Presidentinvaalit 2018

Katso kuvat hylätyistä äänistä: Uudella­maalla kesto­suosikki loisti poissa­olollaan

Julkaistu:

Protestiäänien antajat eivät vaivautuneet vaaliuurnille yhtä aktiivisesti kuin aiempina vuosina.
Helsingin vaalipiirilautakunnan sihteerin Heikki Liljeroosin mukaan protestiäänien osuus kaikista presidenttivaaleissa annetuista äänistä oli Helsingissä tänä vuonna yllättävän pieni. Helsingissä ääniä annettiin lähes 360 000 kappaletta ja näistä hylättyjä ääniä oli noin 1300 kappaletta.

– Hylkäysprosentti on hieman alhaisempi kuin kuntavaaleissa tai eduskuntavaaleissa. Äänestäjille kiitos, suurin osa äänestyslipuista oli hyvin täytettyjä. Protestiäänien osuus jäi tänä vuonna varsin pieneksi, Liljeroos kiittelee.


Hylättyjen äänten keskuudessa näkyivät perinteiset Jeesus sekä sarjakuvahahmot Aku Ankka ja Batman. Edesmennyt Tony Halme sai yhden äänen. Poliittinen vire ja kannanotto toistuivat monissa protestiäänissä.

Ehkä ensimmäistä kertaa koskaan myös presidentin Lennu-koira oli vaaleissa huomioitu.


Presidentti Urho Kekkosen suosio ei ole hiipunut. Kuten aiempina vuosina, myös tänä vuonna muutamiin äänestyslippuihin oli kirjoitettu Kekkonen tai UKK.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ulkopolitiikka esiintyi protestiäänissä jonkin verran. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin nimi oli kirjoitettu kahteen äänestyslipukkeeseen ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi esiintyi yhtä monessa lapussa.

Uudenmaan vaalipiirin ennakkoon annetuissa äänissä ei hyvin poikkeuksellisesti ollut lainkaan kirkkovenettä. Naisen sukuelintä esittävän symbolin osuus jäi myös Helsingissä hyvin pieneksi.

– Keskustelimme asiasta täälläkin, että kirkkoveneitä oli hyvin vähän. Varsinaisen vaalipäivän äänestyksessä oli muutama, mutta kaiken kaikkiaan näitä tuli vastaan hyvin vähän. Aikaisemmin on ollut enemmän, Liljeroos miettii.


Liljeroosin mukaan henkilöt, jotka vaivautuvat äänestyspaikalle kirjoittamaan sarjakuvahahmon nimen äänestyslippuun, haluavat luultavasti kiinnittää huomiota johonkin asiaan.

– Ongelma on, että sanoma jää yleensä vain vaalipiirilautakunnan tietoon, Liljeroos miettii.

Joskus ihmiset ovat valmistelleet sanomansa hyvin etukäteen. Esimerkiksi on mietitty jokin tarina tai runo, jonka haluavat äänestyslippuun kirjoittaa.

– Vuosia sitten sama henkilö kirjoitti tarinaa, jota jatkoi äänestyslipuissa vaaleista toiseen.


Aiempina vuosina oli trendi leikata kuvia miestenlehtien sivuilta ja liimata niitä äänestyslippuihin. Tätä ei Liljeroosin mukaan kuitenkaan enää tapahdu.

– He ovat etukäteen miettineet äänestystapahtumaa ja joko liimaavat kuvan tai kirjoituksen äänestyslipun väliin tai piirtävät taikka kirjoittavat sen lippuun. Siinä saa viettää jo aika kauan aikaa äänestyskopissa.

Myös tällaisia ääniä yritettiin antaa: