Ihmisten päät on talvella kääntänyt erityisesti yksi hevonen. Katseenvangitsija on vihtiläisen Mika Mäkelän tallin Elan.
Ylväästi pää korkealla askeltava vaalea suomenhevonen ei ihastuta pelkästään ulkonäöllään, vaan myös juoksutaidoillaan. Seitsemänvuotias ravuri oppinut voittamaan.
Elan on vienyt marraskuun puolivälistä lähtien kaikki seitsemän juoksuaan. Ennen voittoputkeaan Mäkelän suojatti oli ravannut kolmen kauden aikana yhteensä vain neljä voittoa.
Liinaharjaruuna oli ollut nuoresta asti lahjakas ja selvinnyt suurimpien ikäluokkakisojen finaaleihin.
Se sijoittui 4-vuotiaana Kriteriumissa kolmanneksi ja seuraavalla kaudella Derbyssä neljänneksi, mutta täysosumat kiersivät sitä arvolähdöissä.
Mikä sitten sytytti Elanissa voittamisen palon?
Mäkelän mukaan se alkoi urheilla tosissaan vasta ikäluokkakausien jälkeen aikuisten hevosten sarjoissa.
Ylväs Elan vangitsee katseet raviradoilla.
– Vaikka Elan oli jo nuorena hyvä, otti hyvin vauhtia ja juoksi kovissa lähdöissä, se ei hiffannut kilpailemista. Se vain hengaili mukana, Mäkelä kertoo.
Mäkelä korostaa, ettei Elan ole tässä suhteessa suinkaan poikkeustapaus suomenhevosten laumassa.
– Elanhan kehittyi ja alkoi voittaa jopa nuorena, hän sanoo hymyssä suin.
– Monelta suomenhevoselta se onnistuu paljon vanhempana.
Ikä ja säännöllinen kilpaileminen toivat aralle Elanille kovuutta.
Mäkelä nostaa esiin myös yhden ulkopuolisen avun, josta on ollut merkittävä hyöty hevoselle.
– Ruuna kävi syksyllä pari kertaa hierottavana Tuula Pursiaisella. Heti sen jälkeen se alkoi voittaa lähtöjään.
– Elania oli hierottu aiemminkin, mutta Tuula löysi sen lihaksista heti jumit, joita kannatti hoitaa. Ne eivät olleet turhia käyntejä, Mäkelä huomauttaa.
Elanin pitkät askeleet venyivät entisestään ammattilaisen käsittelyiden jälkeen. Hevosen potkut muuttuivat voimakkaammiksi, eikä sen meno ole ollut enää yhtä liitelynomaista kuin nuorempana.
Antti Teivainen on Elanin luottokuski.
Ammattivalmentaja Mäkelä on paitsi Elanin treenari myös sen toinen omistaja. Toinen omistaja on Riikka Savolainen, joka myi hevosesta puolikkaan Mäkelälle. Elan oli tällöin 2-vuotias.
Savolainen oli puolestaan ostanut Elanin ihan pikkuvarsana kasvattaja Ulla Holopaiselta.
”Neuvojan ohje oli, ettei Elania kannata ostaa, sillä hän oli nähnytkin sen.
Oli sattuman kauppaa, että Mäkelä pääsi näyttävän vaalean varsan omistajaksi ja valmentajaksi.
– Riikka kaupitteli Elanista puolikasta Rovaniemen Kuninkuusraveissa vuonna 2018, ja yksi kaverini oli siitä niin kiinnostunut, että oli jo lähtemässä varsaan mukaan. Sitten kaveri saikin joltain varsin viisaita neuvoja ja luopui ostoaikeistaan.
– Neuvoja oli kysynyt kaveriltani, että haluaisiko hän tarjota vinkistä palkaksi gintonicin, joka olisi hänen elämänsä halvin. Neuvojan ohje oli, ettei Elania kannata ostaa, sillä hän oli nähnytkin sen, Mäkelä kertoo.
Mäkelä pääsi tämän jälkeen Elanin toiseksi omistajaksi Savolaisen kimppakaveriksi.
Rovaniemen drinkki ei jäänyt halvaksi. Se saattaa olla jopa maailman kallein paukku.
Elan on ravannut palkintorahoja jo liki 100 000 euroa. Summa voi olla vasta alkusoittoa, jos ruuna jatkaa hulppeaa kehittymistään.
Kokenut Mäkelä ei pelästynyt muiden neuvoja, vaikka hänkin oli saanut kuulla ennen kauppojaan, ettei Elanin näköisestä hevosesta voisi tulla juoksijaa.
Ulkopuolisten solvaukset jopa lujittivat hänen tahtoaan saada näyttävä varsa talliinsa.
– Varsan suku ja näkö kiinnostivat minua. Elanin emä Lumolinja oli jo jättänyt huipputamma Pörnä-Tytön, ja Elanin isän Säihkeen Säpinän kovia kykyjä olin nähnyt paljon Vermossa. Säihkeen Säpinä on kaiken lisäksi Siporin poikia, Mäkelä perustelee.
Sipori on ollut 56-vuotiaan Mäkelän uran kirkkain tähti, joka on huippu myös siitoksessa. Sillä on yli 600 jälkeläistä.
