Useat Unkarin politiikan tutkijat arvioivat ruotsalaislehti Dagens Nyheterille, että Unkari haluaa auttaa Turkkia hidastamaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia. Lisäksi Unkarin hallitus haluaa painostaa Ruotsia ja Suomea lieventämään Unkarin kritiikkiä EU:ssa.
Unkari on lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia maansa parlamentissa useaan otteeseen.
Perjantaina uutisoitiin, että Unkarin presidentti Katalin Novák olisi sanonut Unkarin parlamentin äänestävän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä vasta toukokuussa. Unkarin suurlähetystöstä kuitenkin kerrottiin lauantaina IS:lle, että äänestyksen on edelleen määrä tapahtua 20. maaliskuuta.
Rudolf Berkes.
Budapestin Political Capital Instituutin poliittisesti riippumattoman ajatushautomon analyytikko Rudolf Berkes huomauttaa DN:lle, että Unkari on eristyksissä EU:ssa ja etsii muita kumppanuuksia.
– Liitot muiden autoritääristen johtajien kanssa Turkissa, Venäjällä ja Kiinassa liittyvät osittain taloudelliseen tukeen ja ovat osittain poliittisia palveluksia. Sellainen poliittinen palvelus Recep Tayyip Erdoganille on Ruotsin ja Suomen Nato-hakemuksen lykkääminen, Berkes sanoo.
Daniel Hegedüs.
German Marshall Fundin tutkija Daniel Hegedüs puolestaan sanoo, että Unkarin pääministerin Viktor Orbánin hallitusta johdetaan ylhäältä ja se hallitsee täysin parlamentaarista enemmistöään.
Jos hallitus haluaa hyväksyä uuden lain nopeasti, se kestää vain päivän tai kaksi.
Hegedüs uskoo, että Unkarin Nato-äänestys siirtyy vielä pidemmälle tulevaisuuteen.
– Unkarin hallitus ei halua syventää konfliktia Ruotsin ja Suomen kanssa ennen ministerineuvoston äänestystä EU:n apurahoista, mutta se haluaa pitää yllä maihin kohdistuvan paineen. Se tehdään lykkäämällä ratifiointia, hän selittää.
Tutkijat kuvaavat Nato-prosessin hidastumista "poliittiseksi teatteriksi", "valtapeliksi useilla tasoilla" ja "täysin keksityksi skenaarioksi".
Lue lisää: Taas uusi, kaukainen päivämäärä Unkarin Nato-päätökselle – presidentti paljasti tshekkiläismedialle
Lue lisää: Unkarin varapuhemies valtuuskuntineen vierailee Suomessa keskiviikkona
Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Henden johtama valtuuskunta vierailee Suomessa eduskunnassa keskiviikkona.
Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Henden johtama valtuuskunta vierailee Suomen eduskunnassa keskiviikkona. Valtuuskuntaan kuuluvat kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Nemeth sekä Euroopan parlamentin jäsenet Kinga Gal ja Balazs Hidveghi.
Valtuuskunta tapaa eduskunnassa puhemies Matti Vanhasen (kesk) ja eduskuntaryhmien sekä ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien edustajia. Valtuuskunnalla on erillinen tapaaminen suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr) kanssa.
Samainen Unkarin valtuuskunta vierailee Tukholmassa tiistaina.
Hegedüs pitää valtuuskunnan matkaa poliittisena teatterina.
– Tämä on vain esitys. He haluavat saada ruotsalaiset ja suomalaiset kansanedustajat luopumaan aiemmista kriittisistä kannoistaan Unkaria kohtaan, hän arvioi.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi tiistaina SAMAKin vuosikokouksessa, että Orban ei ole ole koskaan heidän yhteisissä keskusteluissaan tuonut esiin sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyisi ongelmia.
Paikalla vuosikokouksessa oli myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
IS kysyi Marinin ja Stoltenbergin yhteisessä lehdistötilaisuudessa, miten käy Naton avoimien ovien politiikan uskottavuuden, jos Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä kesällä pidettävään Vilnan kokoukseen mennessä.
– Uskon, että sekä Suomesta että Ruotsista tulee Naton jäseniä. Kaikki jäsenmaat, myös Turkki, olivat osa päätöstä, jonka myötä Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseniksi. Suomi ja Ruotsi täyttävät kriteerit ja siksi viestini on ollut jo pitkään se, että on tullut aika viimeistellä ratifiointiprosessi, Stoltenberg vastasi.
Hän kuitenkin muistutti, että asia on tällä hetkellä Turkin ja Unkarin käsissä.
Marin puolestaan kertoi toivoneensa, että Suomi ja Ruotsi olisivat jo Naton jäseniä.
– Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Naton vaatimukset, mutta me edelleen odotamme. Tämä tietenkin kyseenalaistaa Naton avoimien ovien politiikkaa sekä Naton uskottavuutta, Marin sanoi.
Artikkelia päivitetty 4.3.2023: Lisätty tieto siitä, että Unkarin parlamentti aikoisi sittenkin äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä maaliskuussa