Presidentinvaalit 2018

Professori presidentinvaalien äänestysinnosta: ”Jotta ihmiset aktivoituisivat, se vaatisi toisen kierroksen mahdollisuuden”

Julkaistu:

Presidentinvaalit 2018
Jos presidentinvaalien äänestysinto jää matalaksi, presidentti Niinistön uudelleenvalinta on yhä todennäköisempää.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ylivoima kannatuskyselyissä on tylsyttänyt presidentinvaalikisaa ja latistanut vaali-intoa.

Presidentinvaalit on perinteisesti kiinnostanut kansaa eniten. Presidentinvaalien äänestysprosentit ovat tavanneet olla eri vaalien korkeimmat. Ja mitä tiukempi taisto presidentin paikasta, sitä korkeampi äänestysprosentti.

Vaikka presidentinvaalien taisto on nyt ollut aiempaa vaisumpaa, vaalien äänestysprosentista ei voi vielä päätellä mitään.

– Kun ennakkoäänestys alkaa, voidaan verrata kuuden vuoden takaisiin lukuihin. Vaikea sanoa, miten Niinistön ylivoima tulee näkymään, professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista sanoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Veikkaukseni on, että ennakkoäänestyksen alku voi olla vilkaskin. Luulen, että vaalipäivänä äänestäminen on hiljaisempaa kuin kuusi vuotta sitten. Veikkaisin, että äänestysprosentti laskee, Grönlund jatkoi.

Ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona. Varsinainen vaalipäivä on 2,5 viikon kuluttua sunnuntaina 28. päivä.


Onko alhainen äänestysprosentti Niinistön eduksi?

– Niin se varmaan on. Mitä alhaisempi äänestysprosentti, sen suuremman osuuden Niinistö äänistä saa. Jos toinen kierros koetaan epätodennäköiseksi, niin ihmiset eivät vaivaudu äänestämään lainkaan. Jotta ihmiset aktivoituisivat, se vaatisi toisen kierroksen mahdollisuuden, Grönlund vastasi.

Eli toisin päin sama. Jos Niinistön haastajat saavat tuulta alleen ja äänestäjät innostuvat Niinistön haastajista, äänestysprosentti ja Niinistön haastajien kannatus nousevat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuusi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 72,8. Kun toisella kierroksella vastakkain olivat Niinistö ja Pekka Haavisto, äänestämässä kävi vain 68,9 prosenttia äänioikeutetuista.

– Yleensä toisella kierroksella on vielä aktivoiduttu, mutta ei vuonna 2012. Aktivointi tapahtui 2000 ja 2006, molempina aika selvästi. Vuonna 1994 äänestysprosentti oli kummallakin kierroksella melkein yhtä korkea, noin 82 prosenttia, Grönlund kertoi.

Tiukat taistot ovat nostaneet presidentinvaalien äänestysprosenttia, ja vuotta 2012 lukuun ottamatta kaksintaistelu on käyty oikeisto-vasemmisto -akselilla.

Vuonna 2006 ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 73,9, ja Niinistön ja Tarja Halosen loppukamppailu nosti äänestysprosentin 77,2:ään prosenttiin.

Vuonna 2000 toisella kierroksella vastakkain olivat Halonen ja Esko Aho.

Ensimmäisissä suorassa presidentinvaalissa vuonna 1994 vaalien lopullinen taisto käytiin Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt