Tulisieluisella tammalla kaksi etua kuningatarkisassa – ”Nyt jos koskaan on sen hetki”

Julkaistu:

kuninkuusravit
Harvoin nimi ja luonne synkkaavat yhtä hyvin kuin kuningatarkilpailun Liisan Tulilinnulla. Kaiken kukkuraksi tamma ristittiin kauan ennen syntymäänsä.
Äänekoskelaisen Harri Kotilaisen valmentaman Liisan Tulilinnun ensimmäisestä kuningatarkilpailuista ei jäänyt viime kesänä jälkikasvuille kerrottavaa.

Odotukset olivat Lahdessa suuret, mutta ne vesittyivät hyvin nopeasti.

Levoton tamma kulki kahdessa ensimmäisessä osalähdössä nimensä mukaisesti kuin tulisilla hiilillä ja hylättiin molemmissa laukkojen vuoksi.

Vasta kilpailun päättäneellä maratonilla Kotilaisen suojatti malttoi päävarusteiden muuttamisen ansiosta ravata koko matkan, mutta se oli auttamattomasti jo liian myöhäistä.

Kaikkien epäonnisten vaiheiden jälkeen 3100 metrin viitossijaa oli kelpo suoritus ja sytytti taustavoimilla jo sammumassa olleen toivonkipinän uudelleen tämän vuoden kuninkuusraveihin.


Raju kilpavietti

Kaikki ravi-ihmiset ovat monesti nähneet, että Liisan Tulilinnun rahkeet riittävät mihin tahansa, jos se malttaa mielensä ja keskittyy ravaamiseen.

Liian raju kilpailuvietti pääsee sillä vain turhan usein valloilleen, eikä ohjastajalla ole silloin mitään tehtävissä rattailta.

Kun tamman käytöstä seuraa tallissa tai pihamaalla, sitä ei tunnista samaksi Liisan Tulilinnuksi, joka esiintyy raviradalla. Se on ilman varusteita lauhkea kuin lammas, mutta saa adrenaliinipiikin, kun kilpakärryt tulevat perään ja kavioura häämöttää.

Sen on yksinkertaisesti pakko päästä tekemään kaikki heti.

Ensimmäisenä.

Ja täysillä!

Onoff-hevosen menohalut alkavat nousta jo harjoitusvehkeissä.


Kotilainen kertoo, että Liisan Tulilinnulla ajetaan treenit pääasiassa eräänlaisen verkon takana toisen valjakon perässä, jottei se koheltaisi liikaa. Hänen mukaansa tamma haluaisi mennä välillä verkostakin läpi.

Treenarin aika ei ole käynyt pitkäksi luonnikkaan lahjakkuuden kanssa.

– Kaikenlaista on mietitty ja monia asioita kokeiltu kolmena vuotena, jotka tamma on ollut täällä. Ei kukaan viitsisi samalla tavalla, jos hevosella olisi tällaiset tavat, mutta huonot lahjat.


Erityinen nimihistoria

Erikoisen, mutta osuvan nimen Liisan Tulilinnulle keksi kasvattaja Susanna Raevaaran poika Arno Vepsäläinen. He ovat hevosen omistajat.

Tamman luonteen kanssa nimellä ei ole yllättäen yhteyttä, vaan hevonen oli ristitty jo ennen syntymäänsä. Liisan Tulilinnun emä on Raja-Liisa.

– Liisan Tulilinnun isoveljen nimeksi tuli Liisan Isopoika. Kun sen synnyinpäivänä Lisa’s Big Boy -niminen lämminverinen voitti Kuopio Stakesin, ja esillä oli ollut myös Lisas Firebird, poikani kysyi, että onko Raja-Liisan seuraava tammavarsa sitten Liisan Tulilintu, Raevaara selvittää.

Koronakunkkarit iskun paikka

Valmentaja Kotilainen on tyytyväinen Liisan Tulilinnun kuntoon.

Vaikkei 9-vuotiaan tamman luonne ole vuodessa juuri muuttunut, Kotilainen odottaa siltä Seinäjoella paljon parempaa onnistumista kuin viime kesänä Lahdessa.

Erityisen mielissään hän on kahdesta seikasta, jotka poikkeavat viime vuoden kuningatarkilvasta.


– Liisan Tulilintu saa lähteä kahdella ensimmäisellä matkalla toisten perästä takarivistä. Koska tamman edestä starttaa vielä nopea Virin Camilla, sillä on parempi mahdollisuus päästä ravilla matkaan kuin eturivistä, Kotilainen uskoo.

Toinen Liisan Tulilinnun valttikortti on vielä erikoisempi. Korona-aika ei ole ollut ihmisten mieleen, mutta se voi olla jopa Kotilaisen suojatin pelastus viikonloppuna.

Tämän vuoden kuninkuusraveihin pääsee päivittäin vain 1000 katsojaa normaalin 25 000:n sijaan. Meno on minikatsomon takia raveissa paljon normaalia rauhallisempaa, jolloin herkimmät hevoset eivät paineistu samalla tavalla kuin hälinän keskellä.

– Lahden valtava screeni ja ihmismäärä vaikuttivat Liisan Tulilintuun. Se oli niiden takia normaalia vaisumpi.


Vauhtia ja jaksoa

Kotilainen ei epäile hetkeäkään, etteikö hänen ajokkiaan voitaisi kruunata uudeksi ravikuningattareksi, jos siltä onnistuu kaikki.

– Liisan Tulilinnulla on sellainen kapasiteetti, ettei sille pärjää hyvän päivän sattuessa mikään tamma. Kun ajoin sillä alkuviikolla reippaammin, tuntui siltä, että lämminverinenkin saa olla jonkinlainen, jos meinaa pysyä sen mukana. Se on tosi nopea, mutta myös jaksava.

– Monia mutkia saattaa tammalla olla tälläkin kertaa matkassa, mutta nyt jos koskaan on sen hetki, valmentaja uskoo.

Mikä olisikaan ansaitumpi palkinto huippukyvykkäälle hevoselle ja sen pitkäpinnaisille taustajoukoille kuin Kotilaisen toiveen toteutuminen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt