Presidentinvaalit 2018

Kommentti: Huhtasaaren kummalliset näkemykset paljastavat ehdokkaan heikot eväät – puolueen tavoite onkin toisaalla

Julkaistu:

Presidentinvaalit
Laura Huhtasaari on Perussuomalaisten syötti ensi vuoden eduskuntavaaleihin, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari oli puolueen yritys saada Suomen presidentinvaaleihin vastine Ranskan Marine Le Penille.

Ei vaan toimi.

Marine Le Pen pääsi Ranskan viime vuoden presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle saatuaan 21,9 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella hän hävisi 33,9 prosentin kannatuksellaan Emmanuel Macronille.

Huhtasaaren kannatus on Helsingin Sanomien tuoreimman gallupin mukaan kolme prosenttia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nykykannatus on taatusti pettymys sekä persuille että Huhtasaarelle itselleen. Parempaa odotettiin, mutta kansa – josta PS niin mielellään puhuu – ei tunnu ymmärtävän ehdokasta, joka ei vakuuta asiaosaamisellaan.

Se PS:n mainostama ”kansa” pruukaa nähdä onttouden läpi.
  • Alla olevalta videolta voit katsoa Laura Huhtasaaren Vaaligrillin kokonaisuudessaan.

Mutta ei Huhtasaaren tarkoitus ollut presidentinvaaleja toki voittaakaan.

Huhtasaari on puolueensa syötti ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Huhtasaari edustaa puoluettaan julkisuudessa kuukausitolkulla ja olipa julkisuus hyvää tai huonoa, sekä ehdokas, mutta ennen muuta puolue, muistetaan. Kunhan nimi kirjoitetaan oikein.

Kuka on Sinisen tulevaisuuden presidenttiehdokas? Aivan, ei kukaan.


Perussuomalaisten ja sinisten julkisuustaistelussa tämä on kova sana, jonka lopputulos punnitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Asiaosaaminen on kauniisti sanottuna Huhtasaaren heikko lenkki. Hyvä kysymys kuuluu, tuputtaako Huhtasaari kummallisia, ulkoavaruutta hipovia näkemyksiään tahallaan vai tietämättään.

Yksi esimerkki sumutuksesta on Huhtasaaren toistama näkemys, jonka mukaan hän presidenttinä hajottaisi eduskunnan aivan kuten Urho Kekkonen aikoinaan. Kekkosen nimi on kovaa valuuttaa toriraadeissa.

Ay-liikettäkin Huhtasaari aikoo ohjastaa. Joulukuussa Ilta-Sanomien presidentinvaalimessuilla Huhtasaari puheli, miten viheltäisi presidenttinä pelin poikki, jos tarvitaan. Uudenvuoden puheessaan hän lupasi kutsua presidenttinä ay-liikkeen edustajat Mäntyniemeen, jossa kerrattaisiin pelisäännöt.


Uskooko näitä kukaan? Monet ihmettelevät, onko kasvatustieteiden maisteri, luokanopettaja Huhtasaari edes kansanedustaja-aikanaan perehtynyt perustuslain muutoksiin, joita on 30 viime vuoden aikana tehty.

Jo 1991 presidentin hajotusoikeus rajattiin niin, että hajottaminen vaatii pääministerin aloitteen. Hallituksen muodostaminenkin on eduskunnan käsissä, eikä presidentti voi viheltää yhtään mitään peliä poikki, kuten Huhtasaari antaa ymmärtää. Presidentti vahvistaa lait, mutta ellei vahvista, ne vahvistetaan lopulta ilman presidenttiä, vaikka presidentti hyppisi tasakäpälää kiukusta.

Vähiten presidentti voi viheltää ay-liikkeen pelejä poikki. Jos presidentti puuttuisi lakkoihin ns. jyrisemällä, sille naurettaisiin Hakaniemen suunnalla ja pantaisiin pökköä pesään.

No tähän Huhtasaari tietenkin vastaa, että hän pyrkii siihen, että lakeja muutetaan. Siis perustuslakeja.

Siihenkin on omat menettelynsä. Jos Huhtasaarella on kiire, perustuslain muutos pitäisi ensin äänestää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä kiireelliseksi. Jos olisi vähemmän kiire, kaksi kolmasosaa riittää, mutta sitten menisikin kaksi eduskuntakautta.


Huhtasaaren puolueella on seitsemäntoista kansanedustajaa. Sillä porukalla ei saa omin voimin tehtyä edes välikysymystä.

Huhtasaaren näkemykset ja esiintyminen tuovatkin mieleen tyylin, jolla Benito Mussolini nousi valtaan 1920-luvulla Italiassa. Se, mikä toimi 1920-luvun Italiassa, ei silti ehkä toimi 2018 Suomessa. Populismillakin on rajansa.

Ulkopolitiikka on presidentin päätehtävä, siitä presidentti vastaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Siltä osin Huhtasaari onkin ollut hiljempaa. Niinistön näkemykset kelpaavat, eikä omia oikein ole – tai niistä ei ole saanut selvää, kun ne vaihtelevat. ISTV:n vaaligrillissä Huhtasaari keksi eroksi, että Niinistö ei ole vaatinut luopumista Ottawan maamiinasopimuksesta toisin kuin hän. Onhan sekin jotakin. Sen lisäksi Huhtasaari kertoi vaativansa presidentille suurempaa EU-roolia. Siinä se.

 

Asiaosaaminen on kauniisti sanottuna Huhtasaaren heikko lenkki.

Monelta osin Huhtasaaren puheissa ja kirjoituksissa näkyy PS:n ”työmiehen” Matti Putkosen kädenjälki, varsinkin Huhtasaaren ns. uudenvuodenpuheessa. Siinä Huhtasaari vaati ”totuuskomissiota” selvittämään 1990-luvun pankkikriisiin syylliset.

Ei vaatimus huono olekaan, pankkikriisistä ja lamasta kärsivät tuhannet ihmiset ja ihmiskohtalot olivat kauheita. Tämä onkin hyvä vaaliteema – eduskuntavaaleissa.


Vuonna 1979 syntynyt Huhtasaari oli vähän yli kymmenvuotias siihen aikaa, kun pankkikriisi teki tuhojaan. Hän ei kerta kaikkiaan ole uskottava tekemään asiasta vaaliteemaa.

Huhtasaari löysi yhdeksi lamaan syylliseksi edesmenneen presidentin Mauno Koiviston. Huhtasaari muisti Koivistoon liitetyn hokeman ”pankit on pelastettava”. Mutta sitä Huhtasaari ei tiennyt, että perussuomalaisten edeltäjän Smp:n ja Veikko Vennamon valitsijamiehet menivät 1982 presidentinvaaleissa suoraan Mauno Koiviston taakse.

Eli Koivisto oli myös Smp:n presidentti, vaikkei Koivisto tästä kunniasta kovin paljon nauttinutkaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt