Ravit

Syöpää sairastavan ravivalmentajan ura päättyy – ”En ala kuolemaa odottamaan”

Julkaistu:

Ravit
Lauri Evijoen pitkä ja komea ura valmentajana päättyy joko sunnuntaina Kajaanin T76-raveissa tai viimeistään seuraavalla viikolla Killerin Eliitissä.
Nykyaikaisen raviurheilun ystävät tuntevat kittiläläisen Lauri Evijoen, 66, menestyvistä avoimen sarjan lämminveriravureista. Harvempi tietää, että hänen uransa pyöri aluksi lähes täysin suomenhevosten ympärillä. 1990-luvulla tallissa oli SE-varsakin, 3-vuotiaana Teivossa 1995 ennätyksen rikkonut Kauhu-Poika. Se jäi kuitenkin rotunsa viimeiseksi Evijoella.

– Olin nuorempana vannoutunut suomenhevosmies ja muutama varsakin syntyi meillä. Homma kääntyi ja lämminverisura alkoi 1990-luvun taitteessa, kun ostin kasvattaja Rainer Härmältä lämminverisen Jit Miloun. Ruuna alkoi mennä Airaksisen Riston valmennuksessa oikein tosi hyvin. Se hevonen lähti melkein lentoon ja myytiin myöhemmin Hollantiin. Samoihin aikoihin tuli yhtäkkinen kyllästyminen suomenhevosiin ja kasvattamiseen, Evijoki muistelee.

– Silloinhan hyviä lämminverisiä oli suhteellisen helppo ostaa, varsinkin Ruotsin puolelta. Siitä asti ei ole ollut ainakaan merkittävää katkosta, etteikö minulla olisi ollut vähintään yhtä avoimen sarjan lämminveristä.

Jit Miloun jälkeen Evijoen otsikkohevosia olivat muun muassa Finn Fever ja Bosse von Seth. Nämä Evijoki valmensi menestyjiksi niin sanotusti vanhoina hevosina, Derby-voittaja Finn Feverin jopa pahan 5-vuotiskaudella tulleen loukkaantumisen jälkeen. Myöhemmin juuri rutinoituneiden lämminveristen sytyttämisestä tuli Evijoen tavaramerkki.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Finn Feverin otin hoidettavaksi ja kilpailutettavaksi kun sillä oli vähän yli 900 000 markkaa tienattuna, mutta parin viimeisen vuoden ajalta ei juuri mitään. Omistaja-kasvattaja Toivo Saastamoinen toi sen minulle ja sanoi, että olisi mahtavaa, jos saisi omalle kasvatille miljoonan täyteen. Vastasin Topille, että jos en saa radalta kuluja peittoon, en ole niitä sinultakaan vaatimassa ja kaikki laitetaan puoliksi sekä tulot että menot. Niin hyvin lopulta kävi, että Finn Fever juoksi vielä noin 200 000 markkaa lisää palkintosummaansa.

Samaiselta Saastamoiselta Evijoki osti puolet aikuiseksi varttuneesta Bosse von Sethistä, joka oli todellinen vauhtikone. Ruuna oli parhaimmillaan 8-vuotiaana vuonna 1997, jolloin ylsi Suur-Hollolan kakkoseksi. Bosse von Seth myös kutsuttiin kovimmille kotimaisille maileille kuten Finlandia-ajoon ja St. Micheliin.


Viime vuosikymmenellä Evijoen menestyshevosia olivat muun muassa kiritykki Colour August ja ailahteleva maileri Living Image, jotka kilpailivat hetken samaan aikaankin 2007.

– Ne tulivat tosi kovilta ukoilta, Colour August Ruotsista Tommy Hannélta ja Living Image Enrico Belleiltä Italiasta. Jokunen suurkilpailuvoitto saatiin molemmilla silti täälläkin ja Colour August taisi juosta lähemmäs 150 000 euroa meiltä. Jälkimmäinen oli tosi myrkynnopea, mutta omaperäinen menijä, joka saattoi joskus lähteä kesken treenilenkin kotiin, Evijoki nauraa.

Order By Koffe on Evijoen 2000-luvun menestyshevosista oikeastaan ainoa poikkeus, jonka hän valmensi matalista sarjoista saakka avointen lähtöjen menestyjäksi. Sen ura päättyi viime vuonna 10-vuotiaana 211 658 euron voittosummaan.

– Olen tykännyt tehdä töitä erityisesti avoimen sarjan hevosten kanssa, koska niillä on ollut ylivoimaisesti helpoin tienata kunnon palkintoja. Kittilästä kun on kulkenut raveihin, kulut ovat hurjat ja kasvavat jatkuvasti. Lähin maakuntarata tallilta on 140 kilometrin päässä Rovaniemellä. On pitänyt miettiä tarkkaan, millaisista palkinnoista ajaa. Sellaiset ykköset eivät ole motivoineet, joita pitäisi ajaa neljä tai viisi, jotta saisi saman kuin avoimen T76-lähdön kakkostilasta.

Jo isä oli hevosmies

Hevosmieheksi Lauri Evijoki päätyi suvun perintönä. Hänen isänsä Olavi teki savottahevoskauppaa aikoinaan. Veljistä Pentti auttaa tallitöissä kotitilalla Kaukosenkylällä edelleen päivittäin. Jorma-veli kuoli hirvikolarissa 1991.

Jorma Evijoki oli menestyvä ammattivalmentaja ja nousi ohjastajana nopeasti tuhannen voiton klubiin.

– Kolari oli kova paikka, jonka arvet tuntuvat vieläkin. Silloin oli Oulun iltaravit, ja minä ajoin autoa, kun taisin olla töistä lomalla. Pyhäjoella se sattui... minunkin hevosiani oli Jormalla treenissä. Sieltäkin sitä raviurheiluperintöä on jäänyt, Lauri Evijoki herkistyy.

 

Tällä hetkellä vointini on olosuhteisiin nähden suht’ asiallinen, mutta tulehdusarvot ovat nousussa ja paremmaksi tilanne ei taida tästä enää muuttua.

Ensimmäisen hevosensa Evijoki hankki 1973. Valmentajana hän toimi pitkään poliisintyönsä ohessa. Päätoiminen ravivalmentaja miehestä tuli 2001, jolloin jäi sairaseläkkeelle leipätyöstään. Tallissa on ollut enimmillään seitsemän hevosta, kaikki karsinat täynnä siis.

– Jos vain olen ollut kotona, sen jälkeen sellaista päivää ei taida olla ollutkaan, ettenkö olisi ajanut tästä Kittilän kirkonkylältä 23 kilometriä tallille ja takaisin. Pentti on jelpannut hirveän paljon, kun hän on hoitanut muun muassa hevosten aamuruokinnat.

Tämän hetken raviurheilussa Evijokea huolestuttavat alati laskevat kotimaisten ravien pelivaihdot. Huoli lajin ja kollegoiden pärjäämisestä jatkossa on suuri.

Killerin Eliittiin kutsu

Evijoen tallin viimeinen kilpuri, 9-vuotias jenkkiori Up Up And Away starttaa sunnuntaina Kajaanin T76-ravien kultadivisioonassa. Startin piti olla hevosen viimeinen Suomessa, koska Evijoki on myynyt sen Itävaltaan ja uusien omistajien tähtäimessä on 25. kesäkuuta Wienissä ajettava startti. Hevonen haetaan Suomesta viimeistään viikkoa ennen sitä.

– Juuri nyt näyttää siltä, että viimeinen startti on joko Kajaanissa tai sitten todennäköisemmin seuraavan viikon lauantaina Killerin Eliitissä, johon soittivat meille torstaina kutsun. En ole kuitenkaan vielä päättänyt satavarmaksi, lähdetäänkö sinne. Vastus on tosi raju, mutta toisaalta olisihan jo osallistuminen jotain, Evijoki pyörittelee.


Samalla kun Up Up And Away juoksee viimeistä kertaa Suomessa, päättyy Evijoen ura valmentajana. Hän sairastaa syöpää, joka diagnosoitiin neljä vuotta sitten. Evijoen mukaan päätös lopettamisesta pysyy, jos mitään yllättävää ei satu. Vetäytymisen ajankohdan määritti sopivasti Up Up And Awayn kauppa, uuteen projektiin ei ole enää intoa.

– Silloin neljä vuotta sitten lääkäri sanoi, että kukaan ei tiedä, kauanko minulla on elinaikaa. Ja että joskus se kuolema tulee, mutta ei tähän sairauteen. Tällä hetkellä vointini on olosuhteisiin nähden suht’ asiallinen, mutta tulehdusarvot ovat nousussa ja paremmaksi tilanne ei taida tästä enää muuttua.

– Niin kauan eletään, kun elämää on. En ala kuolemaa odottamaan sen jälkeenkään, kun valmennushommat loppuvat. Vuosia voi olla vielä paljonkin jäljellä. Ja raveissa käyn varmasti jatkossakin, vaikka en enää valmenna. Siellä on laaja ystäväpiiri, mistä osa onkin jo luvannut, että jos oikein polttelee, heille voi aina mennä ajamaan hevosia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt