IS:n tietojen mukaan Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden huhtikuun alussa.
Perjantain tiedotustilaisuudessa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi toivovansa, että Turkin parlamentti käsittelee Suomen Nato-jäsenyyden ennen toukokuussa järjestettäviä maan vaaleja. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan sanoi toivovansa, että Suomi on Naton jäsen toukokuun alkupuolella.
Unkari on ilmoittanut ratifioivansa Suomen Nato-jäsenyyden 27. maaliskuuta. Myös Unkari erottaa Turkin tavoin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnit.
Unkarin pääministeri Viktor Orban matkusti torstaina Turkkiin Ankaraan turkkilaisten maiden neuvoston kokoukseen. Hän tapasi myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin. Orbanin Ankaran-vierailu ei varsinaisesti liittynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin. Orban palasi Ankarasta takaisin Budapestiin torstai-iltana.
IS:n tietojen mukaan Orban ja Erdogan olisivat kuitenkin sopineet torstaina ystävyyden hengessä siitä, että Turkki ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden huhtikuun alussa. Näin Unkari ehtisi täyttää lupauksensa siitä, että se ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Turkkia.
IS kertoi keskiviikkona, että Turkille on sisäpoliittisesti tärkeää, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi henkilökohtaisesti Turkissa tapaamassa Erdoganin.
Lue lisää: IS:n tiedot: Suomi pääsemässä Naton jäseneksi lähiviikkoina – Ruotsia ei ehdittäisi odottaa
Lue lisää: Unkarin Viktor Orban palasi eilen Turkista Unkariin – ei tapaa Niinistöä
IS:lle kerrottiin, että ratkaisevia Turkin myöntymisessä ovat olleet Suomen ulkopoliittiset tapaamiset Turkin kanssa vuodenvaihteesta alkaen. Tärkein seikka on ollut se, että Turkki on katsonut Suomen toteuttaneen kolmikantasopimuksen ehdot.
Ruotsin tilanne on monimutkaisempi.
Yksi virstanpylväs Ruotsille on todennäköisesti kesäkuussa, kun maan uusi terrorismilainsäädäntö astuu voimaan. Tämän ajatellaan olevan Turkille eräänlainen kynnyskysymys. Tällä aikataululla myös Ruotsi olisi toiveiden mukaan Naton jäsen ennen Naton Vilnan huippukokousta kesäkuussa.
Suomi oli IS:n tietojen mukaan sopinut aiemmin Ruotsin kanssa, että Suomi ja Ruotsi veisivät Natoon liittymistä koskevat asiakirjat yhdessä Washingtoniin. Näin maista olisi konkreettisesti tullut samaan aikaan Naton jäseniä. Tämä ei kuitenkaan enää ole mahdollista, sillä Ruotsi ja Suomi eivät saa ratifiointeja samaan aikaan.
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kertoi perjantaina Ruotsin olevan luottavainen siitä, että se liittyy Naton jäseneksi siitä huolimatta, että Turkki päätti ratifioida ensin Suomen jäsenyyden ilman Ruotsia.
– Kyse on siitä, milloin Ruotsista tulee jäsen, ei siitä, tuleeko siitä jäsen. Turvallisuuden suhteen asemamme on nyt parempi kuin hakiessamme Naton jäsenyyttä, Billström sanoi Reutersin mukaan.
Suomi pitää edelleen tärkeänä sitä, että Ruotsi saa ratifioinnit kasaan ennen Naton Vilnan huippukokousta.
Suomi tavoitteli Ruotsia mukaan loppuun asti, mutta Ruotsin mukana oleminen ei ollut enää lopputaipaleella Suomen käsissä. Suomessa ei katsottu mahdolliseksi, että Ruotsia voidaan jäädä odottamaan, jos Turkki tekee päätöksensä Suomen Nato-ratifioinnista, IS:lle kerrottiin keskiviikkona.