Suomi on nyt todella lähellä Nato-jäsenyyttä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti perjantaina, että Turkki aloittaa Suomen jäsenyyden ratifiointiprosessin parlamentissa. Hän toivoo ratifioinnin toteutuvan ennen toukokuun vaaleja.
Ratifioinnin kanssa viivytellyt Unkari puolestaan aikoo käsitellä Suomen ratifiointia maaliskuun lopussa. Pääministeri Viktor Orbanin johtama Fidesz-puolue kertoi perjantaina tukevansa Suomen jäsenyyttä 27. maaliskuuta järjestettävässä äänestyksessä.
Lue lisää: Erdogan: Turkki ryhtyy ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyttä – Niinistö muistutti Ruotsista
Kun viimeiset maat ovat ratifioineet, ei matka ole enää pitkä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu seuraavaksi Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen. Tässä Stoltenberg tuskin viivyttelee, kun näyttää siltä, että Ruotsilla menee vielä aikansa Turkin kanssa.
– Jos olisi selkeästi näköpiirissä, että Ruotsi tulisi muutamien päivien viiveellä, niin silloin voitaisiin ehkä tällaista yhtäaikaisuutta pyrkiä tekemään, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä spekuloi.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtorin Iro Särkän mukaan ratifioinnin jälkeen matka ei ole enää pitkä Natoon.
Särkkä huomauttaa, että lisäksi tasavallan presidentin Sauli Niinistön tulee vahvistaa liittymissopimuksen voimaansaattamista koskeva laki, minkä jälkeen Suomen liittymisasiakirja voidaan tallettaa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan.
– Sitten peli on Suomen osalta selvä. Kun talletus Yhdysvaltain hallitukselle on annettu, tulee liittymissopimus Suomessa voimaan.
Kun talletus Yhdysvaltain hallitukselle on annettu, tulee Suomesta tällöin Naton jäsen.
Edes eduskuntavaalit tai hallitusneuvottelut eivät hidastaisi talletusprosessia, sillä sen voi suorittaa Stoltenbergin kutsun jälkeen esimerkiksi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala.
