Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksesta äänestäminen lykkääntyy jälleen Unkarin parlamentissa.
Lue lisää: Unkari lykkäämässä jälleen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia
Maan varapääministeri Zsolt Semjén esittää ensi viikolle 20. maaliskuuta kaavaillun äänestyksen siirtämistä.
IS on nähnyt Semjénin kirjeen, jossa tämä perustelee Nato-äänestyksen lykkääntymistä vedoten ”pitkittyneisiin keskusteluihin Euroopan komission kanssa”.
Kirjeessä sanotaan ”20.3.2023 alkavan viikon täysistunto perutaan ja sen sijaan se kutsutaan koolle kahden viikon täysistuntomuodossa 27.3.2023 ja 3.4.2023. Muissa asioissa esityslistan muutos ei ole tarpeen”.
Unkarin parlamenttia lähellä oleva lähde kertoo IS:lle, että Euroopan komissio on pyytänyt Unkarin parlamentilta muutoksia liittyen lakeihin, jotka muun muassa koskevat korruption vastaisia toimia ja tulo- ja omaisuusilmoituksia.
Lähteen mukaan parlamentti odottaa, hyväksytäänkö Brysselissä lakiehdotus. Jos lakeihin täytyy tehdä muutoksia, näin parlamentilla on aikaa tehdä muutokset.
Laeista on tarkoitus äänestää ensi viikolla.
– Tällä ei ole mitään tekemistä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointien kanssa. Kyse on kotimaan lakien hyväksymisestä, lähde sanoo.
– Kyse on enintään kahden viikon viivästyksestä, hän jatkaa.
Lähde vakuuttaa, että ratifioinnit tapahtuvat kyllä. Sen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnit pitkittyisivät aidosti vain, jos Unkarin parlamentin oppositio muuttaisi mieltään.
Tiivistetysti kyse olisi siis siitä, että Unkari asettaisi sisäpoliittiset asiat ulkopolitiikan edelle.
Unkarin parlamentin varapuhemiehen Csaba Henden johtama valtuuskunta vieraili Suomessa eduskunnassa viime viikolla.
Valtuuskunta kertoi Unkarin tukevan Suomen Nato-jäsenyyttä. Varapuhemies Henden mukaan koko parlamentti yhtä puoluetta lukuunottamatta on Suomen Nato-jäsenyyden puolella.
Lue lisää: Unkari tukee Suomen Nato-jäsenyyttä – ratifioinnin aikataulu yhä hämärän peitossa
Varapuhemies Hende sanoi tuolloin, että asia on parlamentin jäsenten käsissä. Hänen mukaansa ratifiointiprosessiin ei liity mitään poikkeuksellista, vaikka se on kestänyt huomattavasti pidempään kuin muissa Nato-maissa.
Unkarin valtuuskunnan jäsen Ernő Schaller-Baross sanoi IS:lle viime viikolla Unkarin toivovan, että muut maat eivät puuttuisi Unkarin sisäpolitiikkaan.
Lue lisää: Unkarin valtuuskunnan jäsen paljastaa Suomen-vierailun syyn: Tätä unkarilaiset poliitikot pelkäävät
– Yhä uudelleen ja uudelleen arvojamme kyseenalaistetaan: olemmeko hyviä eurooppalaisia tai olemmeko hyviä Naton jäseniä? Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, niin kyllä se herättää kysymyksen siitä, että jatkuvatko nämä Unkaria kohtaan osoitetut syytökset samalla tasolla.
– Sitä unkarilaiset poliitikot pohjimmiltaan pelkäävät. Kyllä, me tuemme Nato-jäsenyyttänne. Mutta haluamme, että keskustelette kanssamme asioista, Schaller-Baross sanoi.
– En usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi tulee enää viivästymään. Olemme sanoneet aiemminkin, että emme ole viimeinen maa, joka ratifioi jäsenyytenne. Ymmärrämme täysin Suomen ja Ruotsin toiveen liittyä Naton jäseniksi tässä maailman tilanteessa, hän arvioi tuolloin.
Unkari on painottanut, että se ei yhdistä Nato-keskustelua oikeusvaltiokeskusteluun. Tutkijat ovat kuitenkin olleet asiasta eri mieltä.
Esimerkiksi eräät unkarilaistutkijat ovat luonnehtineet prosessia poliittiseksi teatteriksi.
