Uljas

Ravit

Tero Lehterän ”Keisarinna” sai nimensä suosikkielokuvasta – starttaa Vermossa luottohevosena

Julkaistu:

Toto65
Vuosikymmenet raviharrastuksen parissa ovat opettaneet Tero Lehterälle, että mistään ei kannata enää pettyä.
Vuonna 2006 Suomen raviradoilla uraansa aloitteli 3-vuotias lämminveriori Arctic Challenge, jonka omistajakimppaan kuului silloin Sveitsissä kiekkoillut ja menestyksekästä pelaajauraansa päätellyt Tero Lehterä. Pekka Korven valmentama hevonen aloitti uransa hienosti ja ylsi heti ensimmäisellä kilpailukaudellaan muun muassa klassikkokisa Kriteriumin neloseksi.

Lehterä oli innoissaan. Onnistumiset nostivat fiilikset katosta läpi, epäonnistumiset taas söivät raskaasti. Sitähän ravihevosen omistaminen parhaimmillaan onkin, tunteiden kirjoa laidasta laitaan ja vieläpä hyvässä porukassa.

– Sen hevosen kanssa oltiin koko ajan ja joka startissa all-in, Lehterä muistelee nyt hymyssä suin.

Yli 100 000 euroa radoilta tienanneen Arctic Challengen ura Suomessa päättyi 2008 ja hevonen muutti Belgiaan, mutta Lehterän rakas harrastus on jatkunut. Väliin mahtuu vajaa vuosikymmen, jonka aikana valuuttaa on kulunut ja epäonnea riittänyt. Yksi Lehterän omistamista hevosista kuoli sydänvikaan, toisella eivät kestäneet keuhkot. Raviurheilussa hyvin yleiset jalkavammatkin ovat tulleet tutuksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mies puhuu omistaja-Lehterän kirouksesta, mutta tarina on hyvin tuttu ja totta monelle muullekin hevosenomistajalle. Jos ravihevosia hankkii harrastusmielessä, mahdolliset rahalliset tuotot kannattaa budjetoida niin sanottuihin epävarmoihin saataviin. Laji ei ole halpa ja huipulla on vähän tilaa.

– Minulta rahaa on palanut tähän harrastukseen espoolaisen kivitalon verran. Jossain vaiheessa oli pakko rauhoittaa hommaa, kun ei ollut töitä ja kahden ja puolen omistamani hevosen nettokulut olivat 3000 euroa kuussa. En kuitenkaan pelannut tuhatta NHL-peliä kiekkourallani, Lehterä selventää.

 

Minulta rahaa on palanut tähän harrastukseen espoolaisen kivitalon verran.

Vastoinkäymiset eivät ole lannistaneet urheilumiestä. Takapakkien keskellä Lehterä on oppinut lajista koko ajan lisää. Nykyään tekemisiä ravien parissa ohjaa huomattavasti enemmän järki kuin tunne.

Kun Windfall Hossin ura päättyi keväällä 2012 keuhko-ongelmiin ja myöhemmin paljastuneeseen sydänvikaan, omistaja ei jäänyt murehtimaan huippulahjakkaan hevosensa u-tuuria. Lehterä päätti heti astuttaa tammansa. Isäoriksi valikoitui yksi 2000-luvun kuumimmista siitosoreista, jenkkimatadori Andover Hall. Sen spermasta on maksettu parhaimmillaan kymmeniä tuhansia dollareita. Vuonna 2012 hinta Suomessa oli laskenut Lehterän muistin mukaan 15 000 euroon.

– Päädyin Andover Halliin sen perusteella, mitä olin jutellut orin jälkeläisistä Tuomas Korvenojan kanssa. Kun tammani viimeinen valmentaja Minna Moilanen sai järjestettyä paikan, ajoin Windfall Hossin itse suoraan klinikalta Callelan oriasemalle astutettavaksi. Trailerin lainasin Korven Pekalta ja pakun yhdeltä kaverilta.

– Itse toimitusta oriasemalla kuvailisin niin, että erotiikka oli hommasta aika kaukana.


Windfall Hoss todettiin kantavaksi jo viikon päästä siitä, kun sen kilpailu-ura oli päätetty klinikkakäynnin perusteella lopettaa.

Vuotta myöhemmin Windfall Hoss synnytti tamma Die Kaiserinin, ”Keisarinnan”. Jälkeläinen sai nimensä takavuosien Sissi-elokuvatrilogiasta, joita Lehterä on aina katsellut mielellään ätinsä kanssa.

Samalla teemalla on nimetty myös pikkuveli Radetzky, joka kuulemma on numeron tai pari isosiskoaan lahjakkaampi. Nähtäväksi jää kuinka klassinen hevosen nimi siitä seuraa, kun tällä hetkellä Windfall Hoss kantaa ruotsalaisori Maharajahista.

 

Ajoin Windfall Hossin itse suoraan klinikalta Callelan oriasemalle astutettavaksi. Trailerin lainasin Korven Pekalta ja pakun yhdeltä kaverilta.

