Ajankohtaista

Söisitkö ötököitä - suomalaiskokki antaa vinkit jauhomatojen paistamiseen! Katso video

Julkaistu:

Ötökät
Noin kaksi miljardia ihmistä maailmalla syö hyönteisiä päivittäin ja ötökät voivat olla tulevaisuuden ruokaa myös Suomessa.
Elintarviketurvallisuusliitto Eviran mukaan hyönteisissä on potentiaalia uudeksi elintarvikkeiden raaka-aineeksi, mutta yhdenkään hyönteisen turvallisuutta ei toistaiseksi ole arvioitu asetusten vaatimusten mukaisesti.

Hyönteisten käyttö elintarvikkeena on EU:ssa toistaiseksi kielletty ja turvallisuus puhuttaa paljon. Esiin ovat nousseet muun muassa hyönteisten tuotannon hygieeninen laatu, allergiapotentiaali, liiallisen kitiinin saannin haitat ja hyönteisten sisältämät luontaiset haitalliset tai myrkylliset aineet.

Nykyinen lainsäädäntö on tulkinnanvarainen

Vaikka suurin osa EU-maista on toistaiseksi kieltänyt hyönteisten käytön elintarvikkeina, nykylainsäädäntö on tulkinnanvarainen ja sitä tarkennetaan parhaillaan.

Hyönteiskokki Topi Kaireniuksen mukaan Hollannissa, Briteissä ja Belgiassa lakipykäliä kierretään ja Hollannissa on markkinoilla jopa hyönteisistä valmistettuja eineksiä. Aasiassa, Väli- ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa ruokahyönteisiä käytetään erityisesti. Suomessa hyönteiset on tällä hetkellä sallittuja vain kalanrehuna.

Tällä hetkellä kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä ei saa tuoda maahan, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi Suomessa, ennen kuin kunkin lajin käyttöhistoria EU:ssa on voitu osoittaa tai sille on myönnetty uuselintarvikelupa. Suomi noudattaa asiassa komission suosittelemaa tulkintalinjaa yhdessä useimpien EU-maiden kanssa.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan puutu siihen, mitä yksittäinen ihminen syö tai juo, sen jokainen tekee omalla vastuullaan.

Hyönteisten kasvatuksesta kokkailuun

Hyönteiskeittokirjaa valmisteleva Kairenius uskoo hyönteisten tuloon ruokapöytiin ja kehuu Eviran kantaa asiaan myönteiseksi. Kaireniuksen keittiössä kuhisevat niin jauhomadot kuin argentiinan torakat ja kenttäsirkkojen siritys kutkuttelee kuuloaistia. Ötököillä on idylliset kasvuolosuhteet muotoilija Samuli Helavuon suunnittelemissa, hyvin ilmastoiduissa keramiikkapurkeissa, joissa on lämmin ja kuohkea kaurahiutalepeti. Lisäravintoa ötököille tarjoillaan esimerkiksi paloitetuilla porkkanoilla.


Kairenius ja Helavuo miettivät hyönteisten käyttömahdollisuuksia monelta kannalta. Kaksikon mukaan hyönteisillä on huikea mahdollisuus muuntautua ihmisille sopiviksi ravintoaineiksi pikaisesti ja tuottomahdollisuudet ovat ympärivuotiset. Kehitys syötäväksi hyönteiseksi on vain 9-20 viikkoa ja ne ovat oikeita ravintoainepommeja.

– Sirkoilla ja jauhiksilla proteiinia on 17-21 grammaa 100 grammassa eli lähestulkoon sama määrä kuin naudanlihassa. Lisäksi hyönteisissä on runsaasti muun muassa kalsiumia, sinkkiä, rautaa ja rasvahappoja.


Kuumalla paistinpannulla ötökät valmistuvat jopa nopeammin kuin pihvi. Vähän öljyä pannuun ja mausteeksi ripaus suolaa. Halutessaan ötökät voi pakastaa kuoliaaksi ennen paistamista, Helovuo vinkkaa. Suolalla maustettuna maku on luonnollisimmillaan ja sellaisenaan jauhomatojen maku on kaurainen ja hieman popcorneja muistuttava. Sirkkojen maku on voimakkaampi, ja maussa on aistittavissa muun muassa rusinaisuutta ja metsäsienimäisyyttä. Lisää makuvivahteita ötököihin voi hakea vaikkapa valkosipulilla, chilillä tai sitruunalla. Paistetut ötökät ovat supersnackseja vaikkapa IPA-oluen kanssa tarjoiltuna, Kairenius kehuu.


Syötäväksi sopivista hyönteisistä kaksikko mainitsee lisäksi muurahaisten munat ja kuhnurin toukat.

– Muurahaisten munia on syöty suomessa jo 1950-luvulla sotien jälkeen ja esimerkiksi mehiläistarhaajat ovat käyttäneet ravinnokseen hunajaisia ja pulleita kuhnurin toukkia.

Tulevaisuuden lainsäädäntö on kehitteillä

Hyönteisten katsotaan olevan uuselintarvikkeita, koska toistaiseksi yksikään jäsenvaltio ei ole voinut vahvistaa minkään hyönteisen tai hyönteisestä valmistetun elintarvikkeen elintarvikekäyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997.

Hyönteisten elintarvikekäyttö voi muuttua, mikäli jonkin hyönteislajin todetaan olleen elintarvikekäytössä EU:n alueella ennen vuotta 1997. Tällöin ne eivät ole uuselintarvikkeita ja voivat tulla eurooppalaisten ruokapöytään piankin.

Uuden uuselintarvikeasetusehdotuksen valmistelu on jo pitkällä ja mikäli asetuksen uudistaminen etenee odotetusti, uusi asetus voi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2015 loppupuolella. Näin hyönteisten käyttö elintarvikkeena mahdollistuu.