Suomen paikka sotilasliitto Natossa on perjantain jälkeen huomattavasti lähempänä, kun Turkki julisti aloittavansa jäsenyyden ratifioinnin ja myös Unkari nopeuttaa Nato-asian edistämistä.
Samaan aikaan Ruotsin tie Natoon näyttää edelleen sumuiselta. Suomella ei olisi silti varaa unohtaa länsinaapuriaan, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen painottaa.
Mikäli Suomesta tulee Naton täysjäsen ennen Ruotsia, kuten nyt näyttää, on Suomen edelleen ensiarvoisen tärkeää tukea Ruotsin jäsenyyden edistymistä kaikin tavoin.
– On selvää, että nykyisen/seuraavan hallituksen tärkeimpiä välittömiä tehtäviä olisi saada Ruotsi Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista, Twitter-tililleen pitkän ketjun aiheesta perjantaina kirjoittanut Vanhanen korostaa tekstissään.
Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet tähän tiiviisti kylki kyljessä kohti yhteistä Nato-maalia. Tukea länsinaapurille on löytynyt myös viime aikoina, jolloin on näyttänyt yhä vahvemmin siltä, etteivät maat yhtä aikaa Natoon päädy.
Tästä osoituksena ovat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet perjantaina Turkissa, joissa hän linjasi, ettei ”Suomen Nato-jäsenyys ole täydellinen ilman Ruotsia”.
Henri Vanhanen uskoo, että myös Suomen tulevalta hallitukselta löytyy halua ja ymmärrystä pysyä Ruotsin rinnalla.
Vanhasen mukaan Ruotsin pääsy Natoon mahdollisimman nopeasti on tärkeää myös Suomelle.
– On vaikea nähdä, ettei mikään hallituspohja tätä Suomessa ymmärtäisi, tutkija toteaa Ilta-Sanomille.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhasen mielestä Suomessa voitaisiin valmistautua tekemään myös pidempiä vierailuja Ruotsiin sekä tarjota haastatteluja ja kirjoituksia Ruotsin suuriin sanomalehtiin, joissa painotetaan Suomen sitoutumista länsinaapurin Nato-jäsenyyden ajamisessa.
Vanhanen huomauttaa, että Naton operatiivinen suunnittelu on avoin vain täysjäsenille. Eli jos ja kun Suomi etenee puolustusliittoon ennen Ruotsia, jää pohjoisen Euroopan kohdalle edelleen aukko, eikä Nato pääse toteuttamaan kokonaisvaltaisesti alueen yhteistä puolustusta.
Sen vuoksi on myös Suomen suuri etu, ettei Ruotsin jäsenyys viivästyisi pitkään.
– On myös mahdollista, että artikla viiden ulkopuolella oleva Ruotsi saattaa olla houkutteleva alusta ulkopuoliselle vaikuttamiselle, Vanhanen lisää.
Ruotsin tilanne ei ole silti kriittinen, vaikka Suomi perjantaina ottikin historiallisen harppauksen lähemmäs sotilasliittoa. Naton puolustuslupaukset Ruotsille pysyvät voimassa jatkossakin, minkä lisäksi maa tulisi olemaan Suomen jäsenyyden jälkeen Nato-maiden ympäröimä.
Vanhanen teroittaa, ettei aikaa ole kuitenkaan yhtään hukattavaksi epävarmoina aikoina. Tutkija lähettää asiassa painokkaan viestin myös Suomen tulevalle hallitukselle.
– Ruotsin tukemisen ja asian edistämisen on oltava Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välittömiä toimia ja aktiivista kärkeä.
Käytännössä tuki tarkoittaisi Vanhasen mukaan ennen kaikkea tiivistä dialogia ja diplomatiaa, mikä tarkoittaisi käytännössä tapaamisia, neuvotteluja ja delegaatioita Ruotsin ja jäsenyyden kannalta keskeisten toimijoiden suuntaan.
– Sitä voitaisiin toteuttaa myös esimerkiksi antamalla asiassa erityistehtävä muun muassa seuraavalle ulkoministerille ja puolustusministerille tai että pääministeri ottaisi asiassa aktiivisen roolin. Yhteistyötä ministereiden välillä tarvitaan joka tapauksessa.
Tutkija Henri Vanhasen mukaan Suomi ja mahdollisesti myös Norja voisivat luvata Ruotsille erikseen oman turvatakuun Ruotsille naapurimaansa Nato-jäsenyyden toteutumiseen asti. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre (1. vasemmalla) ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö (1. oikealla) vierailivat Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin kartanolla Harpsundissa helmikuussa 2022.
Vanhasen mukaan kyse on ennen kaikkea viestinnästä: Miten vahvasti Suomi luo kuvaa siitä, että se pysyy Ruotsin rinnalla.
– Tässä on paljon strategisen viestinnän pohdinnan paikkaa. Ruotsissa kyllä ymmärretään, että Suomi menee eteenpäin eikä Ruotsin aikataulu ole Suomen käsissä. Mutta siitä huolimatta olisi tärkeää pyrkiä viestimään, että Suomi aidosti tukee Ruotsia jatkossakin.
Vanhanen nostaa esille ajatuksen turvatakuista, jotka Suomi erikseen julistaisi Ruotsille. Turvallisuuspoliittisesti lupaus ei muuttaisi juuri mitään, niin vankalle pohjalle naapurimaiden puolustusyhteistyö on jo valmiiksi sementoitu.
Mutta viestinnällisesti sillä olisi sitäkin suurempi merkitys.
– Sillä olisi aivan erityinen symboliarvo. Se välittäisi ihan erilaisen viestin ruotsalaiselle yhteiskunnalle Suomen tuesta.
Lue lisää: Venäjän media suhtautui puolihappamasti Suomen Nato-läpimurtoon
Lue lisää: IS:n tiedot: Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden huhtikuun alussa
Lue lisää: Erdogan: Tästä syystä Turkki ei voi vielä hyväksyä Ruotsia Naton jäseneksi
Lue lisää: Asiantuntija Erdoganin historiallisesta Nato-lausunnosta: ”Loppusuora on nyt auennut”
Lue lisää: Suomen Nato-jäsenyys on käytännössä selvä – tämä on nyt yksi keskeisimmistä kysymyksistä