Tunnistuskäräjien päätös vei Hippoksen tukalaan asemaan

Julkaistu:

Ravit
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio vei Suomen Hippos ry:n tukalaan asemaan. Oikeuden päätöksen perusteella Hippos ei ole kyennyt noudattamaan sääntöjään.
Toiseksi maksuun tulee yli 130 000 euron korvaukset vastapuolten asianajajille ja oikeudessa vaaditut omat asianajokustannukset 56 000 euroa sekä mahdollisesti vahingonkorvaukset Ranskassa tunnistetuille hevosille, joiden Suomessa syntyneen FI-statuksen oikeus palautti.

Lisäksi Hippos joutuu pohtimaan hakeako valitusoikeutta hovioikeuteen. Asian pitkittyminen ei tee hyvää lajin maineelle, ja mahdollinen tappio lisäisi asianajokustannuksia.

Maanantaina oikeus hylkäsi Hippoksen vuoden 2018 maalis-huhtikuussa tekemät kurinpitopäätökset 81 hevosen 2 000 euron sakosta ja yhdeksän hevosen Suomessa syntyneen -statuksen muuttamisesta.
Hippos oli päätynyt rankaisutoimiin kun joulukuussa 2017 oli ilmennyt, että hevosia on tunnistettu ulkomailla. Hippoksen säännöt edellyttävät tunnistamista nimenomaan Suomessa.

Rankaisuoikeus oli – sitouttaminen puuttui

Tuomion mukaan Hippoksella olisi ollut oikeus sääntöjensä puitteissa rankaista, mutta kasvattajia ei sitoutettu yhdistysoikeudellisesti sääntöihin jäsenyyden tai sopimuksen perusteella.

Ravikilpailusäännöissä on lueteltu ryhmät, kuten kasvattajat, keiden tulee noudattaa ravikilpailusääntöjä. Osallistuessaan toimintaan eri tahot sitoutuvat sääntöihin.

Oikeus kuitenkin muistutti, että yhdistys ei voi yksipuolisella ilmoituksellaan antaa yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä sitovia sääntöjä. Säännöt koskevat vain henkilöitä, joille yhdistyksellä on valta antaa itseään koskevia sääntöjä.

Tämä edellyttäisi jäsenyyttä ja kasvattajat eivät ole Hippoksen jäseniä, joten Hippos ei ole voinut antaa jäsenyyden ulkopuolisille sitovia sääntöjä. Yhdistysoikeudellisesti pätevien sitovien sääntöjen määrääminen ilman jäsenyyttä edellyttäisi sopimukseen perustuvaa sääntelyä, kuten esimerkiksi lisenssiä.

Oikeus muistutti, ettei Hippos ole toimittanut kasvattajille erikseen ravikilpailusääntöjä tai jalostusohjesääntöä hyväksyttäväksi. Myöskään sääntöjen noudattamisesta ei ole tehty varsinaista kirjallista tai suullista sopimusta.

Suomessa syntyneen status joko on tai ei

Ranskassa tunnistettujen osalta oikeus totesi että Hippos joko myöntää Suomessa syntyneen FI-statuksen sääntöjensä mukaan tai on myöntämättä, mutta ei ota kantaa sen laatuun. Sääntöjen perusteella ratkaisevaa on missä vaiheessa varsa on tuotu Suomeen.

Hippoksen hallituksen huhtikuussa 2018 tekemän päätöksen sanamuodon mukaan hevosten kilpailutunnusten muuttaminen FIU-tunnuksiksi on ollut seuraamus sääntöjen vastaisesta toiminnasta. Kuitenkin Hippos itse oli oikeudelle todennut, ettei FI-tunnuksen poistaminen ole rangaistus, vaan se liittyy hevosen rekisteröintiprosessiin ja sen sääntöihin, joita sovelletaan kaikkiin.

Ranskassa tunnistettuja hevosia ei ollut tuotu Suomeen viimeistään syntymävuoden joulukuun 31. päivänä, mikä on ollut yksi kriteeri FI-tunnuksen saamiseksi ulkomailla syntyneelle hevoselle. Oikeuden mukaan jalostusvaliokunnan ohjeen perusteella tunnistaminen voidaan kuitenkin tehdä vielä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Toisaalta käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana Ranskassa tunnistettujen omistajien ja kasvattajien täyttä tietämättömyyttä Hippoksen säännöistä. He ovat olleet velvollisia noudattamaan Hippoksen sääntöjä ja määräyksiä.

Oikeus päätteli Hippoksella olevan lähtökohtaisesti oikeus myös muuttaa tunnus, mikäli sen myöntäminen on perustunut sille toimitettuihin virheellisiin tietoihin. Kuitenkaan ravikilpailusäännöissä kilpailutunnuksen muuttamista tai poistamista ei ole säädetty rangaistukseksi.

Oikeus muistutti, että Ravikilpailusääntöjen 16. pykälän perusteella hevonen, jonka kohdalla kantakirjaan rekisteröimistä ei ole tehty asianmukaisesti, ei ole lainkaan oikeutettu kilpailuoikeuteen. Tunnistamisessa mahdollisesti tehdyt virheet eivät siis sääntöjen perusteella vaikuta kilpailutunnuksen laatuun, vaan ainoastaan kilpailuoikeuden myöntämiseen.

Kyseessä oli kaksi eri tapausta, jotka käsiteltiin yhdessä, mutta tuomiot annettiin erillisinä. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt