Pertti

Presidentinvaalit 2018

Katso presidenttiehdokkaiden vaalitentti kokonaisuudessaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Maanpuolustuskurssiyhdistys järjesti vaalipaneelin presidenttiehdokkaille maanantaina Helsingin yliopiston juhlasalissa. Katso vaalitentti kokonaisuudessaan.
Ilta-Sanomat seurasi vaalipaneelin käänteitä hetki hetkeltä. Yllä olevalta videolta voit katsoa koko vaalipaneelin.

Näin keskustelu eteni

Päätapahtumat

Matti Vanhanen: Suomen suurin uhka on lähimaassa kärjistyvä sisäinen konflikti

Sauli Niinistö: "Sain juuri Donald Trumpilta viestin"

Kyllönen: Suomen etu on toimia kansainvälisesti rauhan suurlähettiläänä

Huhtasaari irroittaisi Suomen Ottawan sopimuksesta: "Itärajalle tarvitaan miinapelote"

Haavisto: Kansanäänestys Natosta tekisi Suomesta koekaniinin kansainväliselle vaikuttamiselle

Näytä lisää(1 kpl)

Tentti on päättynyt

Presidentinvaalien järjestyksessä kolmas vaalitentti on päättynyt.

Tentti eteni mallilla, jonka mukaan jokainen ehdokas sai vuorollaan pitää muutaman minuutin puheen hänelle annetusta aiheesta. Tämän jälkeen muut ehdokkaat esittivät puheen pitäjälle omia kysymyksiään puheeseen liittyen.

Vaaleihin on jäljellä 62 päivää.

Kuka sallisi monikansalliset pääsotaharjoitukset?

Tentin kääntyessä loppupuolelle ehdokkaille esitetään yleisön kysymyksiä.

Kaikki paitsi Merja Kyllönen sallisivat Suomessa järjestettävän monikansallinen pääsotaharjoituksen.

Matti Vanhanen: Suomen suurin uhka on lähimaassa kärjistyvä sisäinen konflikti

Matti Vanhaselta kysyttiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kohdasta, jonka mukaan Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisessä tarkoituksessa muita alueita vastaan.

Miten toimisit tuollaisessa tilanteessa?

Kansainvälinen turvallisuus perustuu Vanhasen mukaan sille, että voidaan luottaa toinen toisensa aikeisiin.

Jos naapurivaltio pyrkisi hyökkäämään meidän kauttamme toista valtiota vastaan, estäisimme sen, Vanhanen sanoo.

Jos lähdetään sotapeliä spekuloimaan, niin suurin riski Suomelle on Vanhasen mukaan tällä hetkellä se, että naapurivaltiossa joudutaan sisäiseen konfliktiin.

Hetkellisen konfliktin riskin Itämeren alueella voisivat aiheuttaa jo yksinkertaisetkin väärinymmärrykset.

Nato-jäsenyyttä kannattavalta Nils Torvaldsilta kysyttiin EU:n puolustuksesta

Nils Torvaldsilta kysyttiin EU:n puolustuksesta: Miten näet EU:n puolustusyhteistyön kehittymisen?

-Jos olemme realisteja niin meidän on kyettävä seisomaan enemmän omilla jaloillamme. Jos olemme mukana EU:n turvallisuussuunnittelussa, niin meidän täytyy kantaa sitä osuutta itse.

Vaikka USA vastaa Torvaldsin mukaan suurimmasta osasta Naton budjettia, on hän vakuuttunut, ettei Yhdysvallat halua kantaa tällaista taakkaa tulevaisuudessa.

 

Niinistö: Ruotsi on ehkä siirtymässä kannattamaan ydinsulkusopimusta

Tuula Haatainen kysyi Sauli Niinistöltä, onko Ruotsin johdon kanssa keskusteltu ydinasekieltosopimuksesta, jonka valmisteluun Ruotsi osallistui ja jonka Suomi on jättänyt allekirjoittamatta.

Niinistön mukaan Ruotsi oli ydinasekieltosopimuksen valmistelun alkuvaiheessa aktiivisesti mukana, mutta on hänen mielestään kuitenkin ehkä nyt siirtymässä kannattamaan ydinsulkusopimusta.

Sauli Niinistö: "Sain juuri Donald Trumpilta viestin"

Pekka Haavisto palasi tentissä jälleen Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin vierailuun ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) hieman ennen sitä esittämään keskusteluun suursotaharjoituksesta aikaisintaan vuonna 2020.

Niinistö kertoo vastaanottaneensa tänään Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta kohteliaan kiitoksen Mattisin vierailusta. Mattis oli viestin mukaan ollut harvinaisen tyytyväinen Suomen vierailuunsa.

Suursotaharjoituksen valmistelusta noussutta kohua Niinistö kommentoi lyhyesti.

-En ole missään Niinistö-Niinistö-ottelussa, ei sellaista ole olemassakaan. Olin kyllä aikaisemmin syksyn mittaan kuullut Ilkka Kanervalta ja Jussi Niinistöltä, että saattaisi olla hyvä järjestää jotain Ruotsin Auroran kaltaista harjoitusta.

-Kun se sitten tuli vähän ennen Mattisin vierailua esille, niin päätin soittaa Jussi Niinistölle.

Heillä oli Niinistön mukaan hyvin rakentava keskustelu.

-Sovimme, että puhumme nyt pääsotaharjoituksesta ja samassa yhteydessä voidaan hyvin miettiä kansainvälisen avanannon pyytämistä. Luulen, että tähän suuntaan voidaan hyvinkin olla menossakin.

Niinistön mukaan Ruotsi haluaa kehittää puolustusyhteistyöstä Suomen kanssa

Sauli Niinistöltä kysyttiin kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa.

Olisiko hänellä halua kehittää yhteistyötä Ahvenanmaan ja Lapin kohdalla yhteisen puolustuksen suuntaan?

Niinistö kertoi tavanneensa ruotsalaista johtoa pari vuotta sitten, ja koki tuolloin, että Ruotsiltakin puolustusyhteistyön halua löytyy.

-Kyllä, haluan kehittää tätä yhteistyötä, hän sanoi.

Niinistö on samaa mieltä siitä, että opearatiivista suunnittelua kriisin varalle on syytä Ruotsin kanssa harjoittaa.

Hänen mukaansa molemmilla mailla on myös intressinsä varjella, että Ahvenanmaa säilyy demilitarisoituna.

Kyllönen: Suomen etu on toimia kansainvälisesti rauhan suurlähettiläänä

EU:n perussopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen myötä Suomellakin tulisi olla valmius konkreettiseen avunantoon kriisin sattuessa.

Merja Kyllöselta kysyttiin hänen näkemystään tähän avunantoon.

Kyllösen mielestä Suomen etu on kuitenkin toimia kansainvälisesti rauhan suurlähettiläänä, eikä pyrkiä sodan tai muun liittouman jäseneksi.

Myöskään EU:n kehittäminen sotilasliiton suuntaan ei ole hänen mielestään Suomen etua palvelevaa politiikkaa.

Vanhanen halusi lisää perusteluita siihen, että Kyllönen kutsui EU:n puolustusyhteistyötä sotilasliitoksi. Kyllönen näkee, että EU:n yhteistyön kehittäminen on aina osittain Natolle alisteista.

Niinistö kysyi, olisiko Suomi yksin kieltämässä avunantoa, jos siihen kaikki muut EU-maat olisivat valmiita?

Kyllönen pysyi mielipiteessään rauhanlähettilään roolin tärkeydestä.

Huhtasaari: EU romuttaa kansallisvaltiot

Laura Huhtasaari haastoi tentissä muita sanomalla, että EU romuttaa kansallisvaltiot. Hänen mielestään kansallisvaltio ja kansainvälisyys eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Matti Vanhasen mukaan päätösvaltaa luovutetaan yhteiseen pöytään kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta sen avulla saadaan myös omalle valtiolle vakautta.

Nild Torvaldsin mukaan Suomi on riippuvainen kansainvälisistä suhteista, eikä voi hänen mielestään julistautua "pohjoisen pallonpuoliskon Pohjois-Koreaksi" .

Sauli Niinistön mielestä Suomen väkiluku on tuskin promillea maailman väestöstä. "Yksinäinen susi ei täällä kauaa ulvo", hän sanoi. Niinistön mielestä EU ole niin vahva, kuin sillä olisi potentiaalia.

Merja Kyllösen mielestä Suomen tulisi ajaa EU:ta rauhanvälityksen tielle.

Pekka Haaviston mukaan Suomi on riippuvainen kansainvälisestä yhteistyöstä. Se ei hänen mielestään vie mitään pois suomalaisesta kulttuurista ja perinteestä.

Tuula Haataisen mielestä SUomi ei pärjää yksi, ja EU-jäsenyys on päinvastoi kirkastanut suomalaisuutta.

Huhtasaari irroittaisi Suomen Ottawan sopimuksesta: "Itärajalle tarvitaan miinapelote"

Venäjä ei hänen mukaansa halua, että se sivuutetaan, sillä se haluaa tulla kuulluksi.

Huhtasaaren mukaan Venäjä on ilmoittanut, että sen lähialueet ovat sille strategisesti tärkeää aluetta. Tämä haastaa hänen mukaansa EU:ta.

-Ydinaseet ovat palanneet turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaaren mielestä itärajalle tarvitaan miinapelote ja kertookin, että irtautuisi miinakieltosopimuksesta, eli Ottawan sopimuksesta.

Hänen mielestään puolustusyhteistyösopimus EU:n kanssa oli Huhtasaaren mielestä hyvä asia.

Sauli Niinistö kysyi Huhtasaarelta, mitä tapahtuisi, jos "silkkitie Eurooppaan sivuuttaisi Venäjän valtakeskiöstä". Näettekö että Suomi pyrkisi lähestymään siinä tilanteessa EU:ta, Niinistö kysyi.

Huhtasaari ei usko, että Venäjä ohitetaan, ja antoi esimerkkinä NordStream-kaasuputken.

Merja Kyllönen kysyi Huhtasaarelta, pystyykö Venäjä vaikuttamaan Suomen asioihin konkreettisesti.

Huhtasaari vastasi, että kyllä pystyy ja Suomen täytyy pystyä tekemään Venäjän kanssa yhteistyötä.

Haavisto: Kansanäänestys Natosta tekisi Suomesta koekaniinin kansainväliselle vaikuttamiselle

Pekka Haavistolta kysyttiin, mitä Suomen turvallisuusympäristössä tulisi tapahtua, jotta hän harkitsisi presidenttinä maan Nato-jäsenyyttä?

Jos esimerkiksi Ruotsi hakisi jäsenyyttä, haluaisi Haavisto harkita, miten se vaikuttaisi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön. Se vaikuttaisi ainakin Haaviston omaan ajatteluun.

Miksi hän sitten ei tue Nato-jäsenyyttä? Se laukaisisi Haaviston mukaan varustelukierteen Suomen vastaisella rajalla.

Merja Kyllönen kysyi, mikä olisi Pekka Haaviston vaihtoehto Haaviston liitoksi, jos Nato hajoaisi.

Jos kaikki olisi sekaisin, olisi tämä yhteistyö Haaviston mukaan Pohjoismaiden ja Ruotsin kanssa tehtävää.

Haatainen kysyi, miten kansan mielipidettä Natoon liittymisestä tulisi Haaviston mielestä mitata?

Haavisto kertoo muuttaneensa mieltään asiassa viimeisen 6 vuoden aikana. Natoon on tullut kaksi maata kansanäänestyksen kautta. Hän suhtautuu kansanäänestykseen varovasti. Jos Suomessa tehtäisiin kansanäänestys Nato-jäsenyydestä, olisi Suomi hänen mielestään koekaniinina kansainväliselle hybridivaikuttamiselle.

Haatainen: kysyisin Trumpilta ilmastonmuutoksesta

Pekka Haavisto tiukkasi Tuula Haataiselta, kuinka hän olisi kehittänyt yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa ja puolustusministeri James Mattisin vierailun aikaan, jos hän olisi Suomen presidentti.

Haatainen kertoo, että olisi pyrkinyt ennen kaikkea keskusteluun ja ottanut presidentti Donald Trumpin kanssa esiin suuret globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen ja köyhyyden.

Haatainen: Suomen tulee pysyä aktiivisena EU:n puolustusyhteistyöstä

Jokainen ehdokas pyydetään vuorollaan yleisön eteen pitämään parin minuutin puhe yleisölle.

Haatainen oli vuorossa ensimmäinen.

Puolustusvoimat valmistautuu parhaillaan kansainväliseen avunantoon ja vastaanottamiseen.

Haataista pyydetään kertomaan puheessaan, millaisessa kansainvälisessä tilanteessa ja mitä apua Suomi pyytäisi ehdokkaan johdolla?

Haataisen mukaan Suomi voi joutua kyberhyökkäyksen, ympäristökatastrofin tai terroristihyökkäyksen eteen.

Hän uskoo, että Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys on kuitenkin epätodennäköinen.

Voisimmeko vastaavassa tilanteessa sitten saada apua? Se riippuu Haataisen mukaan siitä, kuinka aktiivinen Suomi on EU:ssa ja puolustusyhteistyössä. Sen vuoksi Suomen tulee pysyä tässä aktiivisena.

Olennaista on hänen mielestään keskittyä kriisien ehkäisyyn ja diplomatiaan ja siihen, että Suomen oma puolustus pysyy uskottavana.

Miten toimisit tilanteessa, jossa Suomelta pyydettäisiin sotilaallista apua kriisiin, jossa on aito tappioiden vaara?

Ehdokkailta kysyttiin, miten he toimisivat puolustusvoimien ylipäällikkönä tilanteessa, jossa Suomelta pyydettäisiin sotilaallista apua kriisiin, jossa on aito tappioiden vaara.

Haatainen aloittaa. Hänen mukaansa on pohdittavaa kriisin taustaa ja sitä, miten se voisi uhata Suomea ja suomalaisia. Se on hänen mielestään ensisijaisen tärkeää.

Haavisto muistutti, että Suomi on jo lähtenyt mukaan rauhanturvaoperaatioihin. Avunannon mukaan Suomi on sitoutunut EU:n puitteissa myös apua antamaan, hän muistuttaa.

Huhtasaaren mukaan kynnys nousee, jos kriisi on maantieteellisesti kaukana Suomesta. Asia tulisi päättää tapauskohtaisesti.

Kyllösen mielestä etenkin lähialueilla on panostettava hyviin suhteisiin naapurimaihin. Lähtökohta on se, missä tapahtuu, mitä tapahtuu ja millaiset vaikutukset sillä on Suomelle. Pääsääntöinen tehtävä on turvata, että tällaiseen tilanteeseen ei päädytä.

Niinistön mukaan mitä suurempi intressi Suomella on, sen suurempi riski meidän on kyettävä ottamaan. Ja päinvastoin. Hän kertoi miettineensä EU:n keskinäistä avunantolauseketta ja pyrkineensä saamaan vastauksen siihen, mitä lauseke todella tarkoittaa. Siihen on saatava hänen mielestään lisää konkretiaa ja siitä tulisi keskustella.

Torvaldsin mielestä siinä vaiheessa kun sinkkiarkut tulevat kotiin, laantuu myös alkuinnostus ulkomaille operaatioihin lähtemistä.

