Pääministeri Sanna Marin (sd) on saanut kritiikkiryöpyn lausuttuaan Kiovassa perjantaina, että Suomen vanhenevien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan voitaisiin keskustella.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viestitti sähköpostitse IS:lle, että ”asiasta ei ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta".
Marin toistaa IS:lle lähettämässään viestissä, että ”hävittäjien osalta Suomi saa korvaavaa kalustoa lähivuosina ja siksikin poistuvan kaluston jatkokäytöstä on käytävä keskustelua”.
– Asiasta ei ole tehty linjauksia tai päätöksiä ja Suomen on tarkasti arvioitava mahdollisia ratkaisuja myös geopoliittisen sijaintimme ja omien puolustustarpeidemme kautta.
Marinin mukaan ”Ukraina tulee tarvitsemaan myös apua ilmapuolustuksen osalta ja hävittäjäkeskustelu tulee olemaan osa tätä laajaa kysymystä”.
– Nostin asian esille myös Münchenin turvallisuuskonferenssissa ja edellisen Eurooppa-neuvoston yhteydessä. Mielestäni Suomella voisi olla osana kumppanimaiden yhteisöä kyvykkyyttä auttaa Ukrainaa ilmapuolustuksen vahvistamisessa.
Alla olevassa ikkunassa näkyvältä videolta näet Sanna Marinin ja Maria Ohisalon tiedotustilaisuuden perjantaina Kiovassa. Marin kommentoi Hornet-hävittäjiä videon kohdassa 14.30.
Tammi- ja helmikuun ajan puolustusministerinä toiminut Mikko Savola (kesk) ampuu alas Marinin puheet Hornet-hävittäjien tarjoamisesta Ukrainalle.
– Täysin mututuntumalla heitetty avaus. Pääministerin pitäisi ymmärtää, että jos hän menee Ukrainaan ja puhuu näitä ääneen, se ymmärretään lupauksena. Tällaisia ei pitäisi tuossa asemassa olevan ihmisen päästää suustaan, Savola kommentoi.
Savolan mukaan hänen ministeriaikanaan ei puhuttu hävittäjien luovuttamisesta Ukrainalle.
– Kun kävin oman kollegani Oleksi Reznikovin (Ukrainan puolustusministeri) kanssa kahdenvälistä keskustelua kansainvälisten kokousten yhteydessä, olin hyvin tarkka siinä, että mitä lupasin, niin se sinne myös lähti.
– Jopa ne Leopard-keskustelut, joita käytiin suomalaisten kansanedustajien toimesta, levisivät maailmalle lupauksina ja niitä joutui aika paljon oikomaan. Jos pääministeri puhuu vailla faktatietoa, se on vakava paikka, Savola lisää.
Puolustusministerinä alkuvuodesta toiminut Mikko Savola kyselee Marinin suhteellisuudentajun perään.
Savola huomauttaa, ettei ”MiG-lentäjä hyppää noin vain Hornetin puikkoihin”.
– Taistelulentäjän koulutus ottaa vuosia, muistaakseni noin kuusi vuotta on koulutus. Tätä tietoa pääministerikin saisi halutessaan puolustushallinnosta.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ei pidä Marinin ajatusta Hornet-hävittäjien luovuttamisesta kovin järkevänä.
– Hornetit poistuvat Suomen käytöstä vasta muutaman vuoden kuluttua, kun taas Ukraina tarvitsee apua juuri nyt. Se olisi tietysti toinen asia, jos syntyisi kansainvälinen koalitio F/A-18-hävittäjien ympärille, samantapainen kuin Leopard-hanke, mutta tällaista ei tietääkseni ole vireillä.
Halla-ahon mukaan ”tällaisissa lausunnoissa on se ongelma, että maailmalla niitä ei välttämättä ymmärretä impulsiivisiksi päähänpistoiksi vaan ennalta harkituiksi puheenvuoroiksi ja lupauksiksi”.
– Kun ne eivät sitten toteudukaan, se heikentää Suomen uskottavuutta.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) ei halunnut kommentoida Marinin avausta.
Jussi Halla-ahon mielestä Marin on tottunut siihen, että kaikki, mitä hän suustaan päästää, kehutaan mediassa rohkeaksi ja raikkaaksi. Halla-ahon mukaan ”tämä ehkä rohkaisee häntä yhä hurjempiin suorituksiin”.
Myös puolustusvaliokunnan jäsen Joonas Könttä (kesk) sanoo, että Ukrainassa Marinin lausunnot koetaan vahvoiksi signaaleiksi.
– Ikään kuin annetaan ymmärtää, mutta ei ymmärretä antaa. Se on vaarallista, näin ei tule toimia. Suomella on se maine, että mitä me sanomme, se pidetään.
Helmikuun lopulla kerrottiin, että Suomi lähettää Ukrainan avuksi kolme Leopard 2 -raivauspanssarivaunua. Suomi on lähettänyt Ukrainaan yhteensä kolmetoista apupakettia.
Oliko panssarituki riittävää?
– Tämä oli tähän tilanteeseen se, mitä tarvittiin. Suurin tarve (Ukrainalla) on ilmatorjuntakyvyssä ja ammusten riittävyydessä. Meillä pitää olla aina mietittynä, miten teemme korvaavat hankinnat, Savola vastaa.
Voiko apu vielä täydentyä?
– Sen arvion tekevät ne, kenellä on päätösvaltaa. Pitää muistaa, että nämä eivät ole heti käytössä. Jos tänään tehdään päätös, vaunut eivät ole rintamalla huomenna, Saksa on arvioinut, että aikaisintaan maaliskuun lopussa näitä voisi olla siellä käytössä.
Halla-ahon mukaan riittävää on sellainen apu, joka johtaa Venäjän tappioon.
– Sota on paljastanut sen, että Suomen ja Euroopan varastotilanne ja tuotantokapasiteetti eivät vastaa aikamme tarpeisiin. Näkisin, että poliittinen tahto on Suomessa kohdallaan, ja Ukrainaan lähetetään kaikki, mikä irti lähtee.
Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Hryhoriy Nemyria sanoi torstaina Helsingissä EPP:n kokouksen yhteydessä Ukrainan tarvitsevan etenkin taistelupanssarivaunuja ja pitkän kantaman ohjuksia.
Lisäksi Nemyria viittasi ilmapuolustuksen tarpeeseen ja mainitsi Venäjän käyttävän sodassa myös hypersoonisia ohjuksia, joita vastaan Ukraina on suojaton.
– Se on reikä, joka on täytettävä tarvittavilla ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmillä, joista osa on jo tulossa.
Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Hryhoriy Nemyria toi soraäänen EPP:n kokoukseen. Nemyria sanoi olevansa hieman ärsyyntynyt siitä käsityksestä, että kyseessä olisi sota Ukrainasta. Nemyria painotti, että sodassa on kyse Euroopan sodasta, sillä Putin haastaa ja uhkaa Eurooppaa projektina ja eurooppalaista elämäntapaa.
11.3. kello 15.35: Tarkennettu Oleksi Reznikovin olevan yhä Ukrainan puolustusministeri.