Ajankohtaista

Näin mönkii tulevaisuuden ruokaherkku! Tiesitkö nämä asiat lyömättömästä proteiinipommista?

Julkaistu:

Keksijä-tutkija Santtu Vekkeli kehittää toukista tulevaisuuden ruokaa.

Vikkelä, lyijykynän paksuinen ja varsinainen proteiinipommi. Sellainen on jauhomato, joka joskus tulevaisuudessa voi olla keskeinen eläinvalkuaisen lähde. Ei vain Aasiassa, vaan myös Euroopassa.

- Jauhomato on tehokkain proteiinitehdas, jonka kanssa tehokkuudessa nykyiset valkuaisainelähteet eivät pysty kilpailemaan, sanoo kouvolalainen keksijä-tutkija Santtu Vekkeli.

Siinä missä tehokkaimmalle tuotantoeläimelle broilerille syötetty kilo rehua tuottaa lihaa 250 grammaa, jauhomadot pulskistuvat samalla rehumäärällä vajaat 600 grammaa. Se tekee jauhomadosta ylivoimaisen eläinproteiinitehtaan.

 

Jauhomato on tehokkain proteiinitehdas, jonka kanssa tehokkuudessa nykyiset valkuaisainelähteet eivät pysty kilpailemaan.



Soijaproteiiniin verrattuna jauhomadoilla tuotettu proteiini on noin viisi kertaa kalliimpaa, mutta hintaetu eläinproteiiniin on tuntuva, noin kolminkertainen.

- Tuotantokustannusten vertailu on vaikeaa, sillä varsinkin lihan hinnanmuodostuksessa vaikuttavat merkittävästi erilaiset tuotantoketjuun asettuneet piilotuet.

Maistuvat "hieman sienelle"


Yhdysvalloissa elintarvikemikrobiologiaa opiskellut Vekkeli on ryhtynyt toden teolla kehittämään toukkien kasvatusta kannattavaksi bisenekseksi. Kasvatuskokeita hän tekee Kouvolan Inkeroisissa.

- Tällä haavaa tutkimme, millä ravintoaineilla toukat kasvavat parhaiten ja optimoimme kasvatusprosesseja, Vekkeli kertoo.

Nykyisiin tuotantoeläimiin verrattuna toukat ovat kiitollisia rehuraaka-aineensa suhteen.

- Jauhotoukat voivat käyttää ravintona melkein mitä tahansa eloperäistä aineista. Ne pystyvät syömään massaa, joka sisältää jopa sahajauhoja viisi-kuusi prosenttia.



Kasvatuskokeissa Vekkeli on käyttänyt muun muassa Kouvolan kaupungin puistoista haravoituja lehtiä. Siis kaatopaikalle kompostoitumaan päätyvää jätettä.

- Lehdet kelpasivat ravinnoksi hyvin. Myös puutarhajäte sopii niille, mikä avaa kasvatukselle paljon mahdollisuuksia.

 

Ne maistuvat hieman sienelle. Mausteilla niiden makua voi ohjailla helposti haluamaansa suuntaan.



Hyönteisproteiinien hyödyntämisessä on kaksi päälinjaa: joko tuottaa toukkaproteiineja suoraan ihmisten ravinnoksi tai rehuiksi tuotantoeläimille.

- Mieluiten näkisin hyönteisproteiinit suoraan ihmisten ravintona, koska silloin niiden hyötysuhde ravinnontuotannossa on korkeimmillaan.

Makunsa puolesta jauhomadot ovat kokille neutraali raaka-aine.

- Ne maistuvat hieman sienelle. Mausteilla niiden makua voi ohjailla helposti haluamaansa suuntaan.

Suomessa vedetään tiukkaa linjaa


Matkalla ruokapöytään esteinä ovat ennakkoluulot ja nihkeät viranomaisasenteet.

- EU:ssa nilviäisiä eli etanoita ja katkarapuja voidaan käyttää elintarvikkeina, mutta ei hyönteisiä, vaikka Aasiassa ne kuuluvat miljardien ihmisten ruokavalioon.

Hyönteiskasvattajien epäonneksi katkaravut ja etanat olivat ehtineet päästä elintarvikkeiden asemaan, kun EU:n elintarvikeasetusta sorvattiin 1997. Niiden kieltäminen elintarvikkeina olisi nostanut arvatenkin valtaisan vastalauseiden myrskyn.

Suomessa valvova viranomainen eli Evira on vetänyt hyönteisten suhteen niin tiukkaa linjaa, että se esti ruokatapahtumassa heinäsirkkojen tarjoilun.

 

Itse asiassa siipikarjalle tarkoitettujen väkirehujen koostumus jäljittelee juuri matojen valkuaisainekirjoa.



Helpompaa ei ole rehupuolellakaan. Kasvatettuja hyönteisiä ei saa käyttää eläinten, vaikkapa kanojen valkuaisrehuna. Asian lysti piirre on siinä, että luonnossa kana kyllä empimättä nappaisi pulskan jauhomadon ravinnokseen, mutta EU:ssa ei kanoille Vekkelin mukaan saa syöttää kasvatettuja hyönteisiä.

- Itse asiassa siipikarjalle tarkoitettujen väkirehujen koostumus jäljittelee juuri matojen valkuaisainekirjoa.

Täysin lihan korvaajiksi jauhomadoista ei ole, sillä niiden aminohappokoostumus ei ole yhtä monipuolinen kuin lihalla.

- Jos jauhomatoja käytettäisiin yksin eläinproteiinin korvaajina, niin silloin pitäisi syödä niiden ohella myös muita hyönteislajeja, jotta niiden yksipuolinen koostumus korjaantuisi.

Jauhomatojen matkalla ruokapöytään on vielä runsaasti mutkia alkaen kuluttajien ennakkoluuloista ja päättyen viranomaisten nihkeyteen.

- Belgia ja Hollanti ottivat itselleen erivapauden EU-asetuksista ja sallivat hyönteisproteiinien kaupan poikkeusluvalla. Suomessa se olisi lainvastaista.

Asenneilmapiirin muutosta odoteltaessa on aikaa kehittää jauhomatojen kasvatuksesta yhä tehokkaampaa. Toukilla itsellään proteiinintuotto on jo hyvin hallussa.




.