski.

MATKA vie Eiranrantaan, jossa Helsingin Jäätelötehtaalla on ollut myyntipiste 1950-luvulta. Tina Magi tuli tänne kesätöihin 14-vuotiaana, Nyt kioskilla pyörittää palloja hänen tyttärensä Carolina Jansson.

Eiranrannassa Annette ja Tina Magille jäätelöä tarjoilee jäätelösuvun neljäs sukupolvi eli Carolina Jansson.­

Annette Magi päivittelee, että pienen yrityksen on taisteltava olemassaolostaan suuria vastaan. Viime vuosina pieniä kivijalkayrityksiä on kuitenkin pulpahdellut markkinoille tiuhaan tahtiin. Markkinointiin liittyy olennaisesti nostalgia. Vanhanaikaiset kärryt, sellaiset joista Helsingin Jäätelötehdaskin aikanaan jäätelöä myi, ovat tehneet paluun katukuvaan.

Helsingin Jäätelötehdas ei ainakaan vielä aio palata kärrymyyntiin. Jymy sen sijaan palaa jäätelöhistorian alkulähteille tässäkin: kesäkuussa kaksi 16-vuotiasta ryhtyi myymään Jymyä Helsingin kantakaupunkia kiertävistä kärryistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit