Perustuslakivaliokunta tiedotti perjantaina, ettei se saa mietintöään saamelaiskäräjälaista valmiiksi. Tämä tarkoittaa, että lakiesitys kaatuu.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Heikki Vestman (kok) sanoo, että erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd) saa syyttää itseään siitä, ettei saamelaiskäräjälaki tullut valmiiksi tällä kaudella.
– On eritoten pääministeri Marinin epäonnistuminen, että hallitus toi saamelaiskäräjälain eduskuntaan riitaisena ja niin myöhään, ettei perustuslakivaliokunnalla ollut aikataulun vuoksi edellytyksiä saada mietintöä valmiiksi, Vestman kirjoitti Twitterissä.
– Saamelaiskäräjälain pidättäminen hallituksessa kauden loppuun on jälleen uusi osoitus pääministerin johtajuuden puutteesta. On todella valitettavaa, ettei saamelaisyhteisölle merkittävää lakia ehditty hallituksen riitaisuuden vuoksi käsitellä loppuun, Vestman jatkoi.
Pääministeri Marin ilmaisi pettymyksensä saamelaiskäräjälain kaatumisesta Twitterissä.
– On erittäin valitettavaa ja harmillista, että saamelaiskäräjälaki kaatui perustuslakivaliokuntaan, Marin kirjoitti.
– Hallitus antoi lain eduskuntaan määräaikaan mennessä. Lain käsittelylle ei olisi pitänyt olla estettä, Marin jatkoi.
Marin sanoi Sdp:n äänestäneen yhdessä vihreiden, vasemmiston ja Rkp:n kanssa valiokunnassa mietinnön antamisen ja lain etenemisen puolesta. Marin kertoi kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan äänestäneen vastaan.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon mielestä aikataulusyihin vetoaminen on vain tekosyy.
– Tämä on häväistys ihmisoikeuksille. Tällä kertaa laki kaatui perustuslakivaliokunnan käsittelyyn aivan hallituskauden loppumetreillä. Kyse oli pohjimmiltaan poliittisen tahdon puutteesta, Ohisalo kommentoi perjantaina tiedotteessaan.
Opetusministeri Li Anderssonin mielestä on ”erittäin harmillista ja häpeällistä”, että saamelaiskäräjälaki kaatui.
Myöskään vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ei peitellyt pettymystään eduskunnassa.
– Erittäin harmillista ja häpeällistä.
Anderssonin mukaan puhe siitä, että hallitus olisi antanut lain eduskunnalle liian myöhään, on ”pelkkä tekosyy”.
– Laki on annettu määräaikaan mennessä. Valiokunnalla on ollut kaikki mahdollinen aika käsitellä tätä. Tänäänkin olisi vielä ollut mahdollista päättää viedä asia saliin.
– Tästä ei voi syyttää ketään muita kuin heitä, jotka päättivät olla viemättä tätä saliin.
”Tästä ei voi syyttää ketään muita.
Andersson sanoo, ettei saamelaiskäräjälakiasia katoa mihinkään.
– Seuraava hallitus joutuu käsittelemään tätä asiaa ja toivottavasti etenee tismalleen samanlaisen lakiesityksen pohjalta.
Anderssonin mielestä ei ole vaihtoehtoa, että saamelaiskäräjäasialle ei tehtäisiin mitään.
– Toivottavasti oikeistopuolueetkin alkavat sen pikku hiljaa ymmärtää.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) ei allekirjoita Ohisalon väitettä tekosyystä.
– Kiistän sen täysin. Meillä on ollut aivan viime viikkoinakin isoja lainsäädäntöhankkeita, joten olemme olleet täystyöllistettyjä. Olemme istuneet ympäripyöreitä päiviä, että ehtisimme käydä kaikki asiat läpi.
Ojala-Niemelän mielestä hallitus toi esityksen eduskuntaan liian myöhään eli marraskuun lopulla.
– Meillä oli joulukuussa esimerkiksi Nato-prosessi käsiteltävänä. Kyllä saamelaiskäräjäasiaa hidasti myös se, että asia oli riitainen, Ojala-Niemelä sanoo.
Ojala-Niemelä itse oli valmis jatkamaan asian käsittelyä, mutta enemmistö valiokunnasta oli toista mieltä. Valiokunta äänesti äänin 9–7, että mietintö ei ole annettavissa eduskuntaan. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat äänestivät käsittelyn keskeyttämisen puolesta. Käsittelyä olisivat halunneet jatkaa SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat.
Saamelaiskäräjälain kaatuminen aikataulupaineeseen vedoten ei ole koko totuus, sanoo perustuslakivaliokunnan jäsen Bella Forsgrén (vihr).
– Jos poliittista tahtoa olisi ollut, mietintö olisi saatu tehtyä, sanoo Forsgrén sanoo.
– Perustuslaillisia esteitä tämän lain etenemisessä ei olisi ollut.
Forsgrén sanoo olevansa hyvin harmissaan siitä, että saamelaiskäräjälakia ei saada säädettyä kuluvalla vaalikaudella.
– Tämä oli yksi Marinin hallituksen keskeisimmistä ihmisoikeuslaeista. Tämä on valtavan suuri pettymys. Olen sanoinkuvailemattoman surullinen saamelaisten puolesta, Forsgrén sanoo.
”Olen sanoinkuvailemattoman surullinen saamelaisten puolesta.
Forsgrén sanoo, että seuraavan hallituksen on tahtoessaan mahdollisuus antaa esitys saamelaiskäräjälaista heti seuraavan kauden alkajaisiksi.
– Lakikokonaisuudessa ei ole sellaisia näkökulmia, jotka vaatisivat lisää hiomista. Tahtoessaan seuraava hallitus voi tuoda sen eduskuntaan saman tien.
Forsgrén myöntää, että hallitus olisi voinut tuoda esityksensä eduskuntaan aikaisemmin.
– Laki kuitenkin tuotiin aikatauluraamin puitteissa. Totta kai lain läpivieminen olisi ollut helpompaa, jos se olisi tullut eduskuntaan aiemmin, mutta silti kyseenalaistan sen, että aikataulu olisi tämän ratkaissut.
Onko niin, että perustuslakivaliokunnassa oli liikaa sellaisia edustajia, jotka eivät halunneet päästää lakia äänestykseen asti?
– Jos poliittista tahtotilaa olisi löytynyt, tämä olisi ollut mahdollista ihan helposti saada läpi näissä aikaraameissa.
Saamelaiskäräjälaki
Uudistuksen tavoitteena oli lisätä saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Kiistaa on ollut muun muassa siitä, kenellä on oikeus tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Laki olisi lisännyt saamen kielen painoarvoa. Muutoksen myötä osa nyt vaaliluettelossa olevista olisi poistettu.
Esityksen on pelätty antavan saamelaiskäräjille liikaa valtaa saamelaisalueen maankäyttöön.
Viime vuosien aikana Suomi on saanut YK:lta useita moitteita siitä, että se ei huomioi saamelaisvähemmistön oikeuksia sitä itseään koskevassa päätöksenteossa riittävästi.
