Purjehdus

Kommentti: Kuin syöksylaskun poistaminen alppihiihdosta – purjehdukseen kaavaillaan suurta muutosta olympialaisiin

Julkaistu:

purjehdus
Finnjollan kuohitseminen olympiaohjelmassa merkitsee hieman samaa kuin jos alppihiihdosta poistettaisiin syöksylasku, kirjoittaa Pekka Holopainen.
Purjehdus kuuluu avainlajeihin, kun Suomen joukkue tavoittelee Tokion olympiakisoista 2020 niitä neljää mitalia, jotka Olympiakomitean kymmenen tavoitteesta Pyeongchangin talvikisojen jälkeen puuttuvat.

Tokiossa suorituskyvyltään mitalitasoisten suomalaisten joukko pystytään jo nyt varsin hyvin haarukoimaan, ja yksi pienehkön porukan jäsen on ilman muuta laser radial -luokan pitkäaikainen menestyjä Tuula Tenkanen.

Kun purjehdusmaajoukkue viime viikolla tapasi mediaa torstaina alkavien MM-kisojen tiimoilta, Tenkanen sai vastattavakseen kysymyksen myös miesten kilpapurjehduksen tiimoilta.

Näillä näkymillä nimittäin Tanskan Aarhusin (ent. Århus) MM-vesillä jaetaan viimeistä kertaa itsenäisiä kisapaikkoja tämänhetkisistä veneluokista pisimpään yhtämittaisesti olympiakisaohjelmaan kuuluneisiin finnjolliin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ikäpresidentti

Luokka tuli mukaan olympiakisoihin Helsingissä 1952. Kun star-luokka ja muut niin sanotut köliveneet poistettiin olympiaohjelmasta 2012 Weymouthin kisaregatan jälkeen, 4,5 metriä pitkästä, 1,5 metriä leveästä ja 140 kiloa painavasta finnjollasta tuli lajinsa ikäpresidentti.

Suomen kahdesta purjehduksen olympiavoitosta finnjollalla on uurastettu toinen, Esko Rechardtin kultamitali Tallinnan edustalla 1980.

Finnjollaa uhkaavan kohtalon takana on ajan hengessä tasa-arvo eli naisten ja miesten mitali- ja kilpailijamäärien tasapuolinen jakautuminen olympiaregatassa. Se on kalliille ja olympiakisojen välissä melkoisessa mediapaitsiossa olevalle lajille ylivertaisen tärkeä näyteikkuna.

Kansainvälinen kattojärjestö on päättänyt lisätä ohjelmaan sekakilpailumuotoja, joiden avulla jaettavien olympiamitalien määrä ensimmäisen kerran lajin historiassa menee miesten ja naisten välillä tasan. Naisten pääsivät olympiaregattaan aluksi yhdellä luokalla 1988, ja Rio de Janeiroon 2016 mennessä oli saavutettu lähes täysi tasa-arvon tila. Finnjolla on ainakin toistaiseksi jäämässä olympialuokaksi osana sekakilpailua.

Parasta pr-työtä

Finnjollan ongelma ja samaan aikaan ainutlaatuisuus liittyy luokan peräti 10 neliömetrin kokoisen isopurjeen käsittelyn asettamiin fyysisiin vaatimuksiin. Urheilijalta täytyy löytyä rajusti sekä pika- että kestovoimaa ja kissamaista ketteryyttä. Jollaa on pidetty naisille liian rajuna haasteena.

Vaikka kilpapurjehdus olympiatasolla on viimeisen päälle huippu-urheilua, lajiin ja urheilijoihin liittyy useita ennakkoluuloja. Joskus ne liittyvät yleensä erinomaisesti kouluttautuneiden urheilijoiden äidinkieleen, joskus näiden sosioekonomiseen asemaan.

Tässä kuviossa juuri finnjolla on tehnyt purjehdukselle parasta mahdollista pr-työtä. Kun on katsellut mereltä tulleita, usein yli 100-kiloisiakin lihaskimppuja, ei ole tarvinnut erikseen kysellä, onko kyse urheilijoista vai elvistelijöistä.

Finnjolla on olympiapurjehduksen ylivoimainen kuningaslaji, eikä ole sattumaa, että juuri sen parista ovat tulleet lajin suurimmat olympialegendat, kuten tanskalainen Poul Elvström tai britannialainen, kuningattaren aateloima Ben Ainslie.

Finnjollan kuohitseminen olympialuokkana merkitsee lajille suunnilleen samaa kuin jos alppihiihdosta poistettaisiin syöksylasku tai yleisurheilusta 100 metrin juoksu.

Finnjolla-purjehtijan neljän vuoden olympiaprojekti maksaa satojatuhansia euroja, jotka on pääasiassa hankittava avoimilta markkinoilta. Kirstunvartijoiden ylipuhumista ei ainakaan helpota se, että mahdollinen mitali-ilo olisi jatkossa jaettu ilo.

Tuula Tenkanen pohti finnjolla-urheilijoiden asemaa mielenkiintoisella tavalla; hän ei sattumalta ole biotekniikan diplomi-insinööriluvuissaan pitkälle edennyt huippu-urheilija.

– Tasa-arvohan ei ole vain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, vaan tasa-arvoa myös monissa muissa kategorioissa. Jos finnjollalle käy niin kuin nyt näyttää käyvän, niin laji siinä tilanteessa syrjii isokokoisia miehiä. Se ei ole missään nimessä tasa-arvoista, Tenkanen sanoo.

...ja vielä

Ennakkoasetelmista päätellen ei kannata yllättyä, jos Suomen Urheiluliitto saa loppusyksystä ensimmäisen naispuheenjohtajansa. Mutta osassa yleisurheilun suurseuroja on samaan aikaan keksitty, miten perinnelaji saadaan kirjaimellisesti lentoon. Niiden suosikki olisi Ilmasotakoulun everstiluutnantti, lajiaktiivi Jarkko Toivola.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt