Puheenjohtaja, potentiaalinen tuleva pääministeri Petteri Orpo (kok) asetti eilen kokoomuksen ensimmäisen kynnyskysymyksen ensi vaalikauden hallitustyöhön osallistumisesta.
– Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka ei uskottavasti sitoudu VM:n suosittamaan talouden tasapainotavoitteeseen. Hallitsemattoman velkaantumisen katkaisu on meille kynnyskysymys, Orpo twiittasi.
Orpo kertoi IS:lle, miksi 6 miljardin sopeutus ensi vaalikaudella on kokoomukselle kynnyskysymys.
– Jos emme saa taloutta kuntoon, se vaarantaa meidän hyvinvointipalvelut. Ei kaukana tulevaisuudessa, vaan lähitulevaisuudessa. Korot nousevat, rakenteellinen alijäämä on 10 miljardia euroa. Kaikki hyvät asiat – koulut, päiväkodit, poliisien palkkaaminen, vanhustenhoito – romuttuvat, jos talous ei ole kunnossa.
– Meillä ei ole varaa tämänkaltaiseen elintasoon. Kuten presidentti Sauli Niinistö sanoi, elämme sellaisessa hyvinvoinnissa, johon meillä ei ole varaa. Sen takia tämä on kynnyskysymys, että saadaan taattua suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
– Ei minulle ole iloinen asia päästä tekemään säästöjä, vaan se, että meidän pitää saada Suomen talous kuntoon. Jos puolueet eivät sitoudu sopeutukseen, he ovat valmiita leikkaamaan palveluista ja elämään lasten piikkiin. Jos Sdp tai perussuomalaiset sitoutuvat sopeutukseen, heidän pitää pystyä kertomaan keinonsa, miten tavoitteeseen päästään, Orpo totesi.
Kokoomus on myös sanonut, että erityissuojeluksessa ovat koulutus, puolustus, oikeuslaitos ja turvallisuus, mutta kynnyskysymyksiksi ne eivät ole nousseet.
Koulutus, puolustus, oikeuslaitos ja turvallisuus ovat aiemman lupauksen mukaan olleet kokoomuksen erityissuojeluksessa ensi vaalikaudella. Nyt Petteri Orpo nimesi huomattavasti kovemmaksi puolueen kynnyskysymykseksi talouden sopeuttamisen kuudella miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeriö (VM) on arvioinut sopeutumistarpeeksi 9 miljardia euroa kahden vaalikauden aikana. VM:n mielestä sopeutuksesta pitäisi tehdä 6 miljardia euroa ensi vaalikaudella ja 3 miljardia seuraavalla vaalikaudella.
Orpo itse kertoi Sdp:n Demokraatti-lehdelle eilen aamulla ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi vähintään 4,5 miljardia euroa, ja tarkensi myöhemmin kokoomuksen sopeutuksen olevan mallia 6+3, kuten VM on esittänyt.
– Perehdyimme silloin VM:n esitykseen, ja sopeutuksen pitää olla etupainotteinen. Olemme päätyneet siihen, että VM:n 6+3 on oikea. Ja se on sama, mikä meidän talousohjelmassa on, Orpo sanoi.
– Tämä ei ole pelkkää säästämistä. Ilman talouskasvua tästä ei tule mitään. Veronkorotuksia ei voi käyttää. Se on yrityksiltä pois, työpaikoista pois, ihmisten ostovoimasta pois, jos veroja korotetaan. Siksi niitä voi käyttää hyvin vähän, Orpo jatkoi.
Puolueilla ei ole juuri lainkaan kynnyskysymyksiä tulevaan hallitukseen osallistumisesta, ja vaaliohjelmien miljardisopeutukset ovat melko ympäripyöreitä.
Esimerkiksi Sdp:n vaaliohjelmassa sopeutustarve on 3,5–6 miljardia euroa ensi vaalikaudella. Tästä 1,5–3 miljardia tulisi työllisyyden parantumisesta, veronkiristyksillä 1,4–1,8 miljardia euroa, yritystuista olisi tiristettävissä yli puoli miljardia ja 400 miljoonan euron säästöt saataisiin julkisista hankinnoista, matkoista ja tilankäytöstä.
Varapuheenjohtaja Matias Mäkysen (sd) mukaan sopeutus ei ole kynnyskysymys kellekään.
– Kahden vaalikauden tasapainotus ei ole sinällään kynnyskysymys, koska kaikki puolueet tuntuvat olevan siitä samaa mieltä. Kyllä me olemme sitoutuneet siihen, että kahden vaalikauden aikana julkinen talous tasapainotetaan, mutta meillä on paljon laajempi valikoima kuin leikkaukset ja veronkorotukset.
– Kokoomuksen kannattaa miettiä ensin, mitä mieltä he itse ovat. Varmaan he yrittävät näyttää kovilta, kun ovat pakitelleet jokaisesta leikkauskohteesta. Kun kysytään, että leikataanko sotesta, kokoomus kertoo, että eivät aio leikata sotesta. Kovisteluteatterilta nyt näyttää, Mäkynen luonnehti kokoomuksen kynnyskysymystä.
Sdp:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan kaikki puolueet ovat sitoutuneet talouden tasapainottamiseen. Mäkynen kaipasi kokoomukselta tietoja, mistä se itse on leikkaamassa.
Sdp:n ainoa ehto hallitusyhteistyölle on se, että Sdp ei osallistu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat rajanneet perussuomalaiset ulos hallitusyhteistyöstä.
Varsinaisia kynnyskysymyksiä Sdp ei ole asettanut. Vaaliohjelman mukaan Sdp ei leikkaa sosiaalietuuksista, koulutuksesta ja sotepalveluista.
– Se nähdään järkeväksi, että ei lyhytaikaisia säästöjä haeta, jotka aiheuttavat suurempia menoja tulevaisuudessa. Emme ole asettaneet kynnyskysymystä näistä, että emme voisi neuvotella, Mäkynen sanoi.
– Ainoa asia on, että perussuomalaisten kanssa ei samaan hallitukseen. Siinä on kysymys arvokysymyksistä ja ihmiskuvasta, joista neuvotteleminen on huomattavasti vaikeampaa. Taloudesta voi neuvotella. Kysymys on lopulta kokonaisuudesta, Mäkynen jatkoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps) ei vastannut IS:n soittopyyntöön.
Perussuomalaisten vaaliohjelmista tai Purran puheista ei löydy selkeitä kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumisesta.
– Olen sanonut, että perussuomalaiset ei lähde sellaiseen hallitukseen, joka ei merkittävästi kiristä Suomeen saapuvaa haitallista maahanmuuttoa. Siihen lasketaan sellainen maahanmuutto, joka on julkiselle taloudelle rasite. Minkälaista neuvotteluvaraa tässä on, se tietenkin selviää sitten tunnusteluissa ja hallitusneuvotteluissa, Purra muun muassa sanoi tammikuussa IS:lle.
Perussuomalaisten talousohjelmassa ei ole euromäärää sopeutuksesta, mutta puolue on valmis leikkaamaan eri hallinnonaloilta 2–4 prosenttia, pois lukien opetus, hoitoala, armeija ja poliisi.
Myöskään keskustalla ei ole kynnyskysymyksiä. Keskustan vaaliohjelmassa ensi vaalikauden sopeutustarve on 4,5–5,5 miljardia euroa.
Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jolla on pitkä lista kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumisesta. Vasemmistoliiton kynnyskysymyksiä ovat esimerkiksi se, että perusturvaa ei heikennetä, koulutuksen on pysyttävä maksuttomana ja siihen on satsattava lisäeuroja, työehtosopimusten yleissitovuus pysyy, kuten myös laki, joka kieltää ydinräjähteiden tuonnin ja varastoinnin Suomen maaperällä.
Vihreät on puolestaan sanonut, että se ei lähde hallitukseen, jossa koulutuksesta leikataan euroakaan. Vihreiden mukaan puolue ei ole mukana myöskään hallituksessa, jossa ilmastoimia aletaan jarruttaa tai peruuttaa.