Eduskunnan varapuhemiehen Antti Rinteen (sd) mukaan aikataulu siitä, milloin Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, jäi vielä ilmaan.
– Siitä kerrottiin meille tavalla, joka jättää vielä auki asioita, Rinne kertoi Unkarin valtuuskunnan vierailun jälkeen.
Rinteen mukaan vahvistusta ei saatu sille, että ratifiointi tapahtuisi maaliskuussa.
– He totesivat hyvin yksiselitteisesti, että heidän parlamentissaan, jossa on 199 kansanedustajaa, yksi pieni äärioikeistolainen puolue vastustaa ylipäätään Natoa, mutta kaikki muut puolueet tuntuvat tukevan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Unkarin parlamentti aloitti keskustelun Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä viime viikolla.
Rinteen mukaan Unkarissa ei ole epäselvyyttä siitä, että Suomi on turvallisuuden tuottaja ja tärkeä lisä Natolle.
– (He) ovat sitä mieltä, että mahdollisimman nopeasti vaan jäseneksi.
Rinne osallistui Unkarin valtuuskunnan tapaamiseen eduskunnassa keskiviikkona.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja varapuhemies Antti Rinne tapasivat eduskunnassa Unkarin valtuuskunnan.
Rinteen mukaan vierailun tarkoituksena oli vahvistaa Suomen ja Unkarin parlamenttien yhteistyötä.
– Unkarilaiset totesivat monta kertaa, että he eivät koplaa mitään asioita tähän Nato-jäsenyyteen. He tukevat Suomen Nato-jäsenyyttä vahvasti.
Rinteen mukaan unkarilaiset kokevat, että kritiikki oikeusvaltioon liittyen perustuu väärille tiedoille.
– He ovat valmiita avaamaan omaa näkemystään siitä, mikä heidän oikeusvaltiotilansa on.
Rinteen mukaan unkarilaisilla ei ollut mitään vaatimuksia Suomen suuntaan.
Hänen mukaansa unkarilaiset suhtautuivat samalla lailla sekä Suomen että Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä oli rohkaisevaa, että unkarilaiset korostivat näkevänsä Suomen ja Unkarin historiallisen veljeyden ja samankaltaisuuden suhteessa idän uhkaan.
– He näkivät, että Suomi vahvistaisi Natoa ja (liittyminen) olisi oikea viesti myös Venäjälle päin, Mykkänen sanoi.
Mykkäsen mukaan unkarilaiset toivat kuitenkin esille, että ulkopuoliset puuttuvat heidän demokratiansa luonteeseen.
– Johtopäätöksenä sovittiin, että lisätään parlamenttien välistä yhteydenpitoa pysyvänä debattina.
Unkarin parlamentin varapuhemiehen Csaba Henden mukaan parlamentin puolueista kaikki yhtä lukuun ottamatta tukevat Suomen Nato-jäsenyyttä.
Ratifioinnin aikataulu ei Mykkäsen mukaan tarkentunut tapaamisessa.
– Viikoittain Unkarin parlamentissa päätetään, mitkä asiat tulevat päätettäväksi sillä viikolla. Se varmasti on vielä valinkauhassa, missä aikataulussa mennään.
Unkarilaiset eivät Mykkäsen mukaan kuitenkaan asettaneet ehtoja ratifioinnille.
– He korostivat, että tässä tehdään verivalaa, jossa viime kädessä ollaan puolin ja toisin tulossa puolustamaan oman hengen antaen toisen itsenäisyyttä, niin silloin kansakuntien perimmäisen liittolaisuuden luonteen on syytä vahvistua ohi päivänpoliittisten kiistojen.
Unkarin valtuuskuntaan kuuluivat parlamentin varapuhemies Csaba Hende, kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Németh sekä Euroopan parlamentin jäsenet Enikő Győri ja Ernő Schaller-Baross. He kaikki edustavat Fidesz-puoluetta.
Tapaamiseen osallistuivat myös puhemies Matti Vanhanen (kesk), varapuhemies Juho Eerola (ps), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok), Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
