IS tutki presidenttiehdokkaiden päättö­työt: Huhtasaari puolsi moni­kulttuurisuutta, yksi ei ikinä valmistunut

Julkaistu:

presidentinvaalit
IS kävi läpi presidenttiehdokkaiden päättötyöt. Sauli Niinistön tutkielmaa ei päästy näkemään, sillä se on vain hänen omassa hallussaan.
Kuivan kuuloinen soppa kiehahti yli viime viikolla, kun useat lehdet tarttuivat Liberaalipuolueen puoluesihteerin Tuomas Tiaisen blogiväitteisiin, joiden mukaan perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari olisi kopioinut osia lopputyöhönsä.

Huhtasaari kiisti väitteet, ja Jyväskylän yliopisto ilmoitti torstaina tutkivansa epäilykset.

Gradu-gate hautasi alleen sen, että Huhtasaari näki monikultturisuuden hyvänä asiana vielä 15 vuotta sitten. Sekä sen, että vihreiden ehdokas Pekka Haavisto ei ollut koskaan edes lähellä valmistumista eikä istuvan presidentin Sauli Niinistön lopputyötä ole muualla kuin presidentillä itsellään.

Ilta-Sanomat kävi läpi kaikkien kahdeksan ehdokkaan takavuosien opiskelut ja esittelee saatavilla olevat lopputyöt siinä järjestyksessä kuin ehdokkaiden numerot vaaliuurnilla ovat.

2. Merja Kyllönen (vas.)


Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen valmistui bioanalyytikoksi vuonna 2000 silloisesta Oulun seudun ammatti­korkeakoulusta.

Kyllönen sai kiitettävän arvosanan 5 opinnäytetyöstään, jonka hän teki Oulun yliopiston mikrobiologian laitoksella. Kyllösen työ oli osa 1970-luvulla aloitettua eroosiopotilaiden seurantatutkimusta, jossa pyrittiin selvittämään mahalaukun limakalvon eroosioiden etiologiaa.

Kyllönen käsitteli lopputyössään HLA-DQA1-tyypityksen tekemistä geenitekniikan menetelmillä. Sillä saatiin selville 76 koehenkilön alleelit, ja selvisi, että yleisin eroosion yhteydessä esiintynyt alleeli oli 0102. Tutkimustuloksista katsottiin olevan hyötyä seurantatutkimuksissa.
  • Katso Merja Kyllösen haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

3.Pekka Haavisto (vihr)


Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto pääsi ylioppilaaksi Munkkivuoren yhteiskoulusta vuonna 1976.

Hän aloitti valtiotieteiden opinnot Helsingin yliopistossa, mutta sai kasaan vain 16 opintopistettä ennen kuin yliopisto jäi yli vuosikymmeneksi.

Hän suoritti yleisopintoja 1990- ja 2000-luvuilla, mutta ei valmistunut.
  • Katso Pekka Haaviston haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

4. Matti Vanhanen (kesk.)


Keskustan Matti Vanhanen teki gradunsa oltuaan jo pitkään työelämässä. Vuoden 1975 ylioppilas valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.

Hänen pro gradu -tutkielmansa Valtioneuvoston selonteko julkisen hallinnon toimintaa ohjaavana asiakirjana hyväksyttiin arvosanalla magna cum laude approbatur. Kyseessä oli toiseksi korkein arvosana vuosina 1970–1995 käytössä olleen asteikon mukaan.

Vanhanen selvitti valtioneuvoston selontekomenettelyn tarkoitusta, sen käyttöä sekä sitä kohtaan esitettyä julkista kritiikkiä. Tekstiä kertyi 126 sivua ja liitteitäkin 18. Seurantajakso oli vuodesta 1969 vuoden 1986 valtiopäivien loppuun.

– Työhön liittyen opetusministeriö teetti minulla seurantaraportin kyseisen selonteon toteutumisesta, Vanhanen muistelee IS:lle.

– Muistan arvostelusta lauseen: tyylikäs, jopa elegantti.
  • Katso Matti Vanhasen haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

5. Laura Huhtasaari (ps.)


Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren gradusta nousi myrsky vesilasissa viime viikolla. Syynä ei ollut se, että jyrkästi maahanmuuttoon suhtautuva ehdokas esitti vielä tuolloin jopa myönteisiä näkemyksiä monikulttuurisuudesta vaan liberaalipuolueen puoluesihteerin esittämät plagiointiväitteet.

Huhtasaari valmistui Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta joulukuussa 2003. Vajaata viikkoa ennen jouluaattoa hyväksytty pro gradu sai arvosanan cum laude approbatur.

Huhtasaari tutki Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä -työssään kuuden pohjoiskarjalaisen opettajan näkemyksiä ja kokemuksia monikulttuurisen luokan opettamisesta. Aineiston hän keräsi teemahaastatteluina.

Lopputuloksena oli 69 sivua, yksi liite ja lopputulema, jonka mukaan opettajat kokivat monikulttuurisen tietämyksensä riittämättömäksi ja resurssit liian pieniksi.

Yhteenvedosta sivulta 61 löytyy kohta, jonka kaltaista tuskin kuulee Huhtasaaren meneillään olevalla vaalikiertueella:

– Jotta yhteiskuntamme muuttuisi monikulttuurisemmaksi, on kouluopetuksen ohjattava oppilaita kohtaamaan erilaisuutta ja moniselitteisiä tilanteita pystyäkseen ymmärtämään ja lopulta nauttimaan ympäröivän yhteiskunnan monikulttuurisesta rikkaudesta.

Yliopiston mukaan graduselvitykseen kuluu yleensä useita viikkoja, eli plagiointiväitteelle ei saada virallista lopputulemaa ennen ensimmäisen kierroksen vaalipäivää 28. tammikuuta.
  • Katso Laura Huhtasaaren haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

6. Tuula Haatainen (sd.)


Tuula Haatainen valmistui Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta oppiaineenaan sosiaalipolitiikka. Hänen pro gradu -tutkielmansa hyväksyttiin maaliskuussa 1988 arvosanalla cum laude approbatur.

Haatainen selvittelee 106-sivuisessa gradussaan, miten vuonna 1979 voimaan tullut työterveyshuoltolaki käytännössä toteutui 1980-luvun alun Suomessa.

Hän tuli siihen tulokseen, että lakisääteinen työterveyshuolto toimi kehnosti pienissä työpaikoissa. Tyytymättömimpiä olivat työntekijät.

Työnantajien mukaan huolto toimi hyvin, ja sen kehittämistä estivät silloisen näkemyksen mukaan alan erityispiirteet.
  • Katso Tuula Haataisen haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

7. Paavo Väyrynen (sit.)


Presidentinvaalien kesto-osallistuja Paavo Väyrynen on joukon ainoa tohtori. Väyrysestä tuli valtiotieteen tohtori vuonna 1988. Lisensiaatin hän teki siitä edeltävänä vuonna ja kandidaatiksi hän valmistui jo 1970.

Väyrynen väitteli Åbo Akademissa ruotsiksi. Hän esitti Finlands utrikespolitik – den nationella doktrinen och framtidens mänsklighetspolitik -väitöskirjassaan, että Neuvostoliitto ei hajoa eikä Euroopan kahtiajako pääty.

Muutoksen tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa jo seuraavana vuonna, kun Itä-Saksan rajavartijat päästivät kansanjoukot läpi Länsi-Berliinin puolelle marraskuun 9. päivänä 1989. Päivämäärää pidetään hetkenä, jolloin Berliinin muuri murtui. Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991.

Suomeksi Väyrysen väitöskirja kuuluu: Suomen ulkopolitiikka – kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka.

Tohtori Väyrysen ura tiedemaailmassa jatkui 1996, kun hänet nimitettiin Lapin yliopiston dosentiksi. Dosentuuria varten Väyrynen julkaisi tieteellisen tutkimuksen Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa.
  • Katso Paavo Väyrysen haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

8. Sauli Niinistö (sit.)


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta huhtikuussa 1974. Tutkintoon kuulunutta lopputyötutkielmaa etsittiin jo edellisten vaalien aikaan 2012, mutta sitä ei löydy laitokselta tänä päivänäkään.

– Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tutkielmaa ei säilytetä Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, dekaani Jussi Tapani kertoo IS:lle.

– Tasavallan presidentillä on hallussaan alkuperäinen tutkielma, ja hän haluaa ymmärrettävästi säilyttää sen itsellään.

Tapanin mukaan tiedekunta ei aio lähteä kokoamaan 1970-luvulla laadittuja opinnäytetöitä.

– Ne eivät ole arkistoitavia, ja lisäksi tiedekuntarakennus Calonian peruskorjauksen myötä tilojen käyttöä on entisestään tiivistetty.

Tapanin mukaan tutkintovaatimukset olivat 1970-luvulla hyvin erilaiset kuin nykyään, ja silloiset lopputyöt olivat paljon nykyistä suppeampia.

Vuonna 2014 Turun yliopiston kansliasta luvattiin IS:lle, että kopio presidentti Niinistön akateemisesta lopputyöstä vielä toimitetaan yliopistolle.
  • Katso Sauli Niinistön haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

9. Nils Torvalds (r.)


Nils Torvalds teki taloustieteen lopputyönsä Moskovassa vuonna 1977. Siinä hän tutki tekijöitä, jotka synnyttävät kasvua kansantaloudessa. Torvalds kirjoitti tutkielmansa suomeksi.

Suomen kommunistisen puolueen (SKP) taistolaissiipeen kuulunut Torvalds opiskeli Neuvostoliitossa vuodet 1975–77. Hän käänsi poliittisen kelkkansa pian valmistumisensa jälkeen tajuttuaan, etteivät sen enempää SKP:n kuin SKDL:nkään johtajat ymmärtäneet Karl Marxin Pääoma-teosta.

– Lopputyön aiheena oli ekstensiivinen ja intensiivinen talouskasvu eli osa sitä keskustelua joka alkoi myös lännessä 1970-luvulla ja jossa yritettiin kiinnittää erityistä huomiota materiaaliteknologiaan ja tuotantoprosessiin, Torvalds muistelee IS:lle nyt.

– Vähän ironista on tietenkin se, että vähän sen jälkeen tietokoneet tulivat ohjaamaan prosesseja ja taloudet lännessä lähtivät omille teilleen. Neuvostoliitto ajoi samasta syystä seinään.

– Mielenkiintoisinta tässä vaiheessa on, että Venäjä on edelleen sen saman talousmallin vankina, Torvalds miettii.
  • Katso Nils Torvaldsin haastattelu IS:n Vaaligrillissä alla olevalta videolta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt