Niin se aika vierii.
Muistan henkilökohtaisesti hyvin, miten MTV:n tuolloisen vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan kanssa haastattelimme keskustan puheenjohtajaa Anneli Jäätteenmäkeä MTV:n vaalitenttiin 6. maaliskuuta 2003. Olin itse tuolloin MTV:n politiikan toimituksen päällikkö.
Tentin jälkeen Jäätteenmäki ”vilautteli” kuuluisia Irak-papereita MTV:n Huomenta Suomi -studion lämpiössä.
Tosiasiassa hän ei vilautellut, vaan antoi ne toviksi luettavaksi, kunnes kuuluisat ja kohutut paperit palautettiin hänen laukkuunsa. Papereita ei kopioitu, mikä tiedoksi.
Maanantaina kyseisestä haastattelusta tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta.
Siitä alkoi myös Irak-gate, joka esti Paavo Lipposen (sd) kolmannen pääministerikauden ja lopulta suisti myös pääministeriksi nousseen Jäätteenmäen paikaltaan.
Suomen ensimmäisen naispääministerin ura jäi historiallisen lyhyeksi.
Jäätteenmäen pääministeriys kesti vain 69 vuorokautta, ja se päätyi skandaalinkäryisessä eduskunnassa juhannuksen alla 2003 Jäätteenmäen jäätyä kiinni valehtelusta eduskunnan edessä.
Anneli Jäätteenmäki ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävästä presidentti Tarja Haloselle Kultarannassa 18. kesäkuuta 2003.
Suomen ensimmäinen naispääministeri Anne Jäätteenmäki matkusti yksinäisyydessä jättämään eroilmoitusta presidentti Tarja Haloselle Kultarantaan eduskuntaryöpytyksen jälkeen.
Ja yhä siitä keskustellaan.
Nyt Jäätteenmäki on itsekin asialla, vaikka kirjan Anneli Jäätteenmäki – taipumaton (Otava) on kirjoittanut Lauri Kontro, keskustalainen lehtimies, muun muassa Maaseudun Tulevaisuuden ja Suomenmaan entinen päätoimittaja.
Kyse oli siitä, että talvella 2002–2003 Jäätteenmäki oli havainnut, kuten kaikki muutkin, miten iso railo ulkopolitiikassa tuolloin oli pääministeri Paavo Lipposen ja presidentti Tarja Halosen sekä ulkoministeri Erkki Tuomiojan välillä – siis Sdp:n ytimessä.
Tuohon railoon Jäätteenmäki päätti iskeä.
”Pyytämättä ja yllättäen” mukaan tulivat myös presidentti Tarja Halosen neuvonantajan Martti Mannisen lähettämät faksit, joiden myötä Jäätteenmäki sai tietoa suoraan ulkopolitiikan keskiöstä, presidentinkansliasta.
Loppu on historiaa.
Railon aiheutti se, että Lipponen oli omissa nimissään mennyt tukemaan Yhdysvaltain Irakin-vastaisen liittoumaa ilman YK:n valtuutusta vieraillessaan Valkoisessa Talossa tapaamassa presidentti George W. Bushia joulukuussa 2002, näin lyhyesti tiivistäen.
Irakin sota alkoi 20.3.2003, neljä päivää Suomen eduskuntavaalien jälkeen.
Kontron Jäätteenmäki-kirjan yllättävin paljastus Halosen roolista on ennen julkaisematon muistio, jonka Manninen faksasi Jäätteenmäelle sodan sytyttyä.
Siinä Manninen kertoo olleensa Halosen kanssa kahdenkeskisellä lounaalla, jonka aikana Halonen oli haukkunut Lipposta ja kehunut Jäätteenmäen olleen oikealla asialla Irak-kommenteissaan.
Lisäksi Halonen kiitti, että Jäätteenmäki oli ”parhaansa mukaan” yrittänyt pitää Halosen erossa Irak-kohusta.
– En tiedä, onko vaikutelmani oikea, mutta uskoisin TP:n halunneen kauttani saattaa tässä käsittelemäni asiat tietoosi, Manninen lisäsi Jäätteenmäelle lähettämäänsä muistioon.
Tuo kysymys on vaivannut ja vaivaa yhä.
Toimiko Manninen Halosen valtuuksin toimittaessaan papereita Jäätteenmäelle?
Helsingin käräjäoikeudelle toimitetun presidentti Tarja Halosen lausunnon mukaan presidentti ei tiennyt Mannisen toiminnasta ennen kuin Mannisen rooli paljastui. Lausunnossa sanotaan, että Halonen ei ollut antanut neuvonantajalleen tehtäväksi toimittaa aineistoa Anneli Jäätteenmäelle.
Irak-gaten ympärille ilmestyy kirjoja ja tutkimuksia koko ajan.
Asiaa ovat käsitelleet ennen Kontroa muun muassa Jäätteenmäen avustaja Timo Laaninen (kesk) ja toinen keskustan vahva taustavaikuttaja, Ilkan ex-päätoimittaja Kari Hokkanen, mutta perusteoksen aseman on säilyttänyt toimittaja Pekka Ervastin tuoreeltaan kirjoittama Irakgate. Pääministerin nousu ja ero (Gummerus).
Moni odottaa, että Tarja Halonen antaisi asiaan vielä lisävalaistusta mahdollisissa muistelmissaan.
Vaikka Halonen ei ole kirjoittajaihmisiä, hänen muistelmansa olisi mielenkiintoista luettavaa. Tarve muistelmille olisi ilmeinen Irak-kohunkin osalta.