Hallitusneuvotteluiden yksi kuumista perunoista on liikennepolttoaineiden hinta. Perussuomalaiset on vaatinut, että polttoaineiden jakeluvelvoitetta on alennettava, jotta bensan ja dieselin hintaa voitaisiin painaa nykyistä alemmas.
Ympäristöministeriö (YM) ei pidä jakeluvelvoitteen alentamista järkevänä. Tämä käy ilmi Ilta-Sanomien tietopyynnöllä saamasta, hallitusneuvottelijoille toimitetusta asiakirjasta.
Perussuomalaisille jakeluvelvoitekysymys on erittäin merkittävä.
– Jakeluvelvoite on asian ydin. Sillä on iso merkitys logistiikkapuoleen ja jokapäiväisiin elinkustannuksiin, IS:lle perusteltiin tiistaina.
YM huomauttaa, että jos jakeluvelvoitetta alennetaan, tarkoittaa se painetta nostaa polttoaineiden verotusta voimakkaasti, jotta päästövähennykset olisi mahdollista saavuttaa.
YM:n mukaan veromuutoksia varmemmin päästövähennykset saavutetaan jakeluvelvoitteella.
”Vastaavan tasoisten vaikutusten saavuttaminen verotuksen keinoin edellyttäisi todennäköisesti erittäin merkittäviä korotuksia ja tästä huolimatta olisi epävarmaa, että saavutetaanko tarvittavat päästövähennykset vai ei”, asiakirjassa todetaan.
Myöskään liikenteen sähköistymisen nopeuttaminen erilaisin tukimekanismein ei varmista päästövähennystavoitteisiin pääsemistä tai ole valtiontalouden kannalta järkeviä, ministeriö toteaa.
”Tieliikenteen sähköistymisen vauhdittamiseen tähtäävät toimet ovat kustannuksiltaan kalliita ja vaikutuksiltaan epävarmoja”, asiakirjassa todetaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra on puhunut jakeluvelvoitteen alentamisesta EU:n minimitasolle. Ympäristöministeriö huomauttaa, ettei EU varsinaisesti määritä jakeluvelvoitteen alarajaa.
Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on puhunut useaan otteeseen siitä, kuinka jakeluvelvoitetta tulisi alentaa EU:n minimitasolle.
– Kuten jo hallitustunnustelijalle annetuissa vastauksissa kerroimme, meidän mielestämme jakeluvelvoite pitäisi laskea Euroopan unionin minimiin, Purra sanoi 10. toukokuuta.
Ympäristöministeriö kuitenkin huomauttaa, että EU ei varsinaisesti määritä alarajaa jakeluvelvoitteen tasolle.
”EU ei varsinaisesti määritä alarajaa jakeluvelvoitteen tasolle.
”EU-tasolla ei ole alarajaa jakeluvelvoitteen tasolle. Alarajan asettaa käytännössä Suomessa ja Ruotsissa taakanjakosektorin päästövähennystavoite” ministeriön asiakirjassa todetaan.
Ym huomauttaa, että jakeluvelvoite on keskeinen toimi Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseksi. Liikennesektori tuottaa lähes 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.
"Jakeluvelvoitteella on siis suuri merkitys taakanjakosektorin päästökehityksen kannalta ja mahdollinen jakeluvelvoitteen lasku asettaisi Suomen taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamisen erittäin epävarmaksi”, YM toteaa asiakirjassa.
Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan sitä, että polttoaineiden jakelijoiden on jaeltava tietty osuus uusiutuvaa polttoainetta suhteessa uusiutumattomiin polttoaineisiin. Väistyvä hallitus laski jakeluvelvoitetta väliaikaisesti viime vuonna öljyn maailmamarkkinahinnan rajun nousun ja venäläisestä öljystä irtautumisen vuoksi. Tänä vuonna jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia. Vuonna 2021 jakeluvelvoite oli 18 prosenttia.