Pelkästään suomenhevosia valmentava Mäkelä on haalinut jatkuvasti urakalla Siporin poikia talliinsa.
27-vuotias Sipori elää ja voi hyvin.
Sipori nosti Mika Mäkelän kuuluisuuteen. Kuvat Siporista ovat vuodelta 2003.
Mäkelä paljastaa asettaneensa Savolaiselle yhden ehdon, ennen kuin teki tämän kanssa kaupat Elanista.
– Kehotin ruunaamaan sen, koska se oli niin arka varsa. Ilman ruunaamista en olisi ostanut siitä puolikasta.
Vaikka ruunilla on porttikielto kuninkuuskilpailuun, joka on kaikille suomenhevosihmisille se suurin ja kaunein, Elanin kastraatio ei kaduta Mäkelää.
– Se ei harmita yhtään. Ilman ruunaamista emme ehkä olisi Elanin kanssa lainkaan tässä pisteessä.
Kaikkiin muihin kylmäveristen kisoihin munattomat hevoset saavat osallistua ulkomaita myöten.
Komistuksella on jo seitsemän voittoa putkessa.
Elan on Mäkelän mukaan vieläkin säikky, minkä takia taustavoimat noudattavat sen kanssa erityistä varovaisuutta. Jos sitä pitelee liian lepsusti, se saattaa ampaista omille teilleen, vaikka on luonteeltaan kiltti.
Ruunalla on myös hyvin hellyttävä piirre kotitallillaan. Samassa pihatossa asuvasta Nevan Majurista on tullut sille sydänystävä.
Ikätovereita treenattiin varsoina yhdessä ja ne juoksivat uran alussa samoissa lähdöissä, joissa vahtasivat toisiaan.
Nevan Majuri oli kaksikosta aluksi niskan päällä kilpailuissa, mutta sen kehitys tyssäsi seuraavina kausina jalkavaivoihin.
Valmentaja yrittää tuoda lähes 1,5 vuotta kilpailematta olleen Nevan Majurin vielä takaisin radoille.
– Jos siitä ei ole enää kilpahevoseksi, se saa jäädä tänne Elanin maskotiksi, hän lupaa.
”Kun lähden ajamaan Nevan Majurilla, Elan ei suostu edes syömään sinä aikana.
Ruunien ystävyys on niin syvä, että Elan menettää ruokahalunsa, jos joutuu eroon kaveristaan.
– Kun lähden ajamaan Nevan Majurilla, Elan ei suostu edes syömään sinä aikana.
Vasta kun sydänkäpynen palaa lenkiltä, Elan ryntää ruokakupille.
Vihtiläistallin aarteella on menossa väliviikko kilpailemisesta. Elan starttaa seuraavaksi ensi viikon lauantaina Vermon Kavioliiga-raveissa ja kaksi viikkoa myöhemmin Tampereen Toto75-finaaleissa.
– Ruuna on juossut yhtä soittoa lähes vuoden, joten jossain vaiheessa paussikin voisi olla paikallaan.
– Tosin hevoset tahtovat usein järjestää ihan itse taukonsa, Mäkelä sanoo ja viittaa niiden sairastumisiin ja loukkaantumisiin.
Mäkelän valmennettavat ovat olleet muutenkin lennossa viime kuukausina. Elanin ohella tallin toinen varsinainen voittorohmu on ollut Rannan Pomo, joka on voittanut yhdestätoista viime startistaan yhdeksän.
Rannan Pomo oli viime kaudella Vermon voitokkain ravuri.
Lue lisää: Vermon pomon turvalle ei hypitä – ”Muuttuu ravipaikalla aika temperamenttiseksi”
Mäkelän tallin hevosten voittomäärä oli viime vuonna 32, joka on kuusi enemmän kuin aikaisempi kausiennätys. Niiden voittoprosentti oli 30.
Tämä vuosi on alkanut tallilla vieläkin vauhdikkaammin. Mäkelän hevoset voittivat tammikuussa joka toisen kilpailunsa.
Neljäntoista hevosen tallia yhdessä avopuolisonsa Mirka Lehtisen kanssa pyörittävä Mäkelä ei ota menestyksestä kunniaa itselleen. Vaatimaton mies korostaa mieluummin Lehtisen panosta ja hevostensa lahjakkuutta.
Caijus on yksi Mirka Lehtisen ja Mika Mäkelän tallin tähtiravureista.
– Monet tämän hetken hevosistamme ovat olleet lahjakkaita nuorina, mutta kehittyneet kunnolla vasta, kun ovat saaneet starteista kovuutta. Lisäksi ne ovat pysyneet nyt terveempinä.
Mäkelä kertoo, että tallin varsoilla pääasiassa treenit ajava Lehtinen oli kehunut Elania ennen kilpauraa kaksikon kaikkien aikojen lahjakkaimmaksi ravihevoseksi.
– Sillä oli Mirkan mielestä niin hyvät potkut heti ensimmäisillä ajokerroilla.
Lehtinen oli arviossaan oikeilla jäljillä. Tulevat vuodet näyttävät, osuiko hän Elanissa jopa napakymppiin.
Pappa Sipori tienasi 2000-luvulla 195 000 euroa ja ravasi huiman ennätyksen 19,4.
