Juha Sipilän (kesk) hallitus muistetaan kovista leikkauksista sekä kilpailukykysopimuksesta.
Sipilän hallitus toteutti neljän miljardin euron säästöt.
Sipilän hallituskauden loppupuolella tulot ja menot olivat lähestulkoon tasapainossa, mutta leikkaukset herättivät rankkaa kritiikkiä ja Sipilän hallitus oli myös törmäyskurssilla ay-liikkeen kanssa.
Olli Rehn oli keskustalaisena elinkeinoministerinä yksi Sipilän luottopelaajista ennen siirtymistään Suomen Pankkiin 2017.
Nyt Rehn näkee, että tulevan hallituksen sopeuttamisurakka on jopa kovempi kuin Sipilän hallituksella.
– Seuraavan hallituksen haaste on karkeasti ottaen samaa mittaluokkaa tai ehkä vähän enemmänkin. Jos tavoite (yhdellä hallituskaudella) on 5–6 miljardin luokkaa, niin se on suurin piirtein sama tai jonkin verran enemmän kuin mitä Sipilän hallitus joutui tekemään julkisen talouden tasapainottamiseksi, Rehn sanoo IS:lle.
Rehn toimi elinkeinoministerinä Sipilän hallituksessa ennen siirtymistään Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi ja Suomen Pankin pääjohtajaksi. Rehnin seuraaja elinkeinoministerinä oli Mika Lintilä.
Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on Suomen Pankin arvion mukaan noin neljä prosenttia BKT:sta, mikä vastaa noin 13 miljardia euroa.
– Julkiseen talouteen tarvittaisiin vähintään noin kymmenen miljardin sopeuttamisohjelma, joka kannattaisi toteuttaa kahden hallituskauden kuluessa, Rehn evästää.
Valtiovarainministeriö on esittänyt yhdeksän miljardin euron kulukuuria kahdelle seuraavalle hallituskaudelle, joten Suomen Pankin ja Rehnin arvio tarvittavien toimien mittaluokasta on vielä ”rahtusen kovempi”.
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta, mutta keinoista ja mittaluokasta on suuria erimielisyyksiä.
Näkemykset vaihtelevat myös siitä, kuinka nopeasti menot ja tulot tulisi saada tasapainoon. Esimerkiksi vihreiden visiossa julkinen talous tasapainotettaisiin kolmen vaalikauden kuluessa eli vuoteen 2035 mennessä.
Rehn ei halua ottaa kantaa puolueiden vaaliohjelmiin, mutta toteaa, ettei tähänastisia julkisen talouden suunnitelmia voi pitää ”ainakaan liian kunnianhimoisina".
– Keskustelussa häiritsee jonkin verran se, että jotkut katsovat, että kasvu ratkaisee kaikki ongelmat eikä sopeuttamista tarvita, ja toiset katsovat, että leikkaukset riittävät, eikä kasvuun tai työperäiseen maahanmuuttoon tarvitse panostaa. On pään panemista pensaaseen, jos oletamme, että selviydymme nykyisellä väestönrakenteella ilman mittavaa työperäistä maahanmuuttoa.
Esimerkiksi Sdp ja vasemmistoliitto painottaisivat veronkiristyksiä, kun taas kokoomus tasapainottaisi taloutta etenkin leikkauksilla.
Perussuomalaisten keinovalikoimasta löytyy vain leikkauksia, eikä lainkaan veronkorotuksia ja puolue suhtautuu nihkeästi työperäiseenkin maahanmuuttoon.
Rehnin mukaan kansainvälinen tutkimus on päätynyt yleensä siihen, että talouden kasvun ja työllisyyden kannalta parhaimpiin tuloksiin päästään sellaisella yhdistelmällä, jossa on karkeasti ottaen kaksi kolmannesta menosäästöjä ja noin kolmannes veronkorotuksia.
– Verotuksen osalta olennaista on, miten se tehdään. On tarvetta tarkastella verotuksen rakennetta niin, että yrittämisen ja työn tekemisen kannustimia vahvistetaan ja veronkorotukset kohdistuisivat sellaisiin toimintoihin, jotka eivät heikennä talouden kasvua ja työllisyyttä.
Sipilän hallitus leikkasi rajusti myös koulutuksesta. Rehn jättäisi nyt koulutuksen leikkausten ulkopuolelle.
– Samaan aikaan myöskään koulutuksen kenttä ei voi olla uudistusten ulkopuolella eli kyse on paljolti siitä, miten koulutusta kehitetään, miten sen laatua parannetaan ja miten voimavarat kohdennetaan. Esimerkiksi ammatillinen koulutus ja siihen liittyen oppisopimuskoulutus on alue, jossa meillä on edelleenkin paljon saavutettavaa.
Talous on Suomen Pankin perjantaina julkaiseman ennusteen mukaan talvihorroksessa.
Ennusteessa todetaan, että sodan ja energiakriisin vuoksi lisääntynyt taloudellinen epävarmuus, voimakkaasti kiihtynyt inflaatio ja sen seurauksena nopeasti nousseet korot heikentävät kasvua.
Rehn sanoo ymmärtävänsä huolen asuntovelallisten kiristyvästä taloustilanteesta, mutta ei kannata ehdotusta asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamisesta. Rehnin mukaan korkovähennys ”tahtoo mennä asuntojen hintoihin”.
”Keskustelussa häiritsee jonkin verran se, että jotkut katsovat, että kasvu ratkaisee kaikki ongelmat eikä sopeuttamista tarvita.
Euroopan keskuspankki päätti torstaina nostaa yleisintä ohjauskorkoa eli liikepankkien talletuskorkoa puolella prosenttiyksiköllä kolmeen prosenttiin. Myös kahta muuta ohjauskorkoa nostettiin puolella prosenttiyksiköllä. Rehn oli tekemässä asiasta päätöstä EKP:n neuvoston jäsenenä.
Suomessa yleisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut nopeasti EKP:n koronnostojen johdosta.
12 kuukauden euribor käväisi viime viikolla lähes neljässä prosentissa, mutta oli laskenut torstaina 3,359 prosenttiin.
Asuntolainallisten kukkarossa EKP:n tuore koronnosto tarkoittanee sitä, että asuntolainojen korot kiristyvät edelleen.
Minkälaisiin korkotasoihin asuntovelallisten on syytä varautua?
– Korkoja on tosiaan nostettu, jotta kyettäisiin jarruttamaan inflaatiota ja vahvistamaan kansalaisten reaalista ostovoimaa. Olen hyvin tietoinen siitä, että korkojen nousu tuntuu ikävällä tavalla asuntovelallisen taloudessa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa tarkkaan, mille tasolle korot tulevat nousemaan. Se riippuu inflaation kehityksestä ja rahapolitiikan vaikutuksesta.
EKP jätti lausunnostaan pois siinä aiemmin olleen maininnan tarpeesta nostaa korkoja tulevaisuudessa ”merkittävästi”.
Rehnin mukaan nyt ollaan ”ainakin hyvin lähellä sitä tilannetta, että EKP:n ohjauskorko rajoittaa sillä tavalla kokonaiskysyntää ja kiristää rahoitusoloja, että se tukee inflaation hidastumista.”
Rehnin mukaan rahapolitiikan päätökset tehdään siitä näkökulmasta, että inflaatio saadaan vakautettua keskipitkällä aikavälillä kahteen prosenttiin. Inflaatio on Rehnin mukaan yhä liian nopeaa, tämän vuoden ennuste on vähän yli viisi prosenttia.
EKP joutuu ottamaan huomioon myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.
Korkojen nousu on aiheuttanut jo rytinää pankkisektorilla. Yhdysvalloissa kaatui Silicon Valley Bank ja Euroopassa ongelmiin on ajautunut sveitsiläinen pankkijätti Credit Suisse, joka on kertonut lainaavansa yli 50 miljardia euroa maan keskuspankilta.
Rehnin mukaan olennaista on, että euroalueen pankkien puskureita on vahvistettu merkittävästi finanssikriisin jälkeen.
– Vakavaraisuus on parantunut ja pankeilla on hyvä maksukyky. Pystymme tarvittaessa tarjoamaan likviditeettiä euroalueen rahoitusjärjestelmälle.
