IS:n tiedot: Suomi pääsemässä Naton jäseneksi lähi­viikkoina – Ruotsia ei ehdittäisi odottaa

IS:n tietojen mukaan on todennäköistä, että Suomi kutsutaan Naton jäseneksi lähiviikkoina. Ruotsia ei enää odoteta, mikäli ratifioinnit saadaan kasaan ennen Ruotsia.

Pidetään erittäin todennäköisenä, että Turkin presidentti Recep Tyyip Erdogan olisi täyttämässä lupauksensa Suomen Nato-jäsenyyden ratifioimisesta perjantaina. Tämän jälkeen Turkin parlamentissa menee noin parhaimmillaan muutama päivä, että Suomen ratifiointi saadaan toteutettua, IS:lle arvioidaan.

Turkille on sisäpoliittisesti tärkeää, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö käy henkilökohtaisesti Turkissa tapaamassa Erdoganin.

IS:n tietojen mukaan ratkaisevia Turkin myöntymisessä ovat olleet Suomen ulkopoliittiset tapaamiset Turkin kanssa vuoden­vaihteesta alkaen. Tärkein seikka on ollut se, että Turkki on katsonut Suomen toteuttaneen kolmi­kanta­sopimuksen ehdot.

Jäljelle jää Unkarin ratifiointi. IS kertoi aiemmin keskiviikkona, että Unkari ei erota Suomen ja Ruotsin hakemuksia toisistaan. Siksi se ei todennäköisesti ehdi ratifioida Suomen jäsenyyttä ennen Turkin ratifiointia. Unkari on kuitenkin luvannut, että se ei ole viimeinen, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet samaan aikaan.

Unkarin ratifiointien odotetaan tapahtuvan joko 27. maaliskuuta alkavalla viikolla tai 3. huhtikuuta alkavalla viikolla.

Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi kutsuttaisiin Naton jäseneksi lähiviikkoina, siis viimeistään huhtikuun alussa.

Ruotsin tilanne on IS:n tietojen mukaan monimutkaisempi. Kulisseissa uskotaan, että Ruotsi kutsutaan Naton jäseneksi Vilnan heinäkuun huippu­kokoukseen mennessä.

Yksi virstanpylväs Ruotsille on todennäköisesti kesäkuussa, kun maan uusi terrorismi­lain­säädäntö astuu voimaan. Tämän ajatellaan olevan Turkille eräänlainen kynnyskysymys.

Tällä aikataululla myös Ruotsi olisi toiveiden mukaan Naton jäsen ennen Naton Vilnan huippukokousta kesäkuussa. Ruotsin pääsyä Naton jäseneksi Vilnan huippu­kokoukseen mennessä pidetään senkin takia todennäköisenä, että mikäli myös Ruotsi ei olisi Naton jäsen siihen mennessä, ainoastaan Naton avoimien ovien politiikan uskottavuus kärsisi. Tämä lähettäisi myös signaalin Venäjälle siitä, että lännen rivit rakoilevat.

Suomi tavoitteli Ruotsia mukaan loppuun asti, mutta IS:n tietojen mukaan Ruotsin mukana oleminen ei ollut enää loppu­taipaleella Suomen käsissä. Suomessa ei katsottu mahdolliseksi, että Ruotsia voidaan jäädä odottamaan, jos Turkki tekee päätöksensä Suomen Nato-ratifioinnista.

Suomi oli IS:n tietojen mukaan sopinut aiemmin Ruotsin kanssa, että Suomi ja Ruotsi veisivät Natoon liittymistä koskevat asiakirjat yhdessä Washingtoniin. Maiden sisäiset prosessit oli ajoitettu niin, että matka Washingtoniin voitaisiin tehdä yhdessä ja maista tulisi näin konkreettisesti samaan aikaan Naton jäseniä.

Tämä ei mitä todennäköisimmin enää olisi mahdollista. Jos Suomi saa kaikki ratifioinnit kasaan, se vie liittymis­asiakirjan Washingtoniin ennen Ruotsia. Virallisia päätöksiä asiasta ei kuitenkaan ole tehty.

Lisäksi Nato-taipaleen kannalta toinen ratkaiseva päivämäärä lähestyy.

Presidentti Niinistö on luvannut sinetöidä Nato-lain, eli Washingtonin sopimuksen, presidentin esittelyssä ennen eduskuntavaaleja. Virallista päivämäärää tälle ei ole vielä annettu.

Niinistö väläytti Yhdysvaltain-vierailunsa aikana tapaavansa Suomen hallituksen Nato-lakiin liittyen 23. maaliskuuta, eli ensi viikolla.

Vaikka presidentin esittelyn virallista päivämäärää ei ole ilmoitettu, on selvää, että myös Nato-lain sinetöinti on aivan kulman takana.