Vanhasen mielestä on arvioitava, onko pyynnön takana YK vai perustuuko se EU:n avunannon artiklaan. Suomen on toimittava niin, että artiklan uskottavuutta parannetaan.

Tentin aiheina ovat tänään ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tänään tullaan painottamaan etenkin Natoa, Ruotsia ja Venäjää.

Tentin aikana jokainen ehdokas pyydetään vuorollaan myös yleisön eteen pitämään parin minuutin puhe yleisölle.

Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalitentille on varattu kaksi tuntia aikaa.

Tentin juontaja mediayhtiö Aller Median konsernijohtaja Pauli Aalto-Setälä toivottaa kaikki tervetulleiksi tenttiin.

Presidenttiehdokkaat ovat saapuneet Helsingin yliopistolle. Kolmas presidentinvaalitentti on alkamassa näillä hetkillä.

Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämän vaalitentin juontaa mediayhtiö Aller Median konsernijohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Kaikki seitsemän ehdokasta samaan vaalitenttiin ensimmäistä kertaa

Tämänpäiväisessä vaalitentissä keskustelevat ensimmäistä kertaa kaikki seitsemän presidenttiehdokasta.

He ovat Nils Torvalds (r), Tuula Haatainen (sd), Matti Vanhanen (kesk), Sauli Niinistö, Pekka Haavisto (vihr) ja Laura Huhtasaari (ps) ja Merja Kyllönen (vas).

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään kahden kuukauden kuluttua 28. tammikuuta 2018. Mahdollinen toinen vaalipäivä on 11. helmikuuta.

Tentti alkaa kello 18

Seuranta alkaa tässä artikkelissa noin kello 18 aikaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Aviciita piinannut vakava sairaus – voi iskeä jo rankasta kertajuomisesta

    2. 2

      Toronton epäillyn yliajajan nimi julki – Uhkaili poliisia ennen kiinniottoa

    3. 3

      Suomalaisyritys iskee ulkomaille viinakorkeilla: näin vesi muuttuu mojitoksi – ”Ei lainsäädäntö tähän taivu”

    4. 4

      Hätäkeskustyöntekijä löi soittajille luurin korvaan tuhansia kertoja – ”Kellään ei ole aikaa tällaiseen, oikeasti”

    5. 5

      Stand up -koomikko vitsaili Sara Siepin työstä tv:ssä – Roope Salminen raivostui: ”Mitä v****a sä tiedät?”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Stand up -koomikko vitsaili Sara Siepin työstä tv:ssä – Roope Salminen raivostui: ”Mitä v****a sä tiedät?”

    2. 2

      Tällainen on Aviciita piinannut vakava sairaus – voi iskeä jo rankasta kertajuomisesta

    3. 3

      Ennuste muuttui taas – Ilmatieteen laitos: Tällainen on vapun sää

    4. 4

      Työtoiminnassa olevan Mintun, 29, oli pakko mennä oikeuteen todistamaan – Kela rankaisi tuen menetyksellä

    5. 5

      Temptation Island -Eveliinan Instagram-video sytytti someraivon – rasistinen sana oli liikaa: ”En edes halua kuulla mitään anteeksipyyntöä”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsalainen huippu-DJ Avicii on kuollut 28-vuotiaana

    2. 2

      Monen kammoksuma muotivillitys saapui myös uikkarityyliin – tätä ei ole totuttu rannalla näkemään

    3. 3

      Asunnottomaksi jäänyt Björn, 54, ”muutti” Ruotsin-laivaan – näin paljon hän maksaa asumisestaan

    4. 4

      Sini Ariellin päässä pimahti kesken hääpäivän – pilasi koko juhlan käytöksellään: vasta sulhasen hiljainen itku hääyönä havahdutti

    5. 5

      Harkimo on perustamassa uutta yhdistystä: Liike Nyt ry:n tiedoista paljastuu kiinnostava nimi

    6. Näytä lisää