Koivisto puhui venäläisten mielestä liian hyvää venäjää – tällainen on presidenttiehdokkaiden kielitaito - Presidentinvaalit 2018 - Ilta-Sanomat

Koivisto puhui venäläisten mielestä liian hyvää venäjää – tällainen on presidenttiehdokkaiden kielitaito

Kaikilta presidenttiehdokkailta sujuu suomi, ruotsi ja englanti.

Julkaistu: 6.8.2017 7:00, Päivitetty 6.8.2017 9:44

Ilta-Sanomat selvitti, mikä on presidenttiehdokkaiden kielitaito. Kävi ilmi, että lähes kaikki presidenttiehdokkaat ovat opiskelleet venäjää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaihtoi presidentti Vladimir Putinin kanssa venäjäksi ainakin muutamia lauseita. Putinin viime viikkoisen vierailun innoittamana Ilta-Sanomat selvitti presidenttiehdokkaiden kielitaidon.

Presidenttiehdokkaista kaikki käyttävät suomea, ruotsia ja englantia, venäjää puhuu Rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds. Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen kertoivat osaavansa jonkin verran venäjää.

Tasavallan presidentin kanslia kertoo presidentti Niinistön kielitaidoksi ruotsin, englannin ja ”välttävän ranskan”.

Niinistö on opiskellut myös venäjää ja käyttänyt taitoaan tavatessaan Putinia.

– Venäjänkielinen keskustelu Putinin kanssa rajoittui normaalikohteliaisuuksiin, presidentinkansliasta kerrotaan.

Matti Vanhanen käyttää suomen lisäksi englantia, puhuu jonkin verran ruotsia ja ymmärtää saksaa.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen käyttää suomen lisäksi työkielenä englantia, puhuu jonkin verran myös ruotsia ja ymmärtää saksaa.

– Kansainvälisissä kokouksissa yleensä käytän englantia. Ruotsin kielellä pystyn pientä small talkia ja kohteliaisuuksia käyttämään, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mielestä tulkin käyttäminen on tärkeää, jos kielitaito ei ole todella hyvä, muuten tilanteesta voi tulla epätasapainoinen.

– Olennaisinta on, että sisältö ilmaistaan täsmällisesti. Parempi käyttää tulkkia, jos kieli on heikko, Vanhanen sanoo.

Vanhanen ei pidä itseään lahjakkaana kielten opiskelijana. Hän ei myöskään suunnittele venäjän opiskelua. Saksaa hän kertoo opiskelleensa lukiossa.

– Jos sivusta kuulee saksankielisiä kommentteja, on hyvä jos pääsee jyvälle aiheesta.

Vihreiden Pekka Haavisto puhuu suomea, ruotsia ja englantia sekä vähän ranskaa.

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puhuu suomea, ruotsia ja englantia. Hän kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa ranskasta C:n, mutta ei käytä ranskaa työkielenä.

– Olen käynyt muutaman venäjän alkeiskurssin. Siitä on hyvä jatkaa, hän kertoo.

Rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds kertoo tulevansa hyvin toimeen ruotsin, suomen, englannin, saksan ja venäjän kielillä.

– Pystyn lukemaan flaamia, tanskaa ja norjaa. Italian taito on niin pahasti ruostunut, ettei oikein kehtaisi mainita, Torvalds kertoo.

Hän kertoo seuraavansa tapahtumia niiden alkukielellä. Seuraavaksi hän aikoo lukea klassikkokirja Berlin Alexanderplatzin saksaksi.

Nils Torvalds tulee hyvin toimeen venäjän kielellä.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen kertoo puhuvansa suomea ja englantia erittäin hyvin, ruotsia kouluruotsin verran, ja jonkun verran ranskaa ja venäjää.

– Presidenttinä peruskielitaito auttaa toimimaan kollegoiden kanssa ulkomailla. Toki tänä päivänä on jo niin hyvät tulkkauspalvelut, ettei mikään vierailu tai tapaaminen jää kielitaidosta kiinni, Kyllönen kertoo.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen osaa jonkin verran venäjää.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi nouseva Laura Huhtasaari mainitsee verkkosivuillaan kielitaidokseen erinomaisen englannin. Hän kertoo opiskelleensa lukiossa myös ruotsia, saksaa ja venäjää.

Perussuomalaisten puoluehallitus ilmoitti perjantaina kannattavansa kansanedustaja Huhtasaarta presidenttiehdokkaakseen. Lopullisen valinnan tekee puoluevaltuusto syyskuussa.

Laura Huhtasaari on opiskellut lukiossa muun muassa ruotsia ja venäjää.

Niinistö on presidentinvaalin ehdokas vasta, jos valitsijayhdistys onnistuu keräämään tarvittavan kannatuksen.

Presidentinvaalit käydään tammikuussa 2018.

Asiantuntija: Venäläiset eivät pitäneet Mauno Koiviston hyvästä kielitaidosta

Venäjän kielen taidosta on suuri etu Suomen presidentille, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen kertoo.

Hänen mielestään hyvä kielitaito osoittaa asiantuntemusta, kohteliaisuutta ja sivistystä.

– Kaikki kielenoppiminen vaatii työtä. Se on tavallaan laiskan poliittisen kulttuurin merkki, jos suurimman naapurin kieltä ei viitsitä osata, Kivinen sanoo.

Jos ei ole yhtään edes harrastuneisuutta, ei kerro kovin korkeatasoisesta poliitikosta, Kivinen sanoo.

Kivinen korostaa, että tärkeintä presidentille on kuitenkin taito käyttää kielitaitoisten asinatuntijoiden osaamista. Ei voida olettaa, että presidentti ehtisi itse kahlata suuria määriä venäjänkielistä materiaalia.

– Mutta tottakai maailma avautuu eri tavalla jos osaa venäjää, näkee miten erilainen yhteiskunta se todella on. Sitä on vaikea ymmärtää ilman kielitaitoa, Kivinen sanoo.

Hänen mielestään kaikkien suomalaisten olisi syytä osata kieliä. Sillä olisi vaikutusta esimerkiksi Suomen kauppasuhteisiin.

– Pienelle maalle kansainvälisyys on etu. Jos meillä olisi hyvä ja monipuolinen kielitaito ja ymmärrys naapurimaiden kulttuurista, voisimme erottautua sillä Euroopassa.

Hän kertoo, että Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjää hyvin. Koivisto piti jopa puheita venäjäksi lukematta niitä paperista.

– Koivistolle oli etua siitä, että hän ymmärsi, mitä venäläiset puhuivat keskenään. Venäläiset eivät siitä erityisesti pitäneet, että hän ymmärsi kaiken, Kivinen naurahtaa.

Päivitys kello 9.43: Lisätty perussuomalaisten Laura Huhtasaaren tiedot.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?