Unkarin parlamentin varapuhemiehen Csaba Henden johtama valtuuskunta vieraili Suomessa keskiviikkona. Valtuuskuntaan kuuluivat myös kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Németh sekä Euroopan parlamentin jäsenet Enikő Győri ja Ernő Schaller-Baross.
Lue lisää: Unkarilaiset eivät asettaneet ehtoja Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnille – aikataulu jäi auki
Nyt Ernő Schaller-Baross kertoo IS:lle valtuuskunnan vierailun tärkeimmästä päämäärästä, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin aikataulusta, unkarilaisten poliitikkojen suurimmasta huolesta sekä vastaa spekulaatioihin siitä, onko pääministeri Viktor Orbanilla yhteyksiä Vladimir Putiniin.
Unkari on lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia maansa parlamentissa useaan otteeseen. Joulukuussa kerrottiin, että EU jäädyttää Unkarin EU-rahoitusta 6,3 miljardin euron edestä. Syynä on oikeusvaltioperiaatteiden rikkominen.
Vaikka Unkarin poliitikot ovat vakuuttaneet, että Unkari ei yhdistä Nato-keskustelua oikeusvaltiokeskusteluun, esimerkiksi useat tutkijat ovat olleet asiasta eri mieltä.
– Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, niin kyllä se herättää kysymyksen siitä, että jatkuvatko nämä Unkaria kohtaan osoitetut syytökset samalla tasolla. Sitä unkarilaiset poliitikot pohjimmiltaan pelkäävät, sanoo Unkarin valtuuskunnan jäsen Ernő Schaller-Baross.
Mikä on valtuuskuntanne vierailun tärkein päämäärä?
– Kertoa suomalaisille kollegoillemme, että tarvitsemme avointa vuoropuhelua. Meillä ei ole vaatimuksia, haluamme vain avointa keskustelua, Schaller-Baross painottaa.
Hän kertoo ymmärtävänsä, että kaikki ihmiset eivät ole samaa mieltä erilaisista poliittisista kysymyksistä. Mutta koska maat ovat Euroopan unionin jäseniä, dialogia täytyy pitää yllä.
Hän korostaa Unkarin tiedostavan, että Suomella on yksi koko Euroopan unionin parhaista asevoimista. Suomi olisi Natolle tärkeä jäsen ja Suomi on ollut Unkarille tärkeä kumppani jo ennen Nato-prosessia.
Schaller-Baross kuitenkin myöntää, että Unkaria on kaihertanut yksi asia.
– Olemme kuunnelleet Euroopan parlamentissa jo pitkään syytöksiä omaa perustuslakiamme ja oikeusvaltioperiaatettamme kohtaan. Valtuuskunta on Suomessa avaamassa keskustelun Suomen kollegoidemme kanssa. Naton jäsenenä saatamme myös joskus joutua – ja rukoilen, että emme joudu – taistelemaan toistemme rinnalla, Schaller-Baross sanoo.
– Ei ole tuntunut kivalta lukea lehdestä, kuinka esimerkiksi jotkin suomalaiset parlamentin jäsenet ovat antaneet ymmärtää, etteivät he arvosta Unkarin perustuslakia. Näitä syytöksiä olemme kuulleet 8–9 vuoden ajan. Kyllä siitä voi tulla tunne, että nämä ihmiset eivät ole ystäviämme. Ja samaan aikaan olemme oppineet historiankirjoista, että olemme sukulaiskansoja, hän jatkaa.
Schaller-Baross painottaa ymmärtävänsä, että poliittista debattia kuuluu käydä. Hän kuitenkin toivoo, että muut maat eivät puuttuisi Unkarin sisäpolitiikkaan, sillä Unkarikaan ei puutu muiden maiden sisäpolitiikkaan.
Milloin Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet? Tuleeko prosessissa vielä lisää viivästystä?
– Yleensä Unkarin parlamentissa käyty debatti kestää noin 5–6 viikkoa. En ole siinä asemassa, että voisin kertoa tarkkaa päivämäärää. Mutta olen hyvin iloinen siitä, että keskustelu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä on nyt aloitettu parlamentissamme.
– En usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi tulee enää viivästymään. Olemme sanoneet aiemminkin, että emme ole viimeinen maa, joka ratifioi jäsenyytenne. Ymmärrämme täysin Suomen ja Ruotsin toiveen liittyä Naton jäseniksi tässä maailman tilanteessa.
Unkarin valtuuskunta tapasi eduskunnassa muun muassa puhemies Matti Vanhasen (kesk).
Onko Unkari pettynyt johonkin asiaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa?
– En näe pettymystä, eikä tarkoituksemme ole missään vaiheessa ollut yhdistää rahapoliittisia kysymyksiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskevaan kysymykseen, Schaller-Baross sanoo.
Hän huomauttaa, että Unkari ja Suomi ovat molemmat Euroopan unionin jäseniä.
– Euroopan parlamentti kohdistaa Unkariin paineita yhä uudelleen ja uudelleen. Pelkästään kahden vuoden aikana Unkariin liittyen on käsitelty 19 oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvää kysymystä. Rehellisesti sanottuna ajattelen, että nykypäivänä Euroopan parlamentissa suurimpana keskustelunaiheena ei pitäisi olla yhden valtion, kuten Unkarin, sisäpoliittinen asia.
Schaller-Baross sanoo, että Euroopan unionin arvot pohjaavat talousyhteistyöhön ja Naton arvot sotilaalliseen ja puolustusyhteistyöhön.
– Ja silti yhä uudelleen ja uudelleen arvojamme kyseenalaistetaan: olemmeko hyviä eurooppalaisia tai olemmeko hyviä Naton jäseniä? Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, niin kyllä se herättää kysymyksen siitä, että jatkuvatko nämä Unkaria kohtaan osoitetut syytökset samalla tasolla. Sitä unkarilaiset poliitikot pohjimmiltaan pelkäävät. Kyllä, me tuemme Nato-jäsenyyttänne. Mutta haluamme, että keskustelette kanssamme asioista.
Unkari on viivästyttänyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointeja useaan otteeseen. On spekuloitu, että pääministerillänne Viktor Orbanilla olisi yhteyksiä Vladimir Putiniin. Mitä ajattelette tästä, pitääkö tämä paikkansa?
– Minusta tämä on todella huono vitsi, eikä se pidä paikkaansa. Muistutan, että pääministerimme Viktor Orban oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista johtajista, joka tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Me haluamme Eurooppaan rauhaa. Suurin antikommunistinen ja antisosialistinen voima Unkarissa oli ja on Fidesz-puolue. Piste.
Schaller-Baross muistuttaa, että Neuvostoliiton joukot miehittivät Unkarin vuonna 1945 ja pysyivät Unkarissa 45 vuoden ajan.
– Jäsenyytemme EU:ssa ja Natossa ei tarkoita sitä, että meistä tulisi osa länsimaita. Me olemme jälleen osa länsimaita. Tässä on iso ero. Moni ei myöskään tiedä, että unkarilaisia taisteli vapaaehtoisesti talvisodassa. Muistamme myös lämpimästi Suomen avun Unkarin kansannousussa vuonna 1956.
Millainen valtuuskuntanne vierailu Suomeen on ollut?
– Vierailu on sujunut erittäin hyvin. Viime vuosina vastaavia vierailuja maidemme välillä ei ole ollut. Opin jo koulussa, että olemme sukulaiskansoja, ja muistamme Suomea ja Suomen kansalaisia lämpimästi. Meidän täytyy palauttaa kahdenväliset suhteemme takaisin raiteilleen, Schaller-Baross sanoo.
Hänen mukaansa vierailun paras ja tärkein asia oli se, että Unkarin valtuuskunta sai tavata suomalaiset kollegansa ja avata näiden kanssa dialogin.
Juttua muokattu 8.3.2023 kello 19.29. Poistettu Schaller-Barossin sitaatista virheellinen tieto talvisodassa taistelleiden unkarilaisten määrästä.
