Ex-pääministeri Antti Rinne (sd) syyttää ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) tahallisesta vääristelystä liittyen viime hallitusneuvottelujen Rahaa on -fläppitauluheittoon. Rinteen mukaan hallitusneuvotteluissa ei ylimääräistä rahaa ollut.
– Minusta Haavisto teki sen tahallaan. Hän halusi synnyttää vaalipelossa sellaisen mielikuvan, että tällainen taulu olisi jossain ollut ja sillä olisi neuvotteluja ohjastettu.
Rinne kuvaa vaalipelon tarkoittavan sitä, että demarit ovat viemässä vihreiltä äänestäjät. Rinteen mukaan hän ei ole koskaan kuullut tai edes tiennyt ”Rahaa on” -fläppitaulusta missään neuvottelutilassa.
Haavisto kertoi IS:n ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n yhteisessä vaalitentissä, että Rinteen 2019 vetämissä hallitusneuvotteluissa fläppitaululla luki ”Rahaa on”. Haaviston mukaan tätä on hallituksessa sitten noudatettu, vaikka todellisuus ei ideaalimaailmaa vastaa.
Yllä olevalla videolla näkyy Haaviston heitto IS:n ja CMI:n vaalitentissä.
Lue lisää: Pekka Haavisto paljastaa: Rinteen hallitusneuvotteluissa fläppitaululla luki ”rahaa on”
Rinne väittää Haaviston pahoitelleen lausuntoaan hänelle myöhemmin.
– Hän sanoi yrittävänsä korjata asian, mutta en ole nähnyt korjauksia missään.
Lue lisää: Keskustalähteet: Tästä ”Rahaa on” -taulussa oli kyse – ”Todellisuutemme eivät oikein kohdanneet”
Fläppitaulu on Haaviston paljastuksen jälkeen paikannettu keskustan neuvotteluhuoneeseen. Kyse oli sisäpiirin vitsistä. Keskustalaisia ihmetytti, että rahaa jaettiin eri kohteisiin, vaikka talousraamista ei ollut vielä päätetty.
– Ei minulle kukaan ole sanonut, että meillä olisi hirveästi ylimääräistä rahaa ollut käytettäväksi. Valtiovarainministeriön ihmiset istuivat siellä neuvotteluissa jatkuvasti saamatta puheenvuoroa ja sitten kun saivat puheenvuoron kertoivat, mihin rahaa riittää, Rinne sanoo.
– Ei minulle kukaan ole sanonut, että meillä olisi hirveästi ylimääräistä rahaa ollut käytettäväksi, Antti Rinne kertoo.
Hän haluaa palata hallitusneuvottelujen lähtökohtiin. Hallitusneuvottelujen aluksi puheenjohtajien kesken sovittiin, että eri teemoja käsitellään kahdeksassa ilmiöpöydässä. Ratkaisuja haluttiin etsiä ensin ilman, että ajatustyö ratkaisuista tyssäisi heti aluksi rahaan.
– Syy, miksi silloin sanoin, että en halua kamreereita paikalle oli, että se ei kahlitse ratkaisuiden tekemistä siinä vaiheessa. Kaikilla oli koko ajan tiedossa realismi, että talouden todellisuus tulee jossain vaiheessa vastaan.
Rinne kertaa hallitusneuvottelujen alkua.
– Me päätimme taloudellisen kokonaisuuden kannalta, että voimme lisätä pysyviä menoja miljardilla eurolla ja sitten tehdään tulevaisuusinvestointeja kertaluontoisilla menoilla, jos hallituskauden aikana päästään 75 prosenttiin työllisyysasteessa. Silloin oli tietyt oletukset työllisyysasteesta julkisen talouden tasapainoon.
Rinne näkee suunnitelman pitäneen kutinsa, jos siitä poistaa kriisien aiheuttamat menot. Hän viittaa koronakriisiin ja puolustusvoimille Ukrainan sodan alettua annettuihin rahoihin.
– Sitten on muutama sellainen asia, jotka ovat hallituksen yhtenäisyyttä turvannut. Tämän jälkeen tosiasia on se, että päätetty miljardi euroa on toteutettu ja työllisyysaste on 75 prosenttia.
Rinteen mukaan keskustelu siitä, lisättiinkö ”miljardi ylimääräistä rahaa” on turhaa suhteessa siihen, mitä hallitusneuvotteluissa päätettiin.
– Kaikki muu kuorma on tullut siihen sen päälle. On täysin ymmärrettävää, että vähintään 95 prosenttia lisävelanoton päätöksistä on tullut koronan tai armeijajuttujen vuoksi. Se on kaikkien puolueiden hyväksymää rahankäyttöä. Se on ihan höpö-höpö-touhua, etteivät he olisi siinä mukana olleet.