Andover Hall on periyttänyt tukuttain huippuravureita, joista Suomessa tunnetuin on miljonääriori Brad de Veluwe. Jalostukseen perehtyneet tietävät myös sen, että Andover Hallilla on ollut taipumusta jättää jälkeläisiä, joiden jaloissa on niin sanottuja irtopaloja. Irtopala on tavalliselle hevoselle harmiton, mutta kilpurille etenkin väärässä paikassa sen verran ikävä, että saatetaan operoidaan pois.

Tämä arpa osui myös Die Kaiserinille. Leikkauksen ja sitä seuranneen toipumisajan vuoksi 4-vuotias tamma on tällä hetkellä monia ikätovereitaan kehityksessä jäljessä. Se ottaa muita kuitenkin kiinni harppauksin.

– Pala löytyi kuvauksissa toisesta takapolvesta kun hevonen oli kahden vanha. Harmittaa, etten ollut aiemmin tietoinen koko kuvausasiasta, kuvaus olisi pitänyt tehdä aikaisemmin.

Keisarinnalla pala oli niin hankalassa paikassa, että eläinlääkäri Jukka Houttu suositteli kokeilemaan ensin, kestäisikö hevonen treeniä ja kilpailemista ilman leikkausta.

– Kokeiltiin ja Emma Väre rakensi hevosta maltilla kohti kilpailuja, mutta sitten 3-vuotiskaudella Tammahambossa kävi huonosti. Jalka ei vain kestänyt. Hevonen vietiin lähes saman tien peukut pystyssä leikkauspöydälle. Houttu leikkasi ja toipumisaika kesti aika kauan.

Kun täysipainoinen treeni ja kilpaileminen alkoivat tulla taas ajankohtaiseksi, Lehterä tarjosi Die Kaiserinia valmentaja Tapio Mäki-Tulokkaalle viime keväänä.

– Päädyin häneen ohjastaja Mika Forssin suosituksesta. Sanoin ”Topille”, että kyllä hevonen muutaman kymppitonnin juoksee, jos terveenä pysyy. Sen verran paljon olen varsoja seurannut, että tunnistan jo hyvän, Lehterä uskoo.

Die Kaiserin on kilpaillut tänä vuonna viisi kertaa ja voittanut kahdesti. Koko uralla tienestejä on kasassa 5 500 euroa ja 10 kilpailua.

 

Olen oppinut ymmärtämään, että tästä ravihommasta voi nauttia, vaikkei olisikaan paras.

Viime viikolla hevonen yritti Villinmiehen tammakilpailun karsinnoissa Lappeenrannassa, mutta joutui keskeyttämään loppukaarteessa yllättävästi.

– Omistajan kirous tuntuu jatkuvan isommissa kisoissa. Joko karsinnassa tai viimeistään finaalissa tapahtuu aina jotain yllättävää. Niin viimeksikin, mutta en nykyään jaksa enää edes pettyä näistä. Mennään eteenpäin.

SM-liigan SaiPaa nykyään valmentava Lehterä oli paikan päällä Lappeen raveissa ja singahti saman tien tallikaarteeseen seuraamaan tammansa vointia.

– Ajattelin juostessa, että tähänkö tämä nyt loppui. Ohjastaja Ari Moilanen kuitenkin sanoi heti kun pääsin talleille, että hevonen oli vain liian paineissaan ja meinasi tukehtua.

Die Kaiserinin kilpailukausi jatkuu tänään Vermossa. Lehterä ei lähde arvailemaan hevosensa sijoitusta, vaikka tietää, että hyvän päivän tullen ja juoksunkulun puoltaessa tamma voittaa. Vastus näyttää paperilla oikein sopivalta ja vedonlyöjät luottavat luottavat hevoseen kovasti. Nopea Die Kaiserin sai rata-arvonnassa hyvän ykkösradan.

Omistajaa kiinnostaa illan kilpailun sijoitusta enemmän, millaista kehitystä tamma esittää kilpailutilanteessa.

– Olen oppinut ymmärtämään, että tästä ravihommasta voi nauttia, vaikkei olisikaan paras. Die Kaiserin on hyvä hevonen ja monessa startissa on jäänyt varaa, mutta uskoakseni ohjastaja (Forss) ajaa hevosta sen mukaan, että tammaa rakennetaan vasta. Hyvänä Die Kaiserin pystyy 1.14-ajan nurkille, mutta kaikkea voi aina sattua.

Die Kaiseriä ei viritellä illan kilpailuun. Oljenkorsien kuten varuste- tai kengitysmuutosten kokeilemisen paikka on rahakkaammissa kilpailuissa, kuten vaikkapa loppusyksyn Kasvattajakruunussa.

– Muistaakseni jossain vaiheessa valmentaja sanoi, ettei jenkkikärryjä ei voi vielä edes kokeilla, kun hevonen on niin lihavassa kunnossa. Siinä hommassa Die Kaiserin on tarkka ja tullut emäänsä, että saa ruuan ensimmäisenä. Kuten jokainen Lehteräkin tuntuu olevan.
Pelaa täällä: Veikkaus.fiMAINOS Rekisteröidy ja pelaa netissä Veikkauksen ravipelejä Suomeen ja Ruotsiin!Lue lisää ›

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt