Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja pääministeri Sanna Marin (sd) pitivät tänään lehdistötilaisuuden, jossa esiin nousi odotetusti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.
Stoltenberg vieraili tänään Helsingissä järjestetyssä Pohjoismaisen työväenliikkeen yhteistyökomitea SAMAKin vuosikokouksessa.
IS kysyi aamupäivän lehdistötilaisuudessa, miten käy Naton avoimien ovien politiikan uskottavuuden, jos Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä kesällä pidettävään Vilnan kokoukseen mennessä.
– Uskon, että sekä Suomesta että Ruotsista tulee Naton jäseniä. Kaikki jäsenmaat, myös Turkki, olivat osa päätöstä, jonka myötä Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseniksi. Suomi ja Ruotsi täyttävät kriteerit ja siksi viestini on ollut jo pitkään se, että on tullut aika viimeistellä ratifiointiprosessi, Stoltenberg vastasi.
Hän kuitenkin muistutti, että asia on tällä hetkellä Turkin ja Unkarin käsissä.
Marin puolestaan kertoi toivoneensa, että Suomi ja Ruotsi olisivat jo Naton jäseniä.
– Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Naton vaatimukset, mutta me edelleen odotamme. Tämä tietenkin kyseenalaistaa Naton avoimien ovien politiikkaa sekä Naton uskottavuutta, Marin sanoi.
Stoltenberg vakuutteli, että Nato ei voisi katsoa vierestä, jos Suomea tai Ruotsia uhattaisiin Naton eteisessä.
Stoltenbergin mukaan suurin riski on se, että Putin voittaa Ukrainassa.
Marin nosti saman huolensa Naton uskottavuudesta esiin iltapäivän lehdistötilaisuudessa, kun IS kysyi, pitäisikö Naton painostaa Unkaria ja Turkkia ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet nopeammin.
– Tämä ei ole vain Suomen ja Ruotsin asia. Tässä on kyse myös Naton uskottavuudesta avoimien ovien politiikkaan liittyen. Minua huolestuttaa, miltä Nato näyttää, jos Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä viivytellään näin pitkään tai vielä pidempään, Marin sanoi.
Iltapäivän lehdistötilaisuudessa olivat paikalla myös Ruotsin entinen pääministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.
Iltapäivän tilaisuudessa Støre edusti ainoana maata, joka on jo Naton jäsen. Suomi ja Ruotsi eivät vielä Naton jäseniä.
Støre halusi tuoda esiin Naton jäsenmaan näkemyksen.
– Sanoisin, että Naton pitäisi olla hyvin selkeä pääsanomastaan: jos haet Nato-jäsenyyttä, sinun on täytettävä tietyt kriteerit ja sinua pitäisi arvioida noita kriteerejä vasten. Tässä meillä on kaksi maata, jotka täyttävät ilmiselvästi nuo kriteerit, ja siitä kaikki Nato-maat olivat viime kesänä samaa mieltä. Nyt jokaisen Nato-maan velvoite on viedä ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet parlamenteissaan, Støre painotti.
Andersson yhtyi Marinin ja Støren sanoihin.
Marin lisäsi puhuneensa Orbanin kanssa ja sanoi, ettei tämä ole koskaan tuonut esiin sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyisi ongelmia.
Marinilta kysyttiin myös sitä, onko tämä huolissaan Ukrainan sodan leviämisestä muihin maihin.
– Meidän ei pitäisi olla Venäjän suhteen naiiveja. Venäjä on näyttänyt, että se pystyy mihin vain. Meidän täytyy myös valmistautua kaikkeen. Emme ole saaneet uutisia siitä, että Venäjä uhkaisi muita maita sotilaallisesti, mutta kaikkeen on varauduttava, Marin vastasi.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan Venäjä pystyy mihin vain.
Stoltenberg piti tilaisuudessa myös puheen, jossa hän sanoi, että täysin riskitöntä vaihtoehtoa sille, että konflikti leviäisi Ukrainan ulkopuolelle, ei ole.
– Suurin riski on se, että Vladimir Putin voittaa Ukrainassa. Se näyttäisi itsevaltaisille johtajille, että hyökkäys kannattaa. Se tekisi maailmasta vaarallisemman ja meistä haavoittuvaisempia, Stoltenberg sanoi.
Stoltenbergin mukaan on tärkeää, että sodan päättymisen jälkeen Ukrainan turvallisuus taataan, koska ”Ukrainan tulevaisuus on euroatlanttisessa perheessä” eli Natossa. Lisäksi pääsihteeri varoitti Kiinasta.
– Euroopan riippuvuus venäläisestä kaasusta teki meistä haavoittuvaisen. Ei tehdä samaa virhettä Kiinan ja muiden itsevaltiaisten valtioiden kanssa.
– Mitä nyt tapahtuu Euroopassa, voi käydä myöhemmin Aasiassa, Stoltenberg sanoo viitaten Kiinaan.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti viime perjantaina, että ennen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymistä tarvitaan lisää keskustelua parlamenttiryhmien välillä.
Todellisuudessa Orbánin Fidesz-puolueella on parlamenttipaikkojen enemmistö, jolloin päätös asiasta on käytännössä yksin sen käsissä.
Orbanin mukaan Unkari on myös lähettämässä parlamentaarista valtuuskuntaa Suomeen keskustelemaan jäsenyydestä.
Turkki puolestaan toi jälleen eilen maanantaina esiin, että se saattaa erottaa Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessit toisistaan.