Katso koko vaaligrilli: Tuula Haatainen luettelee asiat, jotka Niinistön pitäisi nostaa esiin uudenvuodenpuheessa - Presidentinvaalit 2018 - Ilta-Sanomat

Katso koko vaaligrilli: Tuula Haatainen luettelee asiat, jotka Niinistön pitäisi nostaa esiin uudenvuodenpuheessa

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen tarjosi ISTV:n vaaligrillissä omia kampanjateemojaan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen aineksiksi.

29.12.2017 15:15

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd) listasi ISTV:n vaaligrillissä asiat, jotka presidentti Sauli Niinistön tulisi nostaa esille kuluvan virkakautensa viimeisessä uudenvuodenpuheessa maanantaina.

– Pitää olla sydäntä sanoa ei eriarvoistumiselle ja kyllä tasa-arvolle. Kyllä oikeudenmukaisuudelle ja ei sotaretoriikalle. Pitää puhua siitä, miten rakennamme maailmasta entistä turvallisemman niin, että myös lapsemme näkevät turvallisen tulevaisuuden, Haatainen listaa.

  • Katso Tuula Haataisen koko vaaligrilli yllä olevalta videolta.

Teemat liittyvät vahvasti Haataisen omaan kampanjaan, jonka slogan kuuluu: Sydäntä sanoa. Haatainen haluaa puhua kampanjassaan sotapelien sijasta globaaleista turvallisuusuhkista, kuten ilmastonmuutoksesta ja eriarvoistumiskehityksestä. Hänen mukaansa vain niihin puuttumalla voidaan luoda edellytykset turvalliselle tulevaisuudelle.

– Nämä ovat ne keskeiset asiat, joihin pitää keskittyä. Ne pitävät sisällään ilmastonmuutoksen torjumista sekä eriarvoistumisen ehkäisyä Suomessa ja maailmalla.

  • Alla olevalla videolla Tuula Haatainen listaa asiat, jotka Niinistön pitäisi nostaa esiin uudenvuodenpuheessaan.

Haatainen peräänkuuluttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta nykyistä aktiivisempaa politiikkaa niin EU:ssa kuin YK:ssakin.

– Suomen pitää ottaa aktiivisen paikka EU:ssa ja YK:ssa. Näyttää, miten 100-vuotias Suomi on kyennyt nousemaan kehitysmaatasolta kukoistavaksi teollistuneeksi yhteiskunnaksi. Tässä meille on lääkkeet ja malli myös maailman ongelmiin.

”Presidentti voi olla EU-asioissa aktiivisempi”

Haatainen olisi itse presidenttinä toiminut näkyvämmin EU-politiikassa ja patistellut myös hallitusta siihen.

– Oli hämmästyttävää, että Suomi100-juhlavuodesta huolimatta maan ylimmästä johdosta kukaan ei käynyt EU:n parlamentissa puhumassa. Jos itse toimisin keskeisessä tehtävässä valtiojohdossa, olisin kyllä näkynyt EU:ssa ja tehnyt selväksi, mikä on Suomen lähestymistapa ja myös patistanut hallitusta löytämään yhteistä linjaa, Haatainen sanoo.

Presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU-asioiden johtaminen puolestaan kuuluu pääministerin tehtäviin. Haataisen mukaan presidentillä on kuitenkin keinoja, joilla hän voi pyrkiä olemaan asioita eteenpäin puskeva voima. Sitä Haatainen pitää erityisen tärkeänä nyt, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat entistä vahvemmin esillä EU:n kehittämisessä.

 ”Voi myös kysyä niin päin, onko järkeä jättää Nato-hakemus ja aiheuttaa huonoja säitä.”

– Presidentti käy hallituksen kanssa myös epävirallisia keskusteluja, tuo mielipiteitään julkisuuteen ja voi kaikella tällä olla pukkaamassa eteenpäin sitä, että asioissa löydettäisiin tietä suomalaisten ymmärrykseen. Arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana hänen tulee pitää yllä myös sitä roolia, jossa koko kansa pidetään mukana näin keskeisessä asiassa puuttumatta siihen, mitä hallitus sitten lopulta päättää tehdä.

Haatainen toisti myös aiemman hallitukselle osoittamansa kritiikin siitä, että eduskunnan pitäisi voida olla vahvemmin mukana EU-asioiden käsittelyssä.

Nato-hakemus aiheuttaa ”huonoja säitä”

Kampanjatilaisuuksissa ihmisiä ovat Haataisen mukaan puhuttaneet huoli maailman suunnasta ja Nato-kysymys. Venäjä ei hänen mukaansa ole noussut mitenkään erityisesti esille.

Haatainen ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena eikä tarpeellisena. Hän pitää ovea sille kuitenkin raollaan, jos turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu radikaalisti. Natoa kannattavan presidenttiehdokas Nils Torvaldsin (rkp) mukaan sotilasliiton jäseneksi on haettava, kun sää on vielä kohtalainen. Haataista Nato-päätöksen lykkääminen huonolle säälle ei huoleta samalla tavalla.

– Voi myös kysyä niin päin, onko järkeä jättää Nato-hakemus ja aiheuttaa huonoja säitä.

Kannatus jumittaa muutamassa prosentissa

Suomi äänestää presidentinvaaleissa kuukauden päästä. Haataisen kannatus on neljä viikkoa ennen vaaleja jumiutunut muutamaan prosenttiin. Ylen kannatusmittauksessa oman puolueen äänestäjistäkin 80 prosenttia oli Niinistön takana ja vain yhdeksän Haataisen. Demariehdokas uskoo tilanteen muuttuvan vielä, kun taisto valtakunnan ykköspaikasta kiihtyy juhlapyhien jälkeen.

Hän uskoo samalla myös istuvan presidentin kannatuksen laskevan, kuten presidentinvaaleissa on tapana ollut.

– Sitten kun todella ollaan valitsemassa uutta presidenttiä, ehdokkaita arvioidaan toisella tavalla. Kuka näistä olisi se, jolla on draivia, halua ja tahtoa viedä eteenpäin Suomea ja maailmaa niiden arvojen pohjalta, jotka äänestäjä jakaa ehdokkaan kanssa. Ja tätä työtä minä teen, koska haluan että maailma muuttuu. Nyt ei ole jäähdyttelyn aika, Haatainen sanoo.

Mielipidemittauksille Haatainen ei tässä vaiheessa anna paljoa painoarvoa, eikä myöskään suostu arvioimaan, millainen hänen kannatuksensa on, kun taisto kääntyy vaaliviikolle.

– Tammikuun 28. päivä kertoo, mikä on se lopullinen tulos ja minä menen täyttä häkää eteenpäin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?