Ari Huusela lähtee kammottavalle matkalle – pelissä terveys ja satoja tuhansia euroja - Purjehdus - Ilta-Sanomat

Finnairin lentokapteeni lähtee kammottavalle matkalle – pelissä terveys ja satojatuhansia euroja

Ari Huusela lähtee sunnuntaina kuukausia kestävään valtamerten purjehduskilpailuun, jonka aikana ei pysähdytä kertaakaan.

Ari Huusela lähtee hurjaan purjehduskisaan.­

5.11.2020 16:26

Suomalainen yksinpurjehtija Ari Huusela, 58, ottaa osaa sunnuntaina alkavaan valtamerten purjehduskisaan Vendée Globeen ensimmäisenä pohjoismaalaisena kilpailijana.

Aivan mistä tahansa sunnuntaipurjehduksesta ei ole kyse. Biskajanlahden rannalta Ranskasta alkava neljän vuoden välein käytävä koitos vie kilpailijat ja heidän veneensä äärirajoille.

Tarkoitus on tehdä maailmanympäripurjehdus eteläisillä merillä ja palata takaisin Les Sables d’Olonnen satamaan.

Matkaa kertynee yli 50 000 kilometriä.

– Sata päivää olisi ihan unelmasuoritus minulle, mutta ei haittaa vaikka menisi 120 päivääkin. Turvallisuus on etusijalla, Huusela kertoi torstaina videoyhteyden välityksellä Ranskasta.

Mukana on 33 kilpailijaa, joista ennätyksellisesti kuusi on naisia.

Työkseen Finnarilla Airbus 350 -koneella kaukolentoja kipparoiva Huusela lähti reissulleen Imoca-veneineen Helsingistä jo elokuun lopussa. Ranskassa alusta on viilailtu hurjaan koitokseen.

Ajatus yksinpurjehduksen suurkilpailuun osallistumisesta on ollut viidesti Atlantin ylittäneen Huuselan mielessä jo parikymmentä vuotta. Hän on valmistautunut siihen tarkkaan – ja pakkokin on. Epäinhimillisen raskaassa kilpailussa piilevät valtavat riskit.

Huuselan Stark-niminen vene painaa vain kahdeksan tonnia. Pituus on 18 ja leveys 5,8 metriä. Masto nousee 30 metriä vedenpinnan yläpuolelle, ja paatin syväys on 4,5 metriä.­

Vendée Globe järjestetään nyt yhdeksättä kertaa. Kolme kilpailijaa on historian saatossa kadonnut merille. Loukkaantumisia on sattunut useita, eräältä murtui reisiluu keskellä Etelämerta.

– Historiantilastot ovat aika karua luettavaa. Kisan historiassa maaliinpääsyprosentti on reilut 50, Huusela kertoo.

– Koko ajan pitää tiedostaa, kuinka hyvässä kunnossa itse on, jotta toimintakyky ja ajatukset pysyvät kasassa. Jos päästää itsensä huonoon kuntoon tai lopen uupuneeksi ja tekee sen kautta virheitä, niin se voi olla kohtalokasta.

Huuselan mukaan kaikista tärkeintä on välttää loukkaantumisia. Lähimpään rantaan voi olla tuhansien kilometrien matka ja avun saaminen kestää päiviä.

– Loukkaantumisia ei saa tapahtua. Pienikin loukkaantuminen voi muuttua kriittiseksi, kun ollaan noin karuissa oloissa ja kaukana kaikesta.

Huusela on muun muassa opetellut itse kiristämään valtimohaavan niin, että raajan voi amputoida, ompelemaan ja nitomaan haavansa sekä ottamaan morfiinia.

Terveyden lisäksi Huuselalla on kisassa myös isot taloudelliset riskit.

Neljän vuoden projektin budjetti vene mukaan lukien on ollut 1,5 miljoonaa euroa. Se on tosin vielä pientä, sillä Huuselan mukaan joidenkin kilpakumppanien budjetti voi olla jopa kymmenkertainen.

Veneen arvo on puoli miljoonaa. Sen Huuselan on maksanut kokonaan itse, ja toivoo saavansa sen kaupaksi kisan jälkeen, jolloin hän voisi maksaa lainansa. Kaikki omat rahat ovat pelissä.

Vielä pari päivää ennen kilpailun alkua vakuutusta ei ole.

– Se minua vähän stressaa. Olemme saaneet kyllä tarjouksen, mutta koetamme jostakin kaapia sen kasaan. Saattaa myös olla, että täytyy ottaa tietoinen riski ja lähteä ilman.

Vakuutus kilpailuun maksaa 77 000 euroa. Se korvaa vain veneen totaalisen menetyksen, ei muita vahinkoja. Lisäksi omavastuuosuus on 175 000 euroa.

– Jos vahinko syntyy, 250 000 euroa menee ensin vastuuseen ennen kuin edes pääsee saamapuolelle.

– Tässä nyt lasketaan riskille hintaa. Pitää vielä yrittää löytää rahakin jostakin siihen, Huusela sanoo ja kertoo, että neljä vuotten sitten edelliskisassa yksi 29:stä veneestä jäi matkalle.

Kuukausien mittaisen kilpailun aikana ei todellakaan nukuta pitkiä yöunia mukavassa aaltojen liplatuksessa.

Unta pitäisi saada neljä tuntia vuorokaudessa. Lyhyissä pätkissä.

– Jos mahdollista, niin yksi puolentoista tunnin pätkä yhtäjaksoista unta pitäisi saada vuorokaudessa aikaiseksi, jotta saan aivojen aineenvaihdunnan toimimaan ja palautumisen aikaiseksi.

Huusela on harjoitellut ammattilaisten opastuksessa nukahtamista ja kevythypnoosia.

Kevyillä ja todella nopeilla Imoca-veneillä meno on valtamerillä haipakkaa.

– Nämä veneet ovat niin äärimmäisiä. Ne vaativat, että niitä pitää ajaa lujaa tai ainakin reippaasti, jotta ne toimivat. Se tuo ryminän ja ryskeen, vaikkei menisikään täysiä. Eikä ole minkäänlaista äänieristystä. Se on sisällä kuin kitaran kaikukoppa.

Matkan aikana ei myöskään nautita gourmet-herkuista. Huusela arvioi, että kovimmillaan päivässä saattaa kulua jopa 8 000 kilokaloria.

– Mukana on noin 150 kiloa pakastekuivattua muonaa ja erilaisia välipaloja. Ainoa kokkausvälineeni on pieni retkikeitin. Vesi lisätään muonapussiin ja lusikoidaan huiviin.

– Tietenkin joitakin herkkuja on mukana. Ehkä jouluaatoksi jotakin hyvää – ja esimerkiksi Fazerin sinistä pahan päivän varalle, jos tulee oikein kurjaa.

Huuselalla on paatissaan myös kaksi vedentekokonetta, jotka tekevät merivedestä juomakelpoista. Varuiksi mukana on myös sata litraa pullovettä.

Huuselalla on kajuutan kätköissä aina myös pullollinen rommia.

– Ajatuksena on ollut, että jos jotakin menee oikein pahasti pieleen, niin sitten voi ottaa pienen siivun ja mietiskellä. En ole kertaakaan joutunut sitä avaamaan.

– Viimeksi kun mentiin päiväntasaajan yli, niin siinä piti tietysti Neptunukselle uhrata pieni siivu rommia. Tällaisia joitakin perinteitä ja riittejä täytyy ylläpitää, jotta merten jumalat olisivat suosiollisia.

Huuselan Biskajanlahdelta alkava reitti kulkee ensin Kanarian ja Kap Verden länsipuolelta hieman kohti Brasilian rannikkoa. Sen jälkeen jälleen kierros alkaa Etelä-Afrikan suuntaan.

Hyväntoivonniemi, Australia, Uusi-Seelanti ja lopulta Etelä-Amerikan eteläkärki Kap Horn siintävät kukin vuorollaan kaukana pohjoisessa. Sitten on vuorossa paluumatka takaisin kohti pohjoista ja Ranskaa.

Etenkin Etelämantereen ympäristön kovia tuulia pidetään vaarallisina.

Heti parin kolmen viikon purjehduksen jälkeen reitti Atlantilla kulkee läpi ukkosherkkien merialueiden.

– Siinä on vaarallisia paikkoja mahdollisten ukkosten takia. Nollatuulesta saattaa hetkessä muuttua jopa 30 metriin sekunnissa, Huusela kertoo.

Päiväntasaajan tienoilla on myös mahdollisuus päästä peseytymään mukavassa luonnonsuihkussa.

– Alaspäin mennessä ja paluumatkalla tulee muutama mahdollisuus saada kunnon lämmin sadevesikuuro, jonka aikana pystyy ottamaan suihkusaippuan esiin ja peseytymään.

– Muuten hygienia hoituu puhdistusliinoilla. Se on tärkeä osa, koska voi helposti tulla paiseita tai muita, jotka voivat aiheuttaa tulehduksia.

Vaikka Huusela joutuu tulemaan toimeen ilman apuvoimia, huipputeknologialla varustetusta veneestään hän pystyy olemaan yhteydessä maihin – tai vaikka kotiin.­

Pyykkiä merille ei lähdetä pesemään. Huusela kertoo pakanneensa mukaan kymmenen settiä merinovillaisia aluskerrastoja.

– Merinovillaisilla boksereilla menee helposti kymmenen päivää yhtä soittoa.

Huuselan vene on varustettu huipputeknologialla, mutta vessaa siitä ei löydy. Purjehtija sai kuitenkin kisan kynnyksellä tiimiltään mieluisan syntymäpäivälahjan.

– Nyt minulla on 200 kiloa kestävä tukeva jakkara, johon on porattu ämpärille reikä. Vaikka olisi minkälainen ryminä ja ryske, niin siihen voi huoletta istahtaa päälle. Tämä oli valtava kehitysaskel.

Paatin wc-jakkara on varsin koruton.­

– Mietin, että miten tämä nyt vasta tuli. Aiemmin olen keikkunut vain ämpärin päällä. Noinkin yksinkertaiset asiat voivat viedä kisan aikana valtavasti energiaa ja olla jopa loukkaantumisriski, Huusela sanoo.

Täsmennetty purjehdusreittiä kello 17.30.

Luitko jo nämä?