Perussuomalaiset julkaisi torstaina energia- ja ilmastokysymyksiä käsittelevän ohjelmansa, jossa puolue esittää joukon toimia energian hinnan laskemiseksi ja päästöjen minimoimiseksi.
Puolue ehdottaa ohjelmassa muun muassa päästökaupan keskeyttämistä, turpeen energiaveron poistamista sekä biopohjaisten polttoaineiden jakeluvelvoitteesta luopumista.
Juuri nämä ovat keskeisiä keinoja, joiden avulla Suomi on pyrkinyt eroon fossiilisista polttoaineista.
Päästöjen vähentämiseksi puolue ehdottaa esimerkiksi kansallista ydinvoimastrategian laatimista sekä panostuksia vedyn ja synteettisten polttoaineiden kehittämiseen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvostelee perussuomalaisten tiedotteessa erityisesti tahtia, jolla hallitus pyrkii tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä.
Perussuomalaiset ehdottavat ohjelmassaan Suomea siirtämään hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2050, johon myös Euroopan unioni tähtää.
Purran mukaan perussuomalaiset ei kiistä, etteikö fossiilisista pitäisi päästä eroon vaan kyse on realistisesta aikataulusta ja keinoista.
– Puolentoista asteen tavoitteesta ei synny vihreää kasvua vaan Pohjois-Koreaakin alhaisempi kulutustaso.
Perussuomalaiset viittaa tiedotteessaan Suoman itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vuonna 2019 tekemään selvitykseen, jonka mukaan 2,5 tonnin henkeä kohti lasketut päästöt olisivat yhteen sovitettavissa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Pohjois-Korean päästöt olivat vuonna 2019 Maailman pankin mukaan 2,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia henkeä kohti.
– Suomalaisenko pitäisi siis muuttaa maakuoppaan globaalia ilmastoa pelastaakseen. Tämä on järjetöntä, tämä on mahdotonta, Purra sanoo.
Perussuomalaisten mielestä suomalaisessa ilmastopolitiikassa sivuutetaan ilmastonmuutoksen globaali luonne.
– Sillä, että Suomi potkii itsensä hieveriin, ei ole minkäänlaista vaikutusta globaaliin ilmastoon. Kaiken lisäksi ennen usein mainittu hiilivuoto, eli teollisuuden ja tuotannon siirtyminen muualle, kuten Aasiaan, lisää päästöjä, Purra sanoo.
Suomen valtion päästöt olivat vuonna 2020 noin 0,13 prosenttia globaaleista päästöistä, johtuen Suomen pienestä väestöstä.
Suomen henkeä kohti laskettu hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 40 prosenttia suurempi kuin globaalinen keskiarvo.