Suomalaiset kotitaloudet saattavat joutua tekemään kalliita energiaremontteja lähivuosina, mikäli Euroopan unionin valmistelema rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi (EPBD) menisi läpi sellaisenaan kuin Euroopan komissio kaavailee.
Kiinteistöliiton mukaan tämä tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaan asuntoon.
Komission joulukuussa 2021 tekemän ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa ja vuonna 2033 vähintään E-luokkaa.
Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotus on komission esitystä kunnianhimoisempi, sillä valiokunta velvoittaisi kaikkia rakennuksia saavuttamaan energiatehokkuudessa D-tason vuoteen 2033 mennessä.
IS teki soittokierroksen viidelle suurimmalle puolueelle ja kysyi, mitä nämä ajattelevat energiaremonteista.
– EU:n harhailu tällaisissa asioissa sapettaa, Annika Saarikko sanoo.
Keskusta
Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan esitys ”noudattelee nykykomission toiminnan henkeä”.
– On selvää, että emme hyväksy tätä. Ei ole ensimmäinen komission laatima esitys, joka on Suomen kannalta hankala ja aiheuttaa meissä oikeutetusti vastareaktion. EU:n harhailu tällaisissa asioissa sapettaa, Saarikko sanoo.
Saarikko huomauttaa, että Suomessa ja maailmassa energian hinnat ovat jo nyt sellaisia, että ”energian säästäminen kiinnostaa lähtökohtaisesti jokaista ihmistä ilman direktiivejä ja asetuksiakin”.
”Ei ole ensimmäinen komission laatima esitys, joka on Suomen kannalta hankala.
– Olemme jo tehneet energiatehokkuutta tukevia kansallisia toimia, jotka perustuvat kannusteisiin. Näistä erityisesti öljykattiloiden muutostuki on ollut erityisen suosittu ja paljon käytetty, mutta meillä on myös selkeitä muita energia-avustuksia, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää. Meillä on jo tehty kansallisia päätöksiä, jotka perustuvat tukiin ja kannusteisiin.
EU:n esitykseen tarvitaan Saarikon mielestä kullekin jäsenmaalle mahdollisuus omaan liikkumavaraan.
– Tämä on asia, jossa EU:n pitää ymmärtää, että kansalaisten täytyy itse voida päättää siitä, miten he parantavat energiatehokkuutta. Energiatehokkuus on tärkeä asia, jota suomalaiset tekevät jo. Tämänkaltaiset esitykset ovat omiaan lisäämään ihmisten ärtymystä EU:ta kohtaan. Nyt tarvitaan aimo annos maalaisjärkeä.
– Suomessa ei riitä sen paremmin rahaa, materiaaleja kuin tekijöitäkään tuollaisiin hankkeisiin, Riikka Purra tylyttää.
Perussuomalaiset
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, ettei perussuomalaiset pidä energiaremontteja järkevänä.
– Perussuomalaiset vastustaa sekä EU:sta tulevaa että kansallista järjetöntä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Energiaremonttien vaatiminen on jälleen esimerkki toimenpiteestä, joka on taloudellisesti ja muutenkin sellainen, Purra viestittää.
– Suomessa ei riitä sen paremmin rahaa, materiaaleja kuin tekijöitäkään tuollaisiin hankkeisiin. Sinivalkoisen siirtymän linjamme korostaa teknistaloudellisesti järkeviä energia- ja ilmastopoliittisia toimenpiteitä.
Purra sanoo, että julkisen talouden ankea tila on välttämättä huomioitava, kuten myös kotitalouksien heikko ostovoima ja yleinen suuri inflaatiopaine.
”Suomessa ei riitä sen paremmin rahaa, materiaaleja kuin tekijöitäkään tuollaisiin hankkeisiin.
– Malli ei ole toteuttamiskelpoinen, vaan arkielämälle vieras, Antti Lindtman tyrmää.
Sdp
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää mallin.
– Malli ei ole toteuttamiskelpoinen, vaan arkielämälle vieras. Tavoite asumisen ja päästöjen vähentämisestä on aivan oikea. Mutta tämä on esitys, joka ei edes perustu todellisiin päästöihin vaan luokitteluun, joka johtaisi kohtuuttomiin tilanteisiin, hän toteaa.
Lindtmanin mukaan mallin toteutuminen sellaisenaan johtaisi pahimmillaan ennenaikaisiin remontteihin, jotka lisäisivät ympäristökuormaa ja materiaalien käyttöä. Tämä voisi myös johtaa rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen.
”Malli ei ole toteuttamiskelpoinen, vaan arkielämälle vieras.
– Tässä pitää jättää jäsenmaille paljon enemmän liikkumavaraa sen sijaan, että yritetään kaavamaisesti koko EU:n tasolla luokitella talot, jotka on remontoitava riippumatta siitä, mikä talojen todellinen tilanne on. Jäsenmaille täytyy jättää mahdollisuus hakea parhaat ja kustannustehokkaat keinot.
Hän sanoo, että ”pitäisi huomioida todelliset päästöt, ei ainoastaan energiankulutusta”.
– Suomessa ylivoimaisesti suurin osa sähköstä on jo päästötöntä. Ei pidä tuijottaa ainoastaan energiankulutusta, vaan pitää huomioida se, että esimerkiksi sähköntuotanto on Suomessa jo pitkälti päästötöntä.
– Kokoomus ei voi hyväksyä tällaista sääntelyä. Tämä on täysin epätarkoituksenmukaista, Heikki Autto tyrmää.
Kokoomus
– Kokoomus ei voi hyväksyä tällaista sääntelyä. Tämä on täysin epätarkoituksenmukaista. EU on Suomelle valtavan tärkeä, eikä EU:n pitäisi käyttää toimivaltaansa väärin laajentaessaan sitä tämmöisille sektoreille, joissa yhteisestä eurooppalaisesta sääntelystä ei ole mitään hyötyä, vaan päinvastoin haittaa, kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sanoo.
Autto muistuttaa, että Suomi on pohjoinen ja kylmä maa, jossa energiatehokkuudella on muutenkin erityinen merkitys.
– Suomessa energiaa ei ole koskaan tuhlattu, koska sillä on ihmisille arjen kustannuksia isosti lisäävä vaikutus jo aiemmin.
”Suomen ei pidä tämmöistä hyväksyä. Tämä pitää pystyä estämään.
– Ja että EU-sääntelyn kautta lähdettäisiin vyöryttämään tämmöisiä miljardikustannuksia suomalaisille kotitalouksille, taloyhtiöille ja veronmaksajille, on tämä täysin epätarkoituksenmukaista. Suomen ei pidä tämmöistä hyväksyä. Tämä pitää pystyä estämään.
Auton mukaan Suomen tulevan hallituksen täytyy ottaa sekä tässä että muissa asioissa erityisen aktiivinen ote EU-vaikuttamiseen, jotta tunnistetaan Suomen erityispiirteet ja pystytään valvomaan Suomen ja suomalaisten etua. Hän sanoo, että energiatehokkuuden parantamisen pitää tapahtua järkevällä tavalla.
– Minusta ei lähtökohtaisesti kuulosta kustannustehokkaimmalta tavalta saavuttaa energiatehokkuutta niin, että meillä on hyvin yksityiskohtaisia sitovia toimenpidevaatimuksia, ja niiden toteuttamiseen sitten uusia rahallisia tukia, Atte Harjanne perustelee.
Vihreät
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne painottaa, että energiatehokkuus ylipäätään on hyvä asia ja siihen on hyvä olla kannustimia.
– Mutta muistan, että tätä on talousvaliokunnassa aikanaan käsitelty ja ongelma on se, että tästä puuttuu vaikutusarvio. Kysymys kuuluu, että mikä tämän sääntelyn tosiasiallinen lisä on siihen, että energia on kallistunut ja energiatehokkuudelle on jo nyt pääsääntöisesti taloudelliset perusteet, Harjanne huomauttaa.
Harjanteen mukaan kyseisen sääntelyn suhteen pitäisi olla hyvin varma siitä, että se tuottaa kustannustehokkaasti sitä vaikuttavuutta, jota säännöstelyllä haetaan.
– Jos tehdään hirveän yksityiskohtaista sääntelyä, niin riskinä on saada vain vähän hyötyä suhteessa siihen, mitä se mahdollisesti maksaa.
”Jos tehdään hirveän yksityiskohtaista sääntelyä, niin riskinä on saada vain vähän hyötyä siihen, mitä se mahdollisesti maksaa.
Päämäärä on Harjanteen mukaan todella tärkeä, mutta hän ei ole vakuuttunut siitä, onko ehdotettu energiaremonttisääntely nykyisessä muodossaan perusteltu keino.
Harjanteen mukaan energiatehokkuus on järkevä toimi, kun se maksaa itsensä takaisin: rahaa menee jatkossa vähemmän energiakustannuksiin.
– Minusta ei lähtökohtaisesti kuulosta kustannustehokkaimmalta tavalta saavuttaa energiatehokkuutta niin, että meillä on hyvin yksityiskohtaisia sitovia toimenpidevaatimuksia, ja niiden toteuttamiseen sitten uusia rahallisia tukia.
Euroopan unionin neuvosto ei kannata ehdotusta, jossa energiatehokkuusvaatimuksia ulotettaisiin jo olemassa oleviin asumiseen tarkoitettuihin rakennuksiin.
Euroopan parlamentti äänestää direktiivin sisällöstä ensi viikolla.
Parlamentin käsittelyn jälkeen esitys etenee Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston kolmikanta eli trilogi-neuvotteluihin, joista päätöstä voidaan odottaa Haakanan mukaan todennäköisesti syksyllä.
Sen jälkeen edessä on vielä direktiivin velvoitteiden vieminen kansalliseen lainsäädäntöön. Aikaisintaan direktiivin velvoitteita alettaisiin soveltaa jäsenmaissa vuonna 2026.
