Valtaosa CNN:n haastattelemista, puolustusliitto Naton virkamiehistä ja diplomaateista koostuvista lähteistä uskoo, että Suomi menee Natoon ilman Ruotsia.
– Pidän erittäin todennäköisenä, että Suomi joutuu erkaantumaan Ruotsista ja hakee Naton jäsenyyttä yksin, eräs Nato-diplomaatti sanoo CNN:lle.
Lähteet nostavat tärkeäksi päivämääräksi Naton huippukokouksen, joka pidetään Liettuan Vilnassa 11. heinäkuuta. Suurin osa virkamiehistä sanoo, että todennäköisyys Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin mielipiteen muutokselle ennen 11. heinäkuuta on puhdas nolla.
Virkamieslähteiden mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hidastaminen syö Naton uskottavuutta. Yksi lähteistä nostaa esiin Erdoganin henkilökohtaisen tavoitteen.
– Oletan, että Erdogan odottaa Vilnan huippukokoukseen ennen ratifiointien tekemistä. Siten hän voi paistatella läntisten kumppaneiden suosionosoituksissa, eräs lähde arvioi.
Vain murto-osa lähteistä uskoo Turkin ratifioivan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ennen Vilnan huippukokousta. Muutamat optimistit ajattelevat, että koska Turkki hyötyy valtavasti Natosta, se toimisi Naton toiveiden mukaan ja ratifioisi jäsenyydet.
Lisäksi Amerikkalaisen Middle East Instituten Turkki-tutkija Gonul Tol huomauttaa uskovansa, että Erdogan pohtii nyt, miten Turkki etenisi Nato-ratifioinnissa suututtamatta Venäjää liikaa.
Nato-lähteet uskovat Recep Tayyip Erdoganin ja Viktor Orbánin viivyttelevän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointeja tarkoituksella Venäjän vuoksi.
Useat Naton virkamiehet ja diplomaatit huomauttavat CNN:lle vaaranpaikasta.
He pelkäävät, että jos Turkkia eristetään liikaa, se ruokkii Venäjän narratiivia siitä, että länsi ja Nato olisivat jakautuneet kahtia.
Lähteet painottavat, että sellaisessa tilanteessa Naton täytyy tehdä selväksi, että vaikka Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä, ne ovat Naton läheisiä kumppaneita. Suomi ja Ruotsi ovat Natolle niin läheisiä kumppaneita, etteivät ne enää ole puolueettomia.
Myös Unkarin kysymys on lähteiden mukaan monimutkainen.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ilmaissut julkisesti, ettei Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle ole esteitä, mutta etsii silti jatkuvasti keinoja, joilla ratifiointeja voidaan pitkittää. Lisäksi lähteet uskovat Orbanin olevan käärmeissään siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat arvostelleet Unkaria oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa.
Lähteiden mukaan Orbán on EU-johtajista läheisimmässä suhteessa Vladimir Putiniin.
Unkarilainen europarlamentaarikko Katalin Cseh uskoo, että Orban esti Ruotsin ja Suomen tavoitteet "yksinkertaisesti palvelukseksi Vladimir Putinille". Hän uskoo, että Orbán on "käyttänyt yli vuosikymmenen kopioidakseen Putinin politiikkaa ja rakentaakseen putinistista mallia".
Suomi, Ruotsi ja Turkki palaavat neuvottelupöytään Brysselissä ensi viikolla 9. maaliskuuta. Neuvottelut ovat olleet jäissä yli kuukauden ajan.
Muun muassa Turkin ulkoministeri sanoi hiljattain, että Turkki voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia.
Unkari on lykännyt useaan otteeseen päivämäärää, jolloin maan parlamentin on ollut määrä äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista. Tällä hetkellä viralliseksi päivämääräksi on ilmoitettu 20. maaliskuuta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi aiemmin tällä viikolla Helsingissä vieraillessaan, että Turkin kanssa on havaittavissa edistystä. Lisäksi hän sanoi uskovansa, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä Vilnan huippukokoukseen mennessä.
