Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvailee Unkarin ilmoituksen Suomen Nato-ratifioinnin etenemisestä olleen yllätys. Hänen tiedossaan eivät ole ne perustelut, joilla Unkari erottelee Suomen ja Ruotsin.
– Olemme kaikki tässä lehtitietojen varassa, Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessaan Ankarassa.
Unkari aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden 27. maaliskuuta.
Maata hallitsevan Fidesz-puolueen ryhmäjohtaja Mate Kocsis kertoo unkarinkielisessä Facebook-päivityksessään, että ryhmä tukee Suomen jäsenyyttä yksimielisesti.
Niinistön mukaan Suomi tukee Ruotsia Nato-pyrkimyksissä samoin keinoin kuin valtaosa olemassa olevista jäsenistä on Suomea tukenut.
Niinistö sanoo kertoneensa oman näkemyksensä Ruotsista keskusteluissa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa.
Niinistön mukaan hän sai tietää Turkin myönteisestä kannasta Suomen Nato-jäsenyyteen Yhdysvaltain-vierailunsa aikana. Hänen mukaansa mitään kovin suuria kaupankäyntejä asiassa ei käyty.
– Ei edes nappikauppaa ollut, hän sanoi.
Niinistö kertoo vahvistavansa Nato-lait 23. maaliskuuta eli ensi viikon torstaina. Jäsenyys voisi olla selvä toukokuun alkupuolella, tai muussa tapauksessa tulee pidempi tauko asian edistymiseen.
Niinistöltä kysyttiin myös hänen henkilökohtaisista tunnelmistaan, kun Suomen Nato-prosessi alkaa olla loppusuoralla. Hän vastasi, että mitään erityistä hurraa-henkeä ei ole.
– Monia, joita tämä on askarruttanut, helpottaa. Me olemme hurrattavan päätöksemme tehneet viime keväänä.
– Silloin ajattelimme, että on puoliautomatiikkaa, että mennään eteenpäin, mutta ei ollutkaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi Ilta-Sanomille aiemmin perjantaina Turkin ja Unkarin välisen koordinaation olevan tiiviimpää kuin on puhuttu.
Tieto Unkarin päätöksestä käsitellä Ruotsin ratifiointi ”myöhemmin” tuli hänellekin yllättäen.
– Jos Unkari olisi ratifioinut molemmat, ja Naton laajeneminen olisi jäänyt kiinni vain Turkin ratifioinnista Ruotsiin, niin Turkkia kohtaan olisi tullut aivan valtava paine, Alaranta näkee.
