Ruotsin, Suomen ja Norjan ulko- ja turvallisuuspoliittisten johtohahmojen tapaaminen Harpsundissa, Ruotsin pääministerin vapaa-ajan asunnolla keskiviikkona huipentui iltapäivän tiedotustilaisuuteen. Tiedotustilaisuuden päätähti ei ollut isäntä Ulf Kristersson vaan Suomen presidentti Sauli Niinistö.
Suomen mahdollinen eteneminen kohti Natoa Ruotsia rivakammin vaikuttaa olevan Ruotsissa kipeä asia.
Voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta artikkelin yläosassa olevasta videosta.
Mediatilaisuuden jälkeen Kristersson ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre saivat mennä menojaan monikymmenpäisen toimittaja- ja kuvaajajoukon jäädessä vielä piirittämään Niinistöä.
Niinistö antoi niin tiedotustilaisuudessa kuin sen jälkeenkin ymmärtää, ettei Suomi mene mielellään Natoon ennen Ruotsia, mutta toisaalta Suomi ei voi Turkin ja Unkarin ratifiointiaikatauluille mitään.
Median kysyntää riitti Harpsundissa myös Suomen delegaation muilla jäsenille. Niin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kuin puolustusministeri Mikko Savola (kesk) antoivat haastatteluja paitsi suomalaiselle myös kansainväliselle medialle.
Niinistöltä kysyttiin kolmikon yhteisessä tiedotustilaisuudessa, millaisella aikataululla Niinistö olisi valmis allekirjoittamaan Nato-lain, kun eduskunta on oletettavasti lain hyväksynyt.
Niinistö vastasi olevansa valmis odottamaan Nato-lain allekirjoittamista, mikäli sille on jokin ”käytännön syy”, mutta ei yli eduskuntavaalien.
– En pidä kovin hyvänä sitä, jos jollakin tavoin pidättelen allekirjoittamista siihen asti, että uusi eduskunta on valittu, Niinistö sanoi.
Niinistö antoi ymmärtää pitävänsä outona tilannetta, jossa hän presidenttinä allekirjoittaisi lain, josta seuraava eduskunta ei ole päättänyt.
Kristersson sanoi, että Ruotsi on valmis sovittamaan oman Nato-prosessinsa Suomen tahtiin.
Presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson (keskellä) ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren (oikealla) pitivät keskiviikkona tiedotustilaisuuden Harpsundissa.
Niinistö vakuutti tilaisuudessa moneen otteeseen Suomen etenevän Nato-prosessissa samantahtisesti Ruotsin kanssa – mitä tulee Suomen käsissä oleviin päätöksiin.
– Etenemme asiassa käsi kädessä koskien kaikkea, mikä on meidän omissa käsissämme. Sitä täytyy tässä korostaa, Niinistö sanoi painokkaasti.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset ovat ratifioimatta enää Turkilta ja Unkarilta.
Kesäkuussa 2022 Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Turkki on listannut omat ehtonsa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille.
Turkki on väläyttänyt Suomen täyttävän jo yhteisymmärrysasiakirjassa asetetut ehdot, mutta Ruotsi ei.
– En tiedä, mitä Turkki ajattelee nyt. Olen melko varma, että maailmassa on vain yksi mies, joka tietää, mitä tapahtuu, Niinistö lausui.
Mikäli Unkari ja Turkki ratifioivat Suomen Nato-jäsenyyshakemukset ja eduskunta hyväksyy odotetusti Nato-lain, tulee Suomesta Niinistön mukaan Naton jäsen, vaikka Turkki edelleen panttaisi Ruotsin hakemusta.
– Mutta me emme mene minnekään, Niinistö lisäsi Kristerssonin nyökytellessä vieressä Niinistön puheille.
Niinistö, Kristersson ja Støren olivat yhtä mieltä siitä, että Pohjoismaiden välinen turvallisuusyhteistyö helpottuu, kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon muiden Pohjoismaiden jatkoksi.
Norja, Islanti ja Tanska ovat jo Naton jäseniä.
Tiedotustilaisuus järjestettiin Ruotsin pääministerin kesäasunnolla Harpsundissa.
Tapaaminen oli jatkoa presidentti Niinistön vuonna 2019 Kultarannassa aloittamalle tiivistetylle yhteydenpidolle Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.