Ensi vuonna jakeluvelvoite on nousemassa 28 prosenttiin, mikäli hallitusneuvotteluissa ei toisin linjata. Vuoteen 2030 mennessä jakeluvelvoitteen on määrä olla 34 prosenttia.
Taakanjakosektorilla tarkoitetaan päästökaupan ulkopuolisia sektoreita. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenne, maatalous ja rakennusten erillislämmitys.
Suomi on velvoitettu vähentämään taakanjakosektorin päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 vuoden 2005 tasosta. Vuonna 2021 taakanjakosektorin päästöt olivat Suomessa 27,5 megatonnia. Tieliikenteen osuus päästöistä oli vuonna 2021 noin 10 megatonnia. Taakanjakosektorin päästöjen tulisi olla 17,2 megatonnia vuonna 2030.
Polttoaineiden hinta on yksi hallitusneuvotteluiden kuumista perunoista.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) vastusti jakeluvelvoitteen väliaikaista alentamista, kun päätös asiasta runsas vuosi sitten tehtiin. LVM:stä sanotaan IS:lle, että päästövähennystavoitteisiin ei yksinkertaisesti päästä, jos jakeluvelvoitetta ei tasaisesti kasvateta.
– Pointti ei ole keinossa, vaan päästövähennyksessä, johon on sitouduttu. Jos päästövähennyksiä saadaan kasaan muilla keinoin kuin jakeluvelvoitteella, niin sehän voidaan painaa vaikka nollaan. Mutta kun ei ole muita uskottavia keinoja, IS:n lähde LVM:stä sanoo ja jatkaa:
”Ei ole muita uskottavia keinoja.
– Jos päästövähennyksiä ei saada aikaan, Suomi joutuu maksamaan. Summaa on mahdotonta arvioida tarkkaan, mutta hyvin merkittävistä summista puhutaan.
LVM:stä huomautetaan, että perussuomalaiset oli Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella päättämässä siitä, että Suomessa taakanjakosektorin päästövähennyksiä haetaan ennen muuta liikenteestä biopolttoaineiden avulla, ei niinkään maataloudesta.
– Kaikki silloin eduskunnassa olleet perussuomalaiset olivat tämän linjauksen takana.
LVM:ssä pelätään, että hallitusneuvotteluissa tehdään ”silmänkääntötemppu” eli alennetaan jakeluvelvoitetta tietäen, että jättimäiset kustannukset päästövähennysten laiminlyönnistä tulevat maksuun vasta alkavan hallituskauden jälkeen.
– Tämä on juuri se syy, miksi me ministeriössä vastustimme jo väistyvän hallituksen aikana tehtyä jakeluvelvoitteen alentamista. Tiesimme, että tästä tulee poliittisesti helvetin hankala kysymys seuraavalle hallitukselle, IS:n lähde LVM:stä sanoo.
”Tiesimme, että tästä tulee poliittisesti helvetin hankala kysymys seuraavalle hallitukselle.
Vääntö jakeluvelvoitteesta on vain yksi osa hallitusneuvotteluiden ilmastopolitiikkaan liittyvistä kiistoista. Hallitusneuvotteluihin osallistuvilla puolueilla on hyvin erilaisia näkemyksiä ilmastopolitiikan isosta linjasta.
Perussuomalaiset haluaisi siirtää Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2050. Hallitusneuvotteluja vetävä kokoomus ei halua muuttaa ilmastolakiin kirjattua tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
Hallitusneuvotteluissa olevalle Rkp:lle vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteessa pysyminen on kynnyskysymys.
Kristillisdemokraatit ei ole asettanut kynnyskysymyksiä. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on kertonut Kd:n sitoutuneen siihen, että Suomi on hiilineutraali 2040-luvulla.
Maanantaina alkanut neljäs neuvotteluviikko näyttää, löytyykö puolueiden välillä yhteinen näkemys ilmastopolitiikasta ja sen mukana myös jakeluvelvoitteesta.
Perjantaihin saakka Säätytalossa neuvotellaan perussuomalaisten vaatimuksesta käytännössä vain ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta.
