Suomen Nato-jäsenyys on viimeistä silausta vaille selvä, kun presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti Turkin aloittavan Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin presidentti Sauli Niinistön Turkin-vierailun päätteeksi.
”Jäsenyys on Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaratkaisu toisen maailmansodan jälkeen.
Unkari ratifioi perässä. Perjantaina vahvistettiin, että Unkari aikoo ratifioida Suomen jäsenyyden 27. maaliskuuta.
Suomi on oikeasti tuota pikaa sotilasliiton 31. jäsen. Jäsenyys on Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaratkaisu toisen maailmansodan jälkeen. Niinistö jää presidenttinä tältä osin historiaan.
Lue lisää: Näin Suomen matka Natoon etenee ratifiointien jälkeen
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) pitää mahdollisena, että Suomi olisi Naton jäsen virallisesti jo huhtikuussa, kun ratifiointiasiakirjat toimitetaan ja tallennetaan Washingtoniin.
Kaikkonen itsekin pohjusti jäsenyyttä turkkilaisille Ankarassa joulukuussa.
– Sen näkee kartasta, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kuvaa Ruotssin Nato-jäsenyyden merkitystä Suomelle.
Ruotsi ei Suomen kelkkaan päässyt, mutta se tulee perässä joka tapauksessa – ja siitä Suomikin lähtee, kun se aloittaa matkansa Naton jäsenenä.
”– Jos Nato-ovesta ei mennä vierekkäin, mennään sitten peräkkäin, puolustusministeri Kaikkonen toteaa.
Suomi ja Ruotsi jättivät hakemukset sisään viime toukokuussa, ja Nato kutsui heinäkuussa Madridin huippukokouksessa maat jäsenikseen.
Turkin ja Unkarin vitkuttelu vei yhdeksän kuukautta, mutta nyt tie on selvä ainakin Suomen osalta. Voi olla, että Ruotsikin on Naton jäsen jo Liettuan Vilnassa 11.- 12. heinäkuuta järjestettävään huippukokoukseen mennessä.
Tai sitten ei.
Presidentti Niinistö sanoi Ankarassa, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole täydellinen ilman Ruotsia.
– Jos Nato-ovesta ei mennä vierekkäin, mennään sitten peräkkäin, puolustusministeri Kaikkonen toteaa.
– Ja mitä pikemmin, sen parempi, Kaikkonen lisää ja sanoo uskovansa, että Ruotsikin on jäsen heinäkuuhun mennessä.
Kaikkosen mukaan Ruotsin jäsenyys on Suomelle tärkeää joka suhteessa – mutta myös huoltovarmuuden ja logistiikan kannalta.
– Sen näkee kartasta.
Suomen turvallisuuspoliittinen asema muuttuu Nato-jäsenyyden myötä, mutta myös Nato muuttuu.
Ruotsi on yhä Suomen keskeisin kumppani. Jäsenyyttä haettaessa puhuttiin Naton sisälle syntyvästä ”Pohjolan linnakkeesta”, joka rakentuu Ruotsin vahvojen ilmavoimien ja Suomen vahvojen maavoimien ja tykistön varaan. Norja, Tanska ja Islanti ovat Natossa jo valmiiksi.
Ajatus elää yhä, vaikka Ruotsia jouduttaisiinkin odottamaan. Pohjoismaat ovat Suomelle tärkeämpi viiteryhmä Natossa kuin Baltian maat. Osa pitää tosin Pohjolan linnake -määritelmää sisäsiittoisena, joka korostaa Ruotsin merkitystä liikaakin.
Suomi on jo saanut Natolta ei-julkisen listan niistä suorituskykyvaatimuksista, jotka sotilasliitto odottaa Suomen täyttävän. Niitä lähdetään asteittain toteuttamaan, kun Suomi on jäsen.
– Jokaisen Nato-liittolaisen näkemykset on huomioitava ulostuloissa, mutta tiedämmekö niistä kaikkea, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen pohtii.
– Suomen lähitulevaisuus Nato-maana tarkoittaa turvallisuuden lisääntymistä, vaikka suvereniteetti vähenee, prikaatikenraali evp, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Juha Pyykönen tiivistää.
– Jatkossa luotamme Ruotsiin ja Kreikkaankin. Jokaisen Nato-liittolaisen näkemykset on huomioitava ulostuloissa, mutta tiedämmekö niistä kaikkea, Pyykönen pohtii tulevaisuuden haasteita.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Matti Pesu ja Tuomas Iso-Markku totesivat joulukuisessa raportissaan, että Suomen voi sanoa muodostavan lähes yksinään Naton "koillisen sivustan" ja siirtävän yhdessä Ruotsin kanssa Naton painopistettä selvästi pohjoisemmaksi.
– Näin ollen Suomen roolilla ja linjalla Natossa tulee olemaan huomattava vaikutus siihen, millaiseksi Naton puolustus ja pelote suhteessa Venäjään lopulta muodostuvat, tutkijat ennustavat.
Nato saa Suomen myötä uutta Venäjän vastaista rajaa yli 1 300 kilometriä. Sen vartioiminen jää Natossakin pääasiassa Suomen vastuulle, missä onkin tehtävää yllin kyllin.
Suomen ja Venäjän raja muuttuu ehkä jo huhtikuussa myös Naton ja Venäjän rajaksi.
Yksi Suomen kannalta keskeinen jatkoprojekti on asevelvollisuuden ja reservien varaan rakennetun armeijan integroiminen Nato-moodiin.
– Näin on, vahvistaa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok).
Puolustusvoimien sodan ajan valmius on 280 000 sotilasta, ja reserviin kuuluu 870 000 suomalaista.
– Siinä joudutaan ottamaan huomioon sekä lainsäädäntö että resurssit. Miten osallistutaan Naton operaatioihin, kun kyse on reserviläisistä? Häkkänen pohtii.
– Miten osallistutaan Naton operaatioihin, kun kyse on reserviläisistä? puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) pohtii.
Häkkänen arvioi, että kotimaista Natoon liittyviä päätösprosesseja kehitetään lähivuosina eri tasoilla.
– Kyse on kovasta turvallisuudesta ja uudesta ulko- ja turvallisuuspolitiikan liittolaisesta, jonka jäsenmaiden turvallisuusintressit Suomen on otettava jatkossa huomioon.
Hän muistuttaa, että Natossa on 300–400 toimikuntaa ja työryhmää, joiden tehtäviin on perehdyttävä ja moniin on myös saatava suomalaisedustus.
Puolustusvoimat joutuukin rekrytoimaan lisää väkeä.
– Suuruusluokaltaan puolustusvoimista tullaan asettamaan yhteensä noin sata henkilöä Naton rakenteisiin useamman vuoden aikana, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen arvioi Ruotuväki-lehden haastattelussa tammikuussa.
”– Mutta jatkossakin Suomen päätehtävä on Natossa on 1 300 kilometrin rajan puolustusmainen. Se tiedetään myös muissa Nato-maissa, Häkkänen lisää.
Mutta jo seuraava eduskunta joutuu heti alussa haasteellisen tehtävän eteen, kun Suomi kehittää lainsäädäntöä, jonka pohjalta suomalaisia joukkoja voidaan lähettää Naton kriisitehtäviin tai nopean toiminnan joukkoihin ulkomaille.
Kyse on Naton korkean valmiuden ja nopean toiminnan joukoista (Nato Response Force) ja siihen kuuluvasta ns. keihäänkärkijoukosta (Very High Readiness Joint Task Force).
Kaikkosen mukaan lainsäädännössä on edessä ”pitkä lista” ja kymmeniä lakeja, jotka on päivitettävä Nato-kuntoon.
– Mutta ei mitään sellaista, joka vaatisi toimia ennen liittymistä.
Myös ammattisotilaiden osalta joudutaan miettimään tilannetta uusien haasteiden pohjalta. Kyse on työehdoista. Niitä joudutaan muokkaamaan uusiksi Naton vaatimusten mukaan
– Mutta jatkossakin Suomen päätehtävä on Natossa on 1 300 kilometrin rajan puolustusmainen. Se tiedetään myös muissa Nato-maissa, Häkkänen lisää.
Käytännössä Suomen muuttuminen Nato-Suomeksi ei ole niin suuri harppaus kuin luulisi.
Suomi on ollut jo pitkään Nato-yhteensopiva kaikilla mittareilla.
Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät ovat lentäneet Itämerellä yhteistoimintakierroksia Yhdysvaltain merijalkaväen AV-8B Harrier II -hävittäjien kanssa. Hornetit ovat operoineet kotitukikohdistaan, Harrierit USS Kearsargelta.
Ilmavoimat ja merivoimat ovat harjoitelleet yhdessä Nato-maiden kanssa jo pitkään sekä kotimaassa että rajojen ulkopuolella. Suomessa on pyörinyt myös yhdysvaltalaisia ja englantilaisia maavoimien joukkoja.
Jäsenyyden myötä harjoituksia tulee lisää. Suuri muutos on se, että jatkossa Suomi osallistuu Naton artikla viisi -harjoituksiin jäsenen roolissa
Suomi on jo mukana Britannian johtamassa JEF-yhteistyössä ja Suomella on takataskussa brittien turvatakuut ja Yhdysvaltain sitoutuminen Suomen auttamiseen jo valmiiksi.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama kymmenen maan puolustusliittymä, johon kuuluvat Britannian lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Suomi liittyi siihen kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
Osa on sitä mieltä, että yhteistyösopimukset vastaavat itsessään jo Naton 5. artiklan turvatakuita, sillä Suomen ja Ruotsin jäsenyysvetkuttelu on paljastanut myös Naton hajanaisuuden rauhan aikana.
– Mutta kriisin sattuessa rivit ammutaan suoriksi, Pyykönen uskoo.
Huomiota herätti, kun Yhdysvaltain B-52 kävi viime lauantaina Suomenlahdella. Suursaaren edustalta jättimäinen pommikone kääntyi Viron ilmatilaan.
Jatkossa kone voi tulla myös luvan saatuaan ilman suurempaa mekkalaa Nato-Suomen ilmatilaan ja lentää Suomen ja Venäjän rajan pinnassa kohti Norjaa ja jäämerta.
B-52 voi kuljettaa myös ydinaseita.
Suomeen ydinaseita ei sijoiteta, eikä niitä olla tyrkyttämässä.
Jäsenenä Suomi pääsee kuitenkin mukaan Naton ydinaseisiin liittyvään suunnitteluryhmään NPG:hen (Nuclear Planning Group), jonka jäseniä ovat kaikki Nato-maat Ranskaa lukuun ottamatta.
Se, mikä on Suomen ilmavoimien rooli esimerkiksi Baltian ilmatilan turvaamisessa, jää nähtäväksi.
Samoin nähtäväksi jää, saako Suomi maaperälleen mitään Naton tukikohtaa – todennäköisyys on pieni.
”Pohjoismailla on eri painopisteet. Norja ja Islanti painottavat pohjoisia merialueita. Ruotsi tukee Baltiaa, mutta voimaa on vähän. Tanska katsoo etelään, Suomi itään, Pyykönen luettelee.
Juha Pyykösen mukaan Itämeri on saranakohta Naton itäisen suunnan ja pohjoisen sivustan välillä. Lyhyellä aikavälillä se on Pyykösen mukaan myös strategisesti heikko kohta Venäjän silmissä.
Toisaalta Itämeri muuttuu Naton sisämereksi.
Sekin on auki, minkä Naton johtoesikunnan alaisuuteen Suomi sijoitetaan. Todennäköisesti Nato-Suomi liittyy Yhdysvaltain Virginiassa sijaitsevaan Norfolkin esikunnan alle, kuten Norja ja Britannia. Paikka on sama, missä presidentti Niinistö vieraili reilu viikko sitten.
Jotakin kertoo, että Norfolkissa on vieraillut etukäteen myös puolustusministeri Kaikkonen.
Baltian maat ja Puola kuuluvat Hollannissa sijaitsevan Brunssumin esikunnan alaisuuteen. Molemmissa esikunnissa on jo nyt puolustusvoimien edustajia. Kolmas yhteisesikunta on Italian Napolissa.
Pyykösen mukaan spekulointi jatkuu myös Pohjolan omasta johtoportaasta.
– Se on spekulointia, mutta Ruotsi sitä lobbaa ja markkinoi jo.
- Pohjoismailla on eri painopisteet. Norja ja Islanti painottavat pohjoisia merialueita. Ruotsi tukee Baltiaa, mutta voimaa on vähän. Tanska katsoo etelään, Suomi itään, Pyykönen luettelee.
Amerikkalaisjoukot harjoittelivat Niinisalossa jo vuonna 2016 – eli yhteistyökokemusta on jo kertynyt
Poliittisesti Nato-jäsenyys tulee herättämään intohimoja, tai on jo herättänyt. Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja Niinistön mittely ei ole jäänyt huomaamatta.
Kyse on Nato- ja EU-politiikan yhteensovittamisesta ja siitä, kuka Suomea Natossa edustaa. Kysymys on sukua EU:n kahden lautasen politiikalle, josta Suomessa riideltiin vuosikausia.
Sen kisan voitti pääministeri.
Mutta Naton suhteen tilanne on toinen.
Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Kun presidentti on myös puolustusvoimain ylipäällikkö, käskysuhteissa ei ole epäselvyyttä: presidentti on ykkönen.
Tästä syntyy silti taatusti keskustelua, kun presidenttikisa pyörähtää käyntiin heti eduskuntavaalien jälkeen.
Seuraava presidentti aloittaa vuoden kuluttua Sauli Niinistön valmiiksi lämmittämällä Nato-tuolilla.