EU:n avunantolauseke, Suomen mahdollinen avunanto kriisitilanteessa ja puolustusyhteistyö. Ylen presidenttitentissä haettiin potkua ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovasta ytimestä. Pöydälle nostettiin kysymys Suomen reagoinnista esimerkiksi silloin, jos Baltian maat pyytäisivät sotilaallista apua kriisitilanteessa. Keskustelu kiertyi Natoon.
Puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta arvioi, että Ylen presidentinvaalikeskustelu oli leimallisesti mittelö asiantuntijuudesta. Keskustelun ensimmäistä tuntia analysoineen Isotaluksen mielestä se ei ollut tyypillinen poliitikkojen keskustelu, vaan etenkin alkupuolella mitattiin sitä, kuka pystyy esiintymään eniten asiantuntijana.
Kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö ja keskustan Matti Vanhanen ovat tässä Isotaluksen mukaan lähtökohtaisesti hyvin vahvoilla.
– He pystyvät osoittamaan olleensa mukana päättämässä joistakin näistä asioista ja pystyvät antamaan tiettyä sisäpiirin tietoa, Isotalus arvioi.
Niinistö eritteli Nato-kantaansa
Niinistö pääsi tentissä perusteellisesti erittelemään Nato-kantaansa. Niinistö totesi, että nykyoloissa hän ei kannata Natoon liittymistä. Suomi menettäisi silloin mahdollisuuden pysytellä kriisin ulkopuolella.
Tilannetta saattaisi muuttaa Ruotsin Nato-jäsenyys, se aiheuttaisi Niinistön mukaan joka tapauksessa tarpeen puhua, mitä tapahtuisi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle. Niinistön mukaan ehkei mitään. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole merkittävin asia.
Tilannetta voisi muuttaa, jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, ja Venäjä ymmärtäisi Euroopan unionin ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien samanlaiseksi viholliseksi kuin Nato.
– Jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen, jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet, se on siihen lyöty. Silloin me joutuisimme kyllä minusta miettimään hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä, jos tavallaan se etu, joka meillä tällä hetkellä on, olisi menetetty, Niinistö sanoi.
Niinistö täydensi, ettei usko sellaiseen tilanteeseen päädyttävän, koska tällä hetkellä Venäjä pyrkii lähentymään Euroopan unionia.
Presidenttiehdokkaista ainoana Natoa on ilmoittanut kannattavansa RKP:n Nils Torvalds, jonka mukaan muuta käytännön ratkaisua ei itse asiassa ole.
– Jos Baltia joutuu kriisiin, niin me olemme mukana ja me olemme mukana Naton puolella, Torvalds sanoi tentissä.
Kyllönen: Mihin Suomi on sitoutunut?
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen ei Isotaluksen mielestä onnistunut tentissä kovinkaan hyvin. Erityisesti hän ihmetteli Kyllösen puheenvuoroa, jossa hän sanoi, ettei kansalaisena tiedä, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut.
– Se ei ollut presidenttiehdokkaan puhetta. Vakuuttavuus kyllä kärsi, Isotalus sanoi.
Kyllösen mukaan Suomi on tänä päivänäkin varsin syvällä yhteistyössä Natonkin kanssa. Hänen mukaansa on iso kysymys, voidaanko tänä päivänä eduskunnassa käydä julkinen keskustelu siitä, mihin kaikki sitoumukset Suomen tällä hetkellä velvoittavat.
– Voin rehellisesti sanoa, että en itse kansalaisena esimerkiksi tiedä, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut ja mihin kaikkeen meitä velvoitetaan, Kyllönen sanoi.
Kyllönen epäili, ettei tänä päivänä ainakaan veronmaksajista oikein kukaan tiedä, mihin Suomi on sitoutunut